Hyvää vuosikertaa

Rollareiden, Beatlesin, Creamin ynnä muiden kuusikymmenluvun ykkösbändien rumpalit mättivät menemään originaaleilla Avedis Zildjian -symbaaleilla. Zildjian kaivoi koetellun peltireseptin esiin nuoren polven kapuloitavaksi. Pakko tsekata!

Avedis-peltien nykypainos, tuore Armand Zildjian -sarja tarjoilee yhdeksän symbaalimallin kattauksen. Napakan niukkuuden ideana on, ettei 1960-luvullakaan ollut ylettömästi paksuuksia ja tuumakokoja. Eikä tarvinnutkaan, hyvästä symbaalista kun on moneen lähtöön.

Uusvanhojen Armandien viimeistely on tietysti perinteinen – ei siis hiottu – ja profiili on hieman matalampi kuin nykyisessä Zildjian A -sarjassa.
Armandit ovat kuusikymmenluvun tapaan miedommin mutta tiheämmin sorvattuja kuin nykypäivän normipellit. Hento, säännöllinen konetaonta sorvausurien päällä on tuskin näkyvä. Kevyempiäkin pellit ovat, minkä havaitsee nopeammassa syttymisessä. Korkeahko perusvire muistuttaa konetyöstä. Valetuista symbaaleista on kuitenkin kyse – ei levystä leikatuista.

Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 1/2008).

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.