Line6 on pitkälti vastuussa viime vuosien mallinnusvahvistinbuumista. Uraa uurtaneiden Flextone-kombojen ja PODin jälkeen monilta kitaralaitteiden valmistajalta on tullut oma mallinnussysteeminsä. Hughess&Kettner Zenteran ja Fender Cyber Twinin myötä mallinnustekniikka astui aimo harppauksen eteenpäin. Line6:n vastaus näihin haasteisiin on Vetta - uuden sukupolven mallintava vahvistin
Vetta on kahdella 12-tuumaisella Celestionin kaiuttimella varustettu 100-wattinen stereokombo, joka on ahdettu täyteen vahvistin-, efekti- ja kaiutinkaappimallinnuksia. Laitteen erikoisuus on se, että kahta eri vahvistinmallinnusta voidaan käyttää samanaikaisesti. Isosta koostaan ja runsaahkosta painostaan huolimatta Vettaa voisi kutsua soinnillisiin anteihin nähden kompaktiksi paketiksi. Mukana tulee FBX-jalkapedaali, jossa on volume- ja wah-polkimet (voi ohjata myös efektiparametrejä), soundien ja pankkien vaihtopolkimet ja lisäksi efektejä saadaan päälle ja pois siihen varatuilla kytkimillä. Kyseessä on siis huippuunsa viritetty kitarasysteemi pedalboardeineen ja räkkiefekteineen. Sanomattakin lienee selvää, että systeemi soveltuu niin perinteiseen vahvistimen kera soitantaan kuin äänitystarkoituksiin suoraan balansoidun linjalähdön kautta. Kaikkien edellä kuvattujen herkkujen lisäksi Vettassa on tietenkin viritysmittari ja kuulokeliitäntä. Perinne kohtaa nykyajan Vetan ulkomuoto poikkeaa aika tavalla valmistajan aiemmasta lippulaivasta Ax212-mallista. Edestäpäin katsottuna uutukainen muistuttaa enemmän perinteistä kitaravahvistinta kuin tietokonetta. Kojetaulukin on sijoitettu yläkanteen Fender Tweed -tyyliin, mutta nuppeja tarkastellessa huomio kiinnittyy väistämättä kahteen isoon ikkunaan, jotka vihjaavat Vetan uudenaikaisuudesta. Pienempi kertoo muistipaikan nimen sekä numeron, ja suuremmassa näytössä tehdään editoinnit. Vahvistinsäätöjä varten on samanlaiset potikat kuin Flextone-komboissa. Fenderin ja Yamahan suosimiin motorisoituihin potikoihin ei ole siirretty, mutta potikat asentoineen näkyvät nyt näytössä, joten muutosten tekeminen muistissa oleviin soundeihin on helpottunut. Vahvistinmallien ruuvailu on todella helppoa. Efektien säätö puolestaan vaatii parissa kolmessa ikkunassa surffailua, mutta sekin on silti erittäin selkeää ja helppoa, kun näytössä näkyvien potikoiden alla olevat oikeat säätimet ovat aina virtuaalisen vastineensa kohdalla. Pärjäsin menestyksekkäästi ilman ohjekirjaa laitteen kanssa eli kiitokset Line6:n suunnittelijoille. Ymmärrätte kitaristin logiikkaa! Tehosteita joka lähtöön Vettan efektivalikoima on todella kattava. Ennen etuastetta on tarjolla kolme virtuaalista efektipedaalia, joihin voi valita valmistajan mallintavista irtopurkeista tuttuja säröjä, modulaatioefektejä ja viiveitä. Uutuutena on vielä uusia kompressorimallinnuksia. Mausteet kuulostavat samoilta kuin mainituissa mallinnuspolkimissa, joten en ala niitä enempää kuvailemaan (MM4 ja DL4 on arvioitu Riffissä 2/00 ja DM4 numerossa 1/01). Lisäksi on tarjolla volume- ja wah-pedaalit. Oheinen ote on lainaus Jarmo Hynnisen kirjoittamasta testiartikkelista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Riffin numerossa 1/2002. Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
|