Kitaroita, mielipiteitä, tarinoita soittimien takaa. Suomalaiset kitaristit esittelevät itselleen tärkeitä instrumentteja, ”elämänsä kitaroita”. Vuorossa Petri Krzywacki.
Jazz-kitaristi Petri Krzywacki toteaa, että nyt tulee varmasti ainakin erilaista tarinaa, sillä hänellä työvälineitä on ainoastaan kolme kappaletta. Keikkailun ohella opetus-, sovitus- ja kapellimestarinkin töitä tekevä Krzywacki aloitti kitaransoiton ”vasta 15-vuotiaana”. Aluksi mielenkiinnon kohteena olivat Yngwie Malmsteen ja Eddie Van Halen sekä jazz-musiikkiin linkkinä toiminut Allan Holdsworth. Jazzissa häntä kiehtoi ensin soitannollinen haaste, jonka jälkeen se avautui myös musiikkina: tästähän mä oikeasti tykkään.
Krzywackin kompaktia soitinarsenaalia selittää osittain hänen lähtökohtansa soittamiseen: jos joku juttu ei toimi, se ei korjaannu soitinta vaihtamalla vaan treenaamalla. Soittimen valinnassa hänelle on riittänyt, että kitara puhuu riittävällä dynamiikalla ja soundi on se minkä haluaa. Sen jälkeen tärkeintä on ollut luoda soittimeen työnteon kautta sellainen suhde, että siitä tulee käden jatke. Toisaalta hän myöntää, että myöhemmällä iällä ”sitä on rentoutunut ja todennut, että tiettyjä asioita voi kyllä tehostaa oikeilla valinnoilla”.
•••
Näin alkaa Timo Östmanin toimittama ja Juha Seilan kuvittama artikkeli, joka on luettavissa kokonaisuudessaan Riffin printtinumerosta 6/2017.
Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan.
Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
