Amerikkalaisen Tech 21:n erikoisalaa ovat linjasoittoon tarkoitetut aktiiviset DI-boksit. Sähköbassolle ja -kitaralle tarkoitetut mallit on tuotu markkinoille jo aiemmin, ja nyt on vuorossa elektroakustisen kitaran pariksi suunniteltu Acoustic DI. Sen tehtävänä on jalostaa tallaluun alle sijoitetun kontaktimikrofonin poimimaa ääntä ja muuntaa samalla kitaran balansoimaton signaali ulkopuolisia häiriöitä paremmin sietävään balansoituun muotoon. Tavoitteeseen pyritään aktiivisella etuvahvistimella, jonka toiminta jäljittelee sekä kitaran mikitystä ulkopuolisella mikrofonilla että tyypillisen putkikytkennän vaikutusta sointiin.
Ulkoisesti Acoustic Di on aivan aiempien sarjan askien kaltainen. Mainio parannus toiminnallisiin ominaisuuksiin on uudenmallinen paristolokeron pikakansi, joka helpottaa pariston vaihtoa huomattavasti. Pariston sijasta käyttövirran antajaksi sopii myös verkkolaite tai mikserin phantom-syöttö. Vermeen käyttö on helppoa. Kitarapiuha lykätään tulojakkiin ja jos kitaran signaalissa tuntuu olevan liikaa tujua, saa asiaan helpotusta askin pad-kytkimellä, joka vaimentaa tulosignaalia 20 desibeliä. Valmis signaali saadan mikserille XLR-liittimen kautta. Mikäli käytössä ei ole XLR-liittimin varustettua mikseriä, voi valmiin signaalin poimia Acoustic DI:stä myös jakkiliitynnän kautta. Mikäli kitaran soundi on jo sellaisenaan käypä, voi varsinaiset muokkaustoiminnot ohittaa kokonaan ja rasia toimii silloin tavallisen DI-boksin tavoin. Jos sointia täytyy muokata, otetaan avuksi edellämainittu mikrofoni-putki-emulaatio sekä aktiiviset sävynsäätimet. Kiinteällä taajuudella vaikuttavien basso- ja diskanttikorjainten lisäksi tarjolla on puoliparametrinen keskialueen säätö. Näiden konstien lisäksi signaali voidaan kierrättää myös jonkin ulkopuolisen laitteen kautta. Acoustic Di:ssä ei ole varsinaisesti efektilenkiksi nimettyä liitinparia, mutta balansoimattomasta jakkilähdöstä poimitun signaalin voi palauttaa erilliseen To XLR -jakkiin, jolloin lopputulos vastaa efektilenkkiä. Lopullinen voimakkuus asetetaan sopivaksi lähtötason säädöllä. Acoustic DI:n mukana tulevissa dokumenteissa ei liiemmin eritellä, kuinka mikrofonin käyttöä ja putkivahvistusta jäljittelevä emulaatio toimii, mutta tämän potikalla annosteltavan muokkauksen vaikutus on selvä ja myönteinen. Jotenkin systeemi onnistuu hävittämään piezo-mikrofonille tyypillisen kiusallisen vaakutuksen ja karheuden soinnista. Sävynsäätimet toimivat järkevillä taajuuksilla ja ohjekirjasen esimerkeillä löytyy hyvinkin erityyppisiä sointeja. Valmistaja huomauttaa myös, että nimestään huolimatta Acoustic DI sopii myös sähkökitaran tai -basson kera käytettäväksi. Saapa askilla jopa jonkinlaisia särösoundeja aikaiseksi. Tämänkin rasian kohdalla on todettava, että SansAmp taitaa oman erikoisalansa kerrassaan pätevästi. Acoustic DI kuulostaa hyvältä, se on helppo käyttää ja se antaa tehokkaat keinot soundin muovailuun. Kyseessä on siis paljon enemmän kuin vain puhdas DI-boksi. Oheinen teksti on näyte artikkelista, joka on julkaistu kokonaisuudessaan paperille painetussa Riffi-lehdessä (numero 2/1998).
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla. Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
|