Haastattelut

Mitä yhteistä on artisteilla nimeltä Cheek, Anna Abreu, Diandra, Ismo Leikola ja Kaija Koo? Ei juuri mitään – paitsi Rikhard Murto.

Kansainvälinen läpimurto ei tarkoita muutosta pelkästään bändille, vaan myös yhtyeen henkilökunta on uuden tilanteen edessä. Heille muutos voi olla jopa suurempi kuin itse yhtyeelle. Antti Toiviainen on kiertänyt kiertueteknikkona miltei maapallon ympäri, joten kysytään millaista roudarin elämä nykyään on.

Palvottua ja palkittua poprockia päästelevän Pariisin Kevään sieluna hohtaa Arto Tuunela. Mies noudattaa sekä biisinteossa että tuotannossa yhä omia metodejaan ja dogmiaan, mutta myös vastuunjako löytyy nykyään keinovalikoimasta. Tämä haastattelu luotasi tuntoja loppuvuodesta 2015.

Pyykkilauta, lusikat, sikarilaatikkokitara, narubasso. ”Kotitekoiset” instrumentit ovat nousukiidossa olevan Ben Miller Bandin ase.

Tiekoiraksi itseään aikoinaan luonnehtinut Alexi Laiho viihtyy rundilla. Ja tulosta tulee. Etenkin kivenkovat keikat ovat nostaneet Children Of Bodomin yhdeksi rankan metallin fanien ykkössuosikeista kaikkialla maailmassa.

Reilun parinsadan rummun valikoimaa vuokraava rumpu-teknikko ja -kouluttaja Veka Salminen on saanut lempinimen ”rumpukuiskaaja”. 
Osuva luonnehdinta miehestä, jolla on vuosikymmenien kokemus rummun syvimmästä olemuksesta.

Pitkän linjan artistille säännöllinen nahan luominen on yksi elinehto. Ismo Kullervo Alanko -albumin tekijällä riittää pelisilmää paitsi laadukkaiden laulujen tekemiseen, myös uusien bändien ja keikkojen biisilistojen kokoamiseen.

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka jäävät usein taustahahmoiksi. Mielenkiintoisia tarinoita miten asiat johtivat toisiin asioihin ja ratkaisut syntyivät. Vuorossa nyt Mikko Karmila, joka Riffin pyynnöstä poimi esiin kolme erityisesti mieleen jäänyttä hanketta.

Musiikillinen maailmanmatkaaja ja lyömäsoitin-taiteilija Teho Majamäki on soittanut näkyvillä paikoilla pian parikymmentä vuotta, ja julkaisee tänä vuonna ensimmäisen albumin omissa nimissään. Colours läväyttää kuuluville multi-instrumentalistin omintakeisen musiikkimaailman koko kirjon.

Johanna Iivanainen oli nuorena niin ujo esiintyjä, että hänet piti pakottaa esiintymislavalle. Sittemmin hänestä on tullut yksi maamme kysytyimmistä laulajista.

Suomen funkyimmaksi rumpaliksi kehutulla Mikko Kaakkuriniemellä on bändikiinnityksiä Von Hertzen Brothersista Johanna Iivanaisen yhtyeeseen, ja niiden lisäksi mieheen voi törmätä televisio- ja levytysstudioiden freelance-kokoonpanoissa. Tällä kertaa puhumme bändien sijaan kuitenkin rummuista.

Kesällä 2012 täydelle Finlandia-talolle konsertoinut Alison Krauss & Union Station toi suomalaisten kuultaville bluegrass-musiikin mestareihin lukeutuvia soittajia. Jalokivenä tässä kruunussa kimalsi dobro-legenda Jerry Douglas, jota tuolloin myös haastattelimme.

James LoMenzon bassotaidoille on ollut käyttöä useissa kokoonpanoissa, ja ottajia olisi edelleenkin. Pitkien sitoumusten sijasta hän kuitenkin kiertää maailmalla klinikoimassa ja osallistuu irrallisiin projek-teihin. Kolme keikkaa Strandberg Rock Projectin kanssa toivat miehen Suomeenkin.

Harva kitaristi tuntee soittimensa ulottuvuudet yhtä perinpohjaisesti kuin Steve Morse, joka keikallakin kaivaa esiin kullekin kappaleen osalla – tarvittaessa vaikka fraasille – juuri sille parhaiten soveltuvan soundin.

Vertaus akustisesta kitarasta kuusikielisenä orkesterina osuu aivan oikeaan, kun soittimen käsittelijänä on amerikkalainen näppäilytaituri Doyle Dykes. Moni kitaristi yhdistää soitossaan rytmikkään basson, harmonian ja melodian, mutta Dykesin sormista lähtee hiukkasen tavanomaista laajempia sointuja, vauhdikkaita juoksutuksia sekä jännittäviä huiluääni- ja venytyskikkoja. Kokonaisuuden toteutus hoituu erittäin tyylikkäästi.

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka jäävät usein taustahahmoiksi. Mielenkiintoisia tarinoita miten asiat johtivat toisiin asioihin ja ratkaisut syntyivät. 
Vuorossa nyt Jukka Backlund, joka Riffin pyynnöstä poimi esiin kolme erityisesti mieleen jäänyttä hanketta.

Kitaristi Marzi Nyman on yksi sukupolvensa suurista muusikoista: superlahjakkuus, joka ei ole ainoastaan tekninen virtuoosi vaan kokonais-valtainen osaaja, jonka hurjimmissakin tilutuksissa ja revittelyissä kuuluvat nyanssit ja värit.

Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”. 
Tällä kertaa niistä kertoo Juha Torvinen.

Pat Methenyn rumpalina maailmanmaineeseen noussut Danny Gottlieb on soittanut sadoilla albumeilla ja heittää edelleen parisataa keikkaa vuodessa. Jazzin ja fuusion ohessa Gottlieb on kyntänyt rokkaavampaa sarkaa Blues Brotherseista Stingiin.

Parikymmentä vuotta sitten kuultiin Pink Floydin The Division Bell -albumilla Stephen Hawkingin synteettistä ääntä. Nightwish jalostaa ideaa antamalla evoluutiota ylistävällä Endless Forms Most Beautiful -levyllään tärkeän puheenvuoron Richard Dawkinsille.