Juttunaytteet

Gretsch on vanhimpia toimivia rumpuvalmistajia. Perinteen velvoittama yhtiö ei julkaise uutuuksia ihan solkenaan – New Classicia mainostetaan ensimmäisenä uutena rumpusarjana 50 vuoteen! Koesoittoon napattiin malliston roudattavin ja retroin, ”Bop”-moposetti.

Kuriiri kiikutti ovelle sormia kutkuttavan ja tuntemuksia kuohuttavan paketin. Lähettäjänä East West, yksi maailman johtavista sample-kirjastojen laatijoista. Ja sisältönä neljä tuoretta lajitelmaa vihjaavasti nimikoituina: Ministry Of Rock, Gypsy, Voices Of Passion, ja Fab Four.

Tech 21:n Sans Amp -tuotteet on suunniteltu etenkin linjasoittoon äänityksissä, mutta ne soveltuvat erinomaisesti myös keikkailuun. Tutkittavina tällä kertaa kaksi bassolle tarkoitettua vermettä.

Putkivahvistimen soundi koetaan useimmiten sitä parempana mitä lujemmalla se on ja usein paras jääkin nauttimatta, koska ääntä tuppaa tulemaan jo ongelmaksi asti. Carvin teki studiokäyttöön suunnatun pikkukombon, joka antaa parhaansa kohtuullisin äänimäärin.

Viime kevään messuilla esitelty Roland TD-12K on vaativalle harrastajalle suunnattu edullisempi virtuaalirummusto, joka soveltunee myös työkseen keikkailevalle rumpalille tietyin varauksin. Kyseessä on järkevästi koottu peruspaketti, jolla nykyisestä – varsin ansiokkaasta – sähköisestä rumpu- ja lyömäsoitinmaailmasta pääsee nauttimaan jo täysin siemauksin.

M-Audion toiminta on vilkastunut sen jälkeen kun se otettiin Avidin ja Digidesignin haltuun. Yhtiön digitointiboksien ja midikontrollereiden tuoteperhe on saanut isoveljen, joka sisältää äänikorttitoiminnot ja mikseriohjaimen yhdessä jykevässä paketissa. Hiiri ja näppis mäkeen, ja sormet pöydälle!

Eteläisen Karjalan kunnailla kaikuvat muutkin kuin perinteiset kansansävelet. Raskaan poljennon tyyssijaksi kasvanut Astia-studio ja sen isäntänä häärivä Anssi Kippo ovat vakiinnuttaneet paikkansa metalliväen luotettuina.

Rollareiden, Beatlesin, Creamin ynnä muiden kuusikymmenluvun ykkösbändien rumpalit mättivät menemään originaaleilla Avedis Zildjian -symbaaleilla. Zildjian kaivoi koetellun peltireseptin esiin nuoren polven kapuloitavaksi. Pakko tsekata!

Kolme vuotta sitten julkaistu Logic Pro 7 oli saksalaislähtöisen audiosekvensserin ensimmäinen Applen johdolla synnytetty versio ja sellaisena vähän keskeneräinen. Upouusi Logic Studio paikkaa vanhaa, esittelee paljon uutta ja hieman lainattuakin.

PRS Guitarsin perustaja Paul Reed Smith on aina ollut vanhojen Gibsoneiden ystävä, joten ei ole ihme, että PRS-kitarat muistuttavat rakenteeltaan monin tavoin Gibsonin soittimia. Tämänkertaisista testisoittimista ensimmäinen on PRS:n kunnianosoitus entiselle Gibson-johtajalle Ted McCartylle ja toinen puolestaan edullisempi kansanpainos yhden soololoven Singlecut-mallista.

Pro Tools LE -ympäristön Mbox-äänikorttiperhe on kovasti kehittynyt kuluneen vuosipuoliskon aikana. Koska kilpajuoksu markkinoilla on kovaa, olikin vain ajan kysymys milloin myös LE-tason raskaammat vermeet pannaan uusiksi. Nyt näpeissä on Digidesignin odotettu ja uudenkarhea Digi 003-laiteperhe.

Äänikortti, midi-väylä ja yleispätevä sekvensseriohjain yhdessä ja samassa paketissa alkaa olla yhä yleisempi laitetyyppi. Asialla tällä kerralla Tascam, jonka tarjokas on nimeltään FireOne. Tulta päin!

Voihan Gääkkä! Rolandin uusi virtuaalinen kitarasysteemi, VG-99, vaatii vannoutuneimmankin vintagemiehen muuttamaan asennettaan digitaalisia laitteita kohtaan. Niin pätevästi sillä voi nimittäin jäljitellä jo olemassaolevia soittimia, vahvistimia, efektejä yms. Ja niiden lisäksi sillä voi luoda myös tyhjästä aivan uusia soittimia ja laitteita!

Roland päivitti V-Synthinsä GT-malliksi, jolla onnistuvat niin klassiset kosketinosuudet kuin oudommatkin soundimaalailut. Laaja valikoima aaltomuotoja, samplaus, akustisten instrumenttien mallinnus, vocoder ja erityisesti näiden yhdistely ja muokkaus monipuolisin keinoin tekevät V-Synth GT:stä ennen kaikkea houkuttavan sooloinstrumentin ja performanssityökalun. Kiiltävä ulkonäkö ja tuhti hinta antavat odottaa varsinaista supersyntikkaa – tutkitaanpa tarkemmin!

Vähissä ovat olleet työkalut tasokkaiden realististen rumputaustojen tekemiseen Pro Tools-sessioissa. Tähän asti. Aivan uudentyyppistä suunnittelutaitoa huokuva Strike tarjoaa käyttäjälle pinon hyviä rumpusettejä, ja sitten vain päätetään millä tyylillä niillä vedetään: pannaanko lisää tiluja, tiukempaa taimia vai enemmän dynamiikkaa. Hyviä uutisia siis? Jep – kaikille muille paitsi rumpaleille.

Stagg on merkittävä tekijä manner-Euroopassa ja brittein saarilla, kun puhutaan budjettiluokan soitinmarkkinoista. Nyt Stagg on edustettuna myös Suomessa ja poimimme tutkailtavaksi kvartetin, jonka pitäisi antaa hyvä kuva tuotevalikoimasta sähköisten kielisoitinten osalta.

Bändin tai artistin menestyksen ovi aukeaa hyvillä kappaleilla, niin tylsältä kuin se kuulostaakin. Oikoteitä ei ole, vaikka idols-tyyppiset kisat saattavatkin olla hyviä ponnahduslautoja, muotoilee A&R, kykyjen etsijä Osku Ketola Warner Music -yhtiöstä. Eli artistin julkisuushakuisuus ei riitä tähteyteen

Populaarimusiikin historialla alkaa olla jo sen verran mittaa, että sen puitteissa voidaan viettää ihan kunnollisia merkkipäiviäkin. Tällä kerralla katseet eivät käänny tähtiartistiin vaan soitinvalmistajaan, joka aloitti toimintansa 60 vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi poimimme koesoittoon kolme kitaraa ja kaksi bassoa – kaikki nykytuotantoa alkuaikojen mitoituksilla.

Vintage on englantilaisen John Hornby Skewes -konsernin kitara- ja bassomerkki, jolla on Isossa-Britanniassa vankka jalansija hintahaitarin edullisimmassa päässä. Firman uusin soitinsarja on Icon-mallisto, joka tarjoaa “valmiiksi vanhennettuja” kitaroita edullisilla hinnoilla. Koska Vintage on Suomessa vasta uusi tuttavuus, otimme testiin kaksi soitinta Icon-sarjasta sekä yhden kitaran tavallisella viimeistelyllä.

– Filmimusiikin tekemisessä kiehtoo eniten se, että homma rakennettava joka kerta alusta uudelleen, toteaa Timo Hietala, joka on saanut juuri valmiiksi uuden työn, musiikin Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi ilmestyvään Tali-Ihantala 1944 -elokuvaan.