Nettispesiaalit

1960-luvulla musiikin maailmaan sukeltaneena olen aina pitänyt sähköisen 12-kielisen kitaran soinnista. Chorukset ja muut mallinnusvideovatkaimet ovat kivoja, mutta niiden avulla ei synny tuota ainutlaatuista vellovaa ja samalla ilmavaa, helisevää sointia eikä muhevan täyteläistä komppisoundia. Vain oikea 12-kielinen kuulostaa kaksitoistakieliseltä.

Numerossa 5/2014 haastateltu Heikki Malmberg laati Riffin rumpalilukijoille todellisen polyrytmisen haastetehtävän, joka pistää tiukoille soittajan rytmisen ajattelun ja koordinaatiokyvynkin.

Yllä kuvassa on vain dokumentin ensimmäinen sivu. Lataa kolmisivuinen pdf tästä linkistä tulostusta varten. 

Ne onnekkaat jotka pääsivät kuulemaan Pat Metheny Unity Groupin huhtikuista keikkaa Finlandia -talossa, saivat todistaa virtuoosimaista musiikin tulkintaa myös rumpukioskin takana. Sanchezin tekninen taituruus, musikaalisuus ja ilmiömäinen kyky lukea kanssasoittajia vetää sanattomaksi.

Riffin numerossa 3/2014 julkaistussa Muusikkona maailmalla -kolumnissani kertoilen hieman siitä millaista on, kun vintage-kärpänen puraisee. Tässä hieman lisää aiheesta ja muutama suora linkki hyviksi havaitsemieni vintage-kauppojen sivustoille.

Sunnuntairumpalin koordinaatiokierre 02 jatkaa siitä mihin edellinen osuus päättyi. Idea on sama, mutta haastekerroin on nyt hieman kovempi.

Sunnuntairumpalin koordinaatiokierre soveltuu soittajalle kuin soittajalle joko koordinaation perusharjoitteluun tai vaikka alkulämmittelyksi. Vaikeusastetta voi nostaa omaa taitoaan vastaavaksi hyvin helposti, sekä tempon valinnalla että nuotin alapuolelta löytyvillä haastekertoimilla.

Eero Aro mainitsee panoroinnin perusteita valaisevassa artikkelissaan muutamia teknisiä apuvälineitä, joiden linkit löytyvät tästä.

Trevor Wilkinson tuntee kitarat virityskoneistosta vibrakampeen ja mikrofonista kokonaiseen soittimeen, onhan hän suunnitellut niitä työkseen jo liki kolme vuosikymmentä sekä omalle firmalleen että lukuisien yhteistyökumppaneiden lukuun.

Saksalainen Lehle on erikoistunut erilaisiin kytkentälaitteisiin ja signaalireitittimiin. Hyvä esimerkki on D.Loop, jonka avulla kitaran ja vahvistimen väliin saa kaksi, erikseen päälle ja pois kytkettävää efektilenkkiä. Näihin voi sitten sijoittaa tarkoituksenmukaiset kokoelmat efektipedaaleita.

Sähköiskuksi nimettynä avointen ovien päivänä rikottiin desibeliennätyksiä, esiteltiin Tampereen Musiikkiakatemian tiloja ja musiikkiteknologian koulutusohjelmaa, huutokaupattiin vanhaa kalustoa, ja kuultiin lopuksi oppilasryhmien konsertti, jonka erikoisvieraana esiintyi elektronisen musiikin kotimainen uranuurtajaryhmä, tänä vuonna 40 vuotta täyttävä NEUM.

Kun Riffissä 7/2013 käsitelty Studio Capture on suunniteltu useamman soittajan sessioihin, niin tämän jutun aiheena oleva Duo Capture EX on sitten puolestaan selkeästi yksin työskentelevälle tarkoitettu audio/midi-sovitin, joko tietokoneeseen tai tablettiin liitettäväksi.

BBE:n efektipedaaleiden valikoima on laaja. Käsittelen tässä Tremor-tremolon ja MindBender chorus/vibraton, ja painetun Riffin numerossa 7/2013 Timo Koskinen puolestaan ruotii overdrive-, distortion, ja fuzz-pedaaleiden kolmikon. Pirkka Isotalo osallistuu savottaan bassolle tarkoitetun OptiComp-kompressorin testillä, sekin luettavissa paperilehden numerosta 7/2013.

Monitaitoinen Zarkus Poussa on julkaissut toisen sooloalbuminsa ”Positiivinen krapula” kuluvan syksyn lopulla. Itse en ole ensimmäistä levyä kuullut, mutta ennakko-odotukset olivat korkealla miehen monipuolisen maineen vuoksi. Mainiot ja oivaltavat soitot ja laulut taannoisessa W-tyylissä ja mm. Nenäpäivä-lähetyksessä jokunen vuosi sitten kuultu hieno biisikavalkadi – puhumattakaan kaikista bändeistä ja tuotannoista, joissa Poussa on ollut mukana – antoivat odotuttaa nerokasta ja valtavirrasta poikkeavaa, hieman pisteliästä toteutusta.

Miten kannattaa toimia, kun olet astunut lentokoneesta vieraaseen, ulkomaiseen suurkaupunkiin? Aikuisikänsä muusikkona maailmalla viettänyt rumpali Kari Paavola viitoittaa tietä perässähiihtäjille.

Kaipa se monella taholla uutisoitiin, mutta pari vuotta sitten minulta jäi tyystin huomaamatta uuden bändin nimeltään Flying Colors ilmaantuminen. Saman kohtalon koki porukan debyyttialbumi viime vuoden alusta.
Olisi pitänyt olla tarkempana…

Riffissä 6/2013 haastateltu syntikka/elektronimusiikin erikoismies, laitekeräilijä ja äänisuunnitelija Jarkko Tuohimaa suostui pyynnstämme perkaamaan yhden tekemänsä biisin rakenteen kerros kerrokselta.

Pasha on symbaalimerkkinä lievästi sanottuna salaperäinen, ja sen juurien jäljittäminen vie helposti umpikujaan. Merkillä ei ole yhteyttä saman nimisiin italialaisiin symbaaleihin, joita valmistettiin Ufipin tehtailla 1960-luvulta seuraavan vuosikymmenen alkuun. Pasha-symbaalit on helppo sekoittaa myös turkkilaisen Istanbul Agopin valmistamaan ”Pasha”-sarjaan, joka on siis vain kyseisen valmistajan yksi mallisto, jolla sattuu olemaan sama nimi.

Vaikka lukuisista youtube-videoista saakin kattavan kuvan Eric Johnsonin soitosta ja tyylistä, syntyi haastattelun jälkeen idea laatia tutkimusten tueksi muutaman Johnsonille tyypilliseen soittoon johdattavan esimerkin. Ne avaavat hiukan painetussa Riffin numerossa 3/2013 julkaistussa haastattelussa mainittujen laajojen sointuhajotusten periaatteita ja onpa mukana yksi miehen erikoisuuksistakin: soitto koto-soundilla.

Saimme Riffin painetussa numerossa 3/2013-testatun M-200i-mikserin kanssa yhtä aikaa tarkasteltavaksi 48-raitaisen kovalevytallentimen, joka on suunniteltu oivaksi pariksi valmistajan digitaalimikserien kanssa esimerkiksi konserttiäänityksiin.

Cubase 7:n tapaiset ohjelmistojärkäleet tuntuvat monesti turhan raskailta ja moniulotteisilta matkakäyttöön jopa läppärissä, saati sitten mobiililaitteessa. Steinberg on kehitellyt tarpeeseen sovelman, joka tarjoaa mukana kulkevan alustan biisi-ideoiden tallentamisesta treenisessioiden äänittämiseen ja editointiin.