|
Jotakuinkin tasan vuosi sitten Riffissä testattiin kahdeksan raitaa kiintolevylle tallentava Fostex DMT-8. Hyvästä myyntimenestyksestä huolimatta Fostex on päättänyt karsia pakettia saadakseen sen hinnaltaan edullisemmaksi. Mitä jäi jäljelle? Pääpiirteissään DMT-8VL:n idea on yhä sama. Yksiin kuoriin on pakattu kahdeksanraitainen kiintolevytallennin ja sen oheen yhtä monta kanavaa sisältävä mikseri. Erot edeltäjään tulevat esiin vasta yksityiskohtia tarkasteltaessa. Mikserin puolella eroja on kanavalohkon varustelussa. Aiemman puoliparametrisen korjaimen sijasta uudessa mallissa on pelkistetyt diskantti- ja bassosäätimet. Apulähtöjä on edelleen kaksi, mutta molempien säätö on integroitu yhteen panoroinnin tapaan toimivaan potikkaan. Signaali ohjautuu Aux 1-lähtöön silloin, kun potikkkaa käännetään vastapäivään ja Aux 2-lähtöön myötäpäivään kierrettäessä. Käyttäjän on siis valittava, kumpaan haluaa signaalin ohjata; molempia kun ei voida saada. Inserttipisteet on nekin riisuttu kanavista pois. Suurin ero vanhaan verrattuna on kuitenkin tulosignaalien tallennukseen tarvittavien A/D-muuntimien karsiminen kahteen. Mikserin kanavista kuusi on tarkoitettu kokonaan linjasignaaleille ja kahdessa on tulotason asetus, jolla saadaan valittua joko linja-, instrumentti- tai mikrofonitason signaali. Ensimmäinen tuloliityntä ohjaa signaalin mille hyvänsä parittomista raidoista ja jälkimmäinen luonnollisesti taas mille hyvänsä parilliselle raidalle. Jos äänitystarpeisiin kuuluu useamman raidan tallennus kerralla, ei tämä uudistus oikein lämmitä mieltä. Jos musiikki syntyy raidan tai parin paloina, ei asiasta ole mitään haittaa. Sujuvaa työskentelyä Kaikki tallennukseen liittyvät editointi- ja tahdistustoiminnot onkin sitten jätetty ennalleen. Ja hyvä niin, sillä DMT-8VL on todella helppo ja miellyttävä käyttää. Oppaaseen tarvitsee tarttua vain satunnaisesti, sillä toiminnot ovat loogisia ja selkeitä. Editointipisteet voi asettaa joko lennossa tai numeerisesti ja muokkauksen aikana tehdyt mahdolliset erheet saa paikattua Undo-toiminnolla. Pääsin vaivattomasti työn alkuun ja käytin laitetta oikopäätä vanhan miksauksen laajentamiseen lisäraitojen avulla. Vaikka mikseri asettaakin työskentelylle tietyt rajoitukset, saa huolellisella työllä julkaisukelpoista jälkeä aikaan. Oikeastaan harmituksen aiheita löytyi vain muutamia. Hiukan häiritsevää esimerkiksi oli, että kanavien monitorisyötöt eivät sulje signaalitietä aivan kokonaan täysin nollille käännettyinäkään. Kun etsin alkuperäisen kappaleeni loppuhäivytyksen päätepistettä, kuulin haipuvan hännän ohessa melko selvästi myös muiden raitojen materiaalia. Toinen häiritsevä seikka oli laitteen synnyttämä mekaaninen ääni, joka etenkin editoinnin aikana alkoi hermostuttaa minua. Melutaso vaimenee helposti kansilevyä painamalla, joten kyseessä on puhdas koteloresonanssi, josta valmistaja varmasti pääsisi helposti eroon. Käytön helppoutta tuli jo kehuttua, mutta yhdessä seikassa DMT-8VL tuntuu kömpelöltä. Tallenteen varmennus täytyy nimittäin tehdä S/PDIF-liitännällä varustetun DAT-nauhurin avulla. Puuha on hidasta, sillä varmennus tapahtuu raitapari kerrallaan reaaliajassa. Ensin varmennetaan raidat 1 & 2 alusta loppuun, sitten 3 & 4 jne. Toimenpide vie aikaa siis neljä kertaa tallenteen keston, mikä on aika paljon. Jos työn alla on useita erilaisia juttuja, joutuu session alussa ja lopussa kuluttamaan huomattavan tovin töiden lataamiseen koneelle ja pois koneesta. Fostex voisi seuraavaksi kehitellä jonkin nopeampaan massamuistiin perustuvan varmennustavan. Mukava kumppani Varmennusta lukuunottamatta pidin DMT-8VL:n parissa puuhailusta. Itse musiikin teko ja tallennus sen avulla on näppärää touhua. Äänenlaadussa on kasettivehkeisiin verrattuna niin huima ero, että kerran tällaista maistettuaan ei vanhaan ole paluuta. Tahdistusmahdollisuudet MIDI-maailmaan laventavat taas käyttöä tietokoneen rinnalle. DMT-8VL onkin erinomainen työväline laulunikkarille tai kotimuusikolle, joka haluaa työstää materialiansa ja tehdä esimerkiksi laadukkaita demoja.
Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (1/1997).
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
|
