Mallintavaa Variax-bassoa on odoteltu ja nyt se vihdoin saapui kokeiluun. Konehuoneessa – jos tällainen vertauskuvallinen ilmaus sallitaan – on vääntöä kuin Jaguaarissa konsanaan: kahdentoista pytyn verran! Ja jokaisesta mallinnoksesta sitten vielä kahtena eri versiona. V12-kone, mutta tuplana!
Heti alkuun on sanottava, että viehätyin aika lailla Line6:n Variax-bassosta jo aivan soittimena. Sen linjoissa yhdistyvät tyylikkäästi suosituimmat ja ajattomat muodot aina hieman Jazz-bassoa muistuttavista rungon sarvista peräosan Stingray-maiseen pyöreyteen asti. Kaula taas on veistetty tuttua Jazz-basson linjaa noudattaen, vaikka otelaudan radius on yläasemissa nykytyylin mukaisesti suurempi ja nauhojakin on yksi enemmän, lukumäärän ollessa siten 21. Kaulan kiinnitys on sekin perinteinen: neljä tuhtia ruuvia ja niiden yhteinen metallinen aluslevy varmistavat yhteenkuuluvaisuuden. Siinä missä kitaristit ovat monessa yhteydessä natisseet Variax 500 -kitaran kaulan muotoilusta, totean minä osaltani, että basson kaula on ainakin oman hyppystuntumani perusteella napakymppi. Kaulaprofiilissa on roimasti perinteistä henkeä ja satulan paikkeilla kaula on hyvin kapea ja V-muotoon veistetty. Yläasemia kohden siirryttäessä otelauta levenee ja kaareutuvuuskin tasoittuu pikkuhiljaa. Kerrassaan oivallinen linjaus kauttaaltaan.
Oheinen teksti on alkuosa artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 4/2005).
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
|