Pälkäneellä Sappeen hiihtokeskuksen jylhillä rinteillä ei kesäisin lasketella, vaan tehdään ja katsotaan kesäteatteria. Sappeenvuoren laelta silminkantamattomiin avautuva koskematon metsämaisema tarjoaa upean taustakankaan supisuomalaiselle tarinalle.
Sappeen tämän kesän esitys, Valkeakoskella kantaesityksensä viisi vuotta sitten saanut musikaali ”On kesäyö” on nähty hiljattain myös Vaasan teatterissa, jossa se nousi seudun kaikkien aikojen katsojamagneetiksi.
Nimiroolin esittäjä Ilkka Koivula sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Heikki Paavilainen ovat olleet mukana jokaisessa versiossa, ja Vaasasta matkaan tarttui kolmanneksi koreografi Daniel Paul.
Raskaasta sota-ajasta toipuvan pienen Suomen jälleenrakennuksen tukipuina toimineet Toivo Kärjen ja kumppanien iskusävelet kokivat uuden tulemisensa 1980-luvun puolivälissä Topi Sorsakosken ja Agentsin lyödessä hynttyyt yhteen.
Vanhat iskelmät saivat alleen suoran beat-kompin ja Strato-vetoisen rautalankasoundin – ja se oli siinä. Topin ja Agentsin yli tuhannen keikan ja neljän platinalevyn mittainen yhteistyö kesti kymmenisen vuotta.
Tämän vuosikymmenen alussa menehtyneen Topi Sorsakosken elämästä kertova, nimimelodiallaan komeasti käyntiin hurahtava ”On kesäyö” on kesäteatteria nostalgian nälkään ja samalla suomalaisen juurimusiikin juhlaa.
Avauskappaleen jälkeen tarinaa kuljettavat muun muassa ”Punatukkaiselle tytölleni”, ”Tyttö metsässä” sekä ”Valtatie 66”, joka linkittyy Topin ensimmäiseen ammattisoittajan pestiin Jussi & The Boys -yhtyeen kitaristina.
Kun samoihin aikoihin, 1980-luvun taitteessa perustettu Agents ryhtyi Rauli ”Badding” Somerjoen säestysyhtyeeksi, laulajan ailahteleva persoona loi tarpeen kakkossolistille. Jos Baddingia ei sattunut jonain iltana laulattamaan, tai hän oli siihen syystä tai toisesta jopa kykenemätön, paikkasi Boysista lainattu Topi – tuolloin vielä Pekka Tammilehto – solistin hommia.
Hiljalleen varamiehestä tuli ykkössolisti, ja tuottaja Pedro Hietanen vainusi yhdistelmässä menestyksen ainekset: ruokkoamattoman näköinen mutta takavuosien tangokuninkaan äänellä laulava solisti esiteltiin kansalle ensin soololevyllä, minkä jälkeen Agents nostettiin näkyviin Sorsakosken rinnalle.
Ironinen taiteilijanimi napattiin Jussi & The Boys -yhtyeen keikkabussissa metsätaipaleiden viihteeksi kehitellyltä soittajahahmolta, jonka seikkailut olivat kaikkea muuta kuin painokelpoisia.
Sappeen ”On kesäyö” -musikaalin kekseliäin ratkaisu on tuoda Olavi Virran (Jani Koskinen) hahmo Sorsakosken rinnalle, ikään kuin tarinan sisäänheittäjäksi ja kertojanääneksi. Samalla kahden eri aikakaudella vaikuttaneen mestarin elämäntarinoiden yhtymäkohdat pääsevät kirkkaampaan ristivalotukseen kuin koskaan.
Mestareilla oli yllättävän paljon yhteistä – muutakin kuin alkoholi, irtosuhteet, pirstaleinen avioelämä ja samat biisit.
Karismaattiset Koskinen ja Koivula laulavat biisinsä komeasti, ja Koivulan pikkutarkka työskentely varsinkin Sorsakosken lavapersoonana liikemaneereineen ja omintakeisine ääntämyksineen on herkullista katsottavaa ja kuultavaa.
Koivula tuntuu nauttivan roolista, jossa saa herättää hetkeksi henkiin suomalaiseen kesäyöhön yhden maamme rakastetuimmista iskelmän ja rockin tulkitsijoista.
Pääkaksikon kemiat toimivat hyvin, ja karun vähäeleinen loppukohtaus, jossa sairauden uuvuttama Topi viimeisen laulunsa laulettuaan astuu esikuvansa viereen tuijottamaan ikuisuuteen nostaa palan kurkkuun.
Perusvireeltään ”On kesäyö” on monesta hyvästä syystä kaiho- ja jopa surumielinen, mutta hauskaakin tarjoillaan sopivina annoksina. Esityksen koomiset hahmot piirtää monikasvoinen Mikko Huoviala, teatteriesitystä häiritsevästä mökkiläisestä Baddingiin, jota hän imitoi lauluääntä myöten hämmentävän aidosti.
Esityksen tanssinumeroissa säihkyvät ensemblen pirteät, kauniit ja taitavat Vilma Hartikainen ja Leea Lepistö, kavaljeereinaan Sakari Kinnunen ja Teemu Alanen, joista viimeksi mainittu esittää myös muun muassa Topin isää, tanssimuusikko Tapio Tammilehtoa.
Topin ja Olan elämän kaikkia naisia puolisoista rakastajattariin esittävät televisiojuontajana tunnettu Susanna Laine sekä PMMP:stä tuttu Mira Luoti. Ohjaaja Paavilainen kertoo kirjoittaneensa naispäärooleille Sappeeseen aiempaa enemmän esitettävää, mutta säästeliäästi sitä vieläkin on – niin laulun kuin dialoginkin osalta.
Jukka Hännisen nelihenkinen bändi on tähän musiikkigenreen vahvuudeltaan ja sävyiltään aivan riittävä, varsinkin kun kapellimestari itse vaihtaa välillä uruista haitariin ja saksofoniin.
Bändi on koko ajan näkyvillä pirteässä räsymatoin koristelussa tanssilavahenkisessä näyttämökuvassa, minkä vuoksi onkin siistiä että biisit vedetään ulkoa eikä lappuihin tuijottaen.
Yhtyeen hioutunut yhteissoitto paikantuu siististi äänilähteeseen, sillä esityksen vahvistaminen viivelinjalla tuetusta PA:sta on kaikin puolin maltillista.
Kenties liiankin maltillista sikäli, että vaikka musiikkinumeroissa niin sävyt kuin volyymikin ovat kohdallaan, kevyttä puhekohtauksien vahvistusta voisi toivoa niiden rinnalle. Mikitystä ei suinkaan ensisijaisesti kaivattaisi volyymin takia vaan dramaturgiaa eheyttämään.
Langattomalla nappimikityksellä hienovaraisesti kohotettuna dialogikin saataisiin musiikin kanssa samaan äänikuvaan ja samaan maailmaan.
Nyt tiuhat leikkaukset täysin akustisista puhekohtauksista sähköisesti vahvistettuihin musiikkinumeroihin ovat turhan jyrkkiä, ja teettävät muuten jouhevasti kulkevaan esitykseen tarpeetonta katkelmallisuutta.
”On kesäyö” on poikkeuksellisen musiikkivetoinen esitys, ja sen soinnillista ydintä ovat Agents-ajan ja Topin myöhemmän soolouran herkkupalat.
Joskus musiikkinumeroiden välissä ei kuulla kuin virkkeen mittainen välijuonto, ja taas mennään. Tämä ei tietenkään ole suuri synti, onhan esityksen musiikki parhainta mitä suomalainen viihdeperinne voi tarjota.
Ellei sopivaa ryhmämatkaa teatteribussin kyydissä ole tarjolla, Sappeen kesäteatteriin pääsee kätevimmin ehkä omalla autolla, sillä paikka ei sijaitse ihan pääteiden varrella. Pääkaupunkiseudultakin ehtii kuitenkin vuoren laelle parissa tunnissa ja Tampereelta kolmessa vartissa.
Heinäkuun alussa ensi-iltaan tullut ”On kesäyö” pyörii tasaiseen tahtiin Sappeen kesäteatterissa aina elokuun lopulle asti.
”On kesäyö” Sappeen kesäteatterissa 5.7.2018.