Juttunaytteet

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat 
toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Muistelijana tässä jaksossa Edu Kettunen!

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat 
toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Muistelijana tässä jaksossa Ville Riippa!

Testiä testin perään… niinkuin Riffissä aina!

MIten olisi kotimainen kitara melko pienin kustannuksin ja palautusoikeudella?

Olli Saksa ja Sara Puljula perimmäisten kysymysten äärellä – mikä musiikissa kiehtoo ja mikä on sen tavoite?

Säröä vintage-henkeen, kotisoittoa uusimman teknologian ryydittämänä, soundin suojelua bufferoimalla… Nykykitaristeja hemmotellaan oikein urakalla, ainakin mitä kalustoon tulee!  

•••

Collider on yhdistelmäpedaali, johon on koottu Source Audion Nemesis Delay- ja Ventris Reverb -pedaaleiden suosituimmat efektit käytettäviksi joko erikseen yksitellen tai yhtäaikaa.

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat 
toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin… Niinpä niin. Se mitä studiossa tapahtui, jää studioon. Kunnes se on aika kertoa julki. Ja nyt on.

Rokkikonkari Mikko Rintanen ei ole paistatellut koko pitkää uraansa kirkkaimmassa valokeilassa. Kuitenkin yllättävän usein hänen paikkansa on löytynyt sen välittömästä läheisyydestä, kiipparien takaa tai kitara kaulassa – Royalsista Wigwamiin, Hectorista Hurriganesiin. Se on tarina 1970-luvusta, joka ei koskaan päättynyt.

Juho Pitkänen puolestaan löysi oman äänensä trubaduurikeikkojen myötä. Niin syntyi Kihara-taiteilijanimi ja levyllinen omia lauluja. Sen myötä monitaitoinen ammattikitaristi oli valmis karistamaan Hendrix-viitan harteiltaan.

Kolme asiansa osaavaa valmistajaa, kolme kokenutta kirjoittaja. Ja viisi mielenkiintoista tuotetta ruodittavana!

Monitorikontrollerista mikrofoniin ja musiikkiäänityksistä podcasteihin… työ sujuu, kun on kunnon vehkeet!

Masa Maijanen tunnetaan monista ykkössarjan bändeistä sekä sessiosoittajan töistään. Maijanen on pitkälti itseoppinut, ja ”rokkikaava kun löytyi, niin se oli aika hieno asia”. Suvun toiselta basistilta ei tullut suoranaisesti oppeja, sillä ”Paavali oli silloin jo hommissa Helsingissä”.

Maijasen ensimmäinen vakavampi yhtye oli fuusiomusiikkia soittanut lappeenrantalainen Farout. Sitä seurasi täydellinen suunnanmuutos, sillä Maijasta pyydettiin Maukka Perusjätkän bändiin, jossa hän lähti soittamaan Säpinää kansalle ympäri maata.

Heikki Kervisen urapolku ääniteknikoksi on ollut mäkinen ja mutkainen 
– siis sananmukaisesti. Suomen maa-joukkuetta olympialaisissa valmentanut Kervinen vaihtoi lajia vuosikymmenen alussa ja työskentelee nyt kärkiartistien etupään ja monitorien vahtina.

Se ei pelaa joka pelkää – tietää vanha sananlasku. Samaa ajatusta toteutti myös 17-vuotias Tido Nguyen, joka päätti hypätä tyhjän päälle saavuttaakseen unelmansa tuottajan ammatista. Kun juuri peruskoulusta valmistunutta nuorukaista ei hyväksytty Suomessa mihinkään musiikkialan oppilaitokseen, päätti hän lähteä opiskelemaan musiikkiteknologiaa Englantiin.

Kokonaan uuteen kapselimalliin perustuva DPA 2028 tuo kuutisen vuotta sitten esitellyn d:facto -solistimikrofonin rinnalle edullisemman vaihtoehdon, jolle löytää helposti muitakin tehtäviä niin studiossa kuin lavallakin.
Lewitt LCT 040 Match & LCT 140 Air tuovat puolestaan äänittäjälle tai äänentoistajalle kaksi uutta pyydystä instrumenttiäänten vangitsemiseen.
Eivätkä audiojutut siihen lopu – sillä tässä numerossa käsittelyyn otetaan myös Presonuksen tuoteperhe, jossa on kaikki tarvittava mikseristä lavarasiaan, AVB-verkkoon kytkettynä ja henkilökohtaista monitorointia unohtamatta!

Ääni- ja musiikkituotannon konkari Jasse ”Jazmanaut” Kesti pystytti Kesthouse-äänistudionsa asunnon yhteydessä sijaitsevaan entiseen liiketilaan. Olohuonemainen tila tarjoaa luonnollista akustiikkaa vaativaan masterointi- ja miksaustyöhön, jota Kesti tekee usein intuitiivisella työtavalla.

Dexibell Vivo S9:n speksit ovat eittämättä varsin vaikuttavat: täysmittainen koskettimisto, 24-bittiset 48 kHz:n samplet 
– pituudeltaan jopa 15 sekuntia – 
sekä rajoittamaton polyfonia.
Perinteiseen tapaan omaan tolexilla verhottuun kuljetuskoteloonsa rakennettu Crumar Seven -sähköpiano virittelee nostalgista tunnelmaa, mutta sen pääasiassa mallintamalla tuotettavat soundit ovat ehtaa nykyaikaa.

Jossain vaiheessa tätä Elämäni kitarat -sarjan haastattelua Knucklebone Oscar toteaa, että nyt hän ”vasta tajuaa kuinka hirveästi näitä onkaan”. Kitaroita ja vahvistimia kasaantuu nimittäin kuvaamista varten esille aikamoinen määrä, ja asetelma on sellainen, että kirjoittajaa jo hieman hirvittääkin: yhdenkin soittimen kaatuminen voisi aiheuttaa jonkinasteisen dominoefektin surullisin seurauksin.

Mooer GE300 on todellinen runsaudensarvi, eikä Pigtronixin pedaalisto sen vähäisemmäksi jää antimiltaan.

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka ovat jääneet usein taustahahmoksi. Mielenkiintoisia tarinoita siitä, miten asiat johtivat toisiin asioihin ja päädyttiin ratkaisuihin. Muistelijan tässä numerossa Jonas Olsson.