Alan suurimmaksi tituleerattu kahden messun yhteistapahtuma on nyt myös Musikmessen osalta ohitse tältä vuodelta. On aika vetää asiat nippuun.
Jos messuvieras oli ensimmäistä kertaa matkassa, sekä Prolight & Sound että Musikmesse tarjosivat varmasti kosolti mielenkiintoista nähtävää. Siitä todistavat jo aiemmat, eri päivien löydöistä kertovat koosteemme tällä samalla sivustolla.
Jos kävijällä on kokemusta takavuosien messuista, eron huomaa heti. Ja mikä yllättävää, kun Prolight & Sound näytti vielä vuosi sitten olevan kasvusuunnassa, niin tänä vuonna vaikutelma oli toinen, koska niin moni merkittävä toimija jäi aika yllättäen pois messuilta.
Musikmessen puolella tämä kehityssuunta on jatkunut jo pitkään ja asian voi kiteyttää siihen havaintoon, että suurista soitinvalmistajista ainoastaan Yamahalla oli nyt takavuosien tapaan kattava osasto, jolla oli edustava valikoima koko sortimentista.
Ibanez ja Tama palasivat messuille omin osastoin, mutta merkittävät amerikkalaismerkit olivat ulkoistaneet edustuksensa saksalaisille jälleenmyyjille, eikä takavuosien uusien mallien kavalkadia ollut niiden kautta tarjolla. Pop-up-puoteja päivän messutarjouksin kylläkin.
Kun keskeiset toimijat sekä Prolight & Soundin että Musikmessen puolella siirtävät panostustaan, kuka NAMM-messuille, kuka ISE-tapahtumaan, ja osa pienille erikoismessuille kuka minnekin – ei Frankfurtin organisaatiolla ole mikään yksinkertainen pähkinä ratkaistavanaan jatkoa varten. Etenkin, kun monen kasvuvuoden johdosta messut ovat laajentuneet lukuisiin halleihin, joiden keskinäinen välimatkakin on melkoinen. Tiivistystä kaivataan ja on siihen mahdollisuuksiakin, koska monesta hallista oli sitten lopulta käytössä vain osa ja sermein suljettuja tyhjiä lohkoja jäi sinne tänne.
Musikmessen uusista kehityssuunnista sekä Drumcamp että Guitarcamp olivat joka tapauksessa osoitus siitä ettei messujärjestäjä ole jäänyt ns. tuleen makaamaan. Molemmat kokosivat soittimen ympärille hyvin monipuolista ja antoisaa ohjelmaa.
Musikmessen linkitys kaupungilla samaan aikaan järjestettäviin konsertteihin sen sijaan jäi vääjäämättä messuhalleista katsottuna etäiseksi. Jos messuihin liittyy konsertteja, kyllä ne pitää järjestää nimenomaan messualueella.
Messujen lavoilla olikin suhteellisen runsaasti ohjelmaa, mutta kaikkein vetovoimaisimpia tähtiä ja soittajaidoleita oli harvassa, hyvä keski-eurooppalainen ammattitaso loisti kyllä läsnäolollaan. Sellainen viihdyttää kyllä paikan päällä, mutta se ei riitä vetämään messukävijöitä paikalle, jos he eivät jo muuten ole motivoineet itseään.
Vaikka matka oli antoisa ja nähtävää oli runsaasti, ei vierailu Frankfurtissa anna enää samalla tavalla kattavaa kuvaa alan nykytilasta ja tulevista suunnista kuin se on perinteisesti tehnyt.
Messujärjestäjä on isojen kysymysten äärellä, seurataan siis tilannetta. Tässä kuitenkin vielä viimeiset tunnelmapalat tältä vuodelta.
Nyt ei jää vakavammankaan musiikin opiskelu kiinni siitä, että alla on digitaalipeli – Yamahan suuriin messujulkistuksiin nimittäin kuuluu klassikoksi muodostuneen Clavinova-digitaalipianomalliston kertakaikkinen uudistuminen. Uuteen CLP-600 -sarjaan kuuluu puolen tusinaa mallia, yksi jopa flyygeliksi muotoiltuna.
F-Musiikin Jari Kainulainen tarjosi maistiaiset nelisen tonnia maksavan CLP-685 -lippulaivan tatsista ja soundista: enää ei ole epäilystäkään siitä, millä voi huojentunein mielin korvata akustisen pianon kerrostalomiljöössä ja säilyttää sovun sekä naapurien että perheen kesken.
Kainulaisen mukaan uutuusmalleja saapuu Suomeen tipotellen kevään ja alkukesän kuluessa, edullisimmat edellä ja lippulaivat lopuksi.
Ukulele on rock ´n´ roll. Tutuista soittimien muodoista ei tarvitse tinkiä vaihdettaessa tämän muotisoittimen sähköversioiden pariin. Tässä asialla Risa Musical Instruments.
Mutta niin on balalaikkakin rock ´n´ roll. Sehän on tiedetty, että itänaapurimme kansansoittimella voi tempaista mitä vain, minkä Uljanovskista saapuneet Balalaiker´in edustajat jälleen todistivat. Demosoittimet oli sähköistetty, toki malliston saa akustisinakin.
NordStage 3 julkistettiin messujen alla ja soitin olikin Clavian pienen, mutta ytimekkään edustuksen kulmakivi.
Musiikkimessut on edelleen käypä tilaisuus tehdä vertailuja, mikäli vibrafonin hankinta on koittamassa – onhan näillä tarkoitus soittaa kymmeniä vuosia ja hintakin liikkuu kahdeksan tonnin tietämillä. Kuvamme tyylikäs esimerkki on Bergeraultin uutuus, 3.5-oktaavinen BV35/G.
Perinnesoitin kalimban taitaja tulee jatkossa paremmin kuulluksi. Aiemmin sellojen ja viulujen sähköistäjänä kunnostautunut sbip on lisännyt tuotevalikoimaansa sähkökalimban varustettuna puupalkkiin rakennetulla pietsomikrofonilla. Valittavissa kolme erilaista viritystä.
Akustinen piano ei ole vielä kuollut sukupuuttoon vaikka sellaisestakin on huhuttu. Menneiden vuosien messutunnelmaa toi verstaaksi naamioitu osasto autenttisinen työkaluineen ja tarvikkeineen.
Ortegan osastolla Thomas Zwijsen esitteli akustisia kitaroita, Annalog-bassorumputehostetta ja uutta Quantum-luupperia. Jälkimmäiset saadaan Suomeen loppukesän tai syksyn aikana ja Riffi-testiin niitä onkin jo kyselty.
Pari päivää sitten messukatsauksessamme esiteltiin yksi yhteistyössä orkesterimuusikoiden kanssa kehitetty ergonominen tuoli ja tässäpä toinen lisää: Earochairin suunnittelijat konsultoivat kuuden vuoden aikana soittajia 250 orkesterista ja tuloksena on pitkällä selkänojalla varustettu, korkeussäädettävä istuin, jossa pitäisi pystyä operoimaan kaikkien soittimien kanssa, olipa istuma-asentona sitten polvet yhdessä tai jalat levällään kuten sellisteillä tai harpisteilla.
Thomas Blug hommissa. Muusikkonakin menestyksekkään uran luonut Blug – joka edelleenkin on hallitseva Stratokuningas, toistahan ei ole valittu – auttoi Hughes & Kettneriä vuosien ajan vahvistimien suunnittelussa ja nyt on vuosien ajan jo pyörittänyt omaa firmaansa BluGuitaria. Aikaisemmilla musiikkimessuilla lupailtu kaiutinsimulaattori BluBox on vihdoin valmis, joten päällikkö pystyi soittamaan demokeikan kokonaan oman firman kalustolla, johon kuului AMP1, kytkinpoljin Remote1, BluBox – sekä kuvassakin näkyvä kitara BluGuitar ´61, joka on rajoitettuna eränä valmistettu toisinto ehdasta ´61 Stratocasterista. Ja loppuunmyyty.
Remon bassorummun kalvona on Fiberskyn, jossa uutena ominaisuutena on kuvassakin erottuva FeltTone. Ideahan ei ole uusi: huopasuikaletta on käytetty vaimentimena ennenkin. Nyt huopa on kuitenkin asennettu kiinteästi osaksi kalvoa – ei tarvitse teippailla tai liimailla. Felt Tone on saatavilla myös Hazy-sarjan basarikalvoissa.
Messuhallien volyymi kohosi paikoitellen aika järkyttävälle tasolle. Tätä ajatelle amerikkalainen Earasers oli oikeassa paikassa tarjoten kustomoituja kuulosuojaimia erlaisiin tarkoituksiin. Kuvamme vasemmanpuoleinen kuulolaite on kehitetty niille, joilla vaurio on jo tapahtunut ja oikeanpuoleinen Big Shot ampujien äkillisiä volyymihuippuja estämään. Muusikoiden ja keikkayleisön käyttöön heidän suosituksensa on filtterillä varustettu tulppa, joiden muotoilussa on huomioitu se, ettei korvakäytävä ole pyöreä.
Richlite on yksi soitinpuun korvaamiseen keskittyvien materiaalien kehittäjistä. Paperistahan voi tosiaan valmistaa kaikenlaista ja tässä olisi suomalaiselle puunjalostuksellekin taas innovoinnin esimerkkiä.
Kun Richliten raaka-aine sekoitetaan sopivasti, niin valmista kiintoainetta siivutettaessa jokaiseen otelautaan tulee yksilöllinen ja varsin hauska kuvio.
Levy’s Leather valmistaa hihnojen ohella myös paksusti topattuja pusseja kitaroille ja bassoille. Alligaattorius on kumminkin silkkaa hämäystä – pinnan kolmiulotteinen struktuuri tehdään prässäämällä tavalliseen lehmännahkaan painokuvioita ja väri taas saadaan kasveista.
Pedalmania keräsi parhaimmillaan useampia kymmeniä koesoittajia samaan aikaan monta metriä pitkän efektikeitaan ympärille. Ja mikäs se löytyi metrojunasta matkalla hotellille – hiirenkorville selattu Pedalmania-lehti, jossa oli toista sataa sivua meikäläisiä tuoteuutisia vastaavia lyhyitä pedaaleiden esittelyitä.
Illona Bolou Ranskasta käytti kitaraa lähes yhtä monipuolisesti ja melko lailla samaan tyyliin kuin Sariolan Petteri, mutta kumminkin sopivasti omalla persoonallaan lähestymistapaa muokaten. Todella sujuvaa soittoa ja sopivasti akrobatiaa yleisön hämmästyttämiseksi kuitenkin.
Eräs messujen iloista on kummallisiin asioihin törmääminen. Kahden neilön osastolla Rock Memorabiliaa enemmän kuin tohtii oitis oivaltaa. Signeerattuja kultalevyjä, Pomon käsin kirjoitamia laulutekstejä jonkun studion lattialta talteen kerättyinä, Les Paulin ja GAry Mooren itse omistamat kitarat…
Hinnat?
Tältä osastolta edes plektra ei olisi mahtunut mahtunut pienen pohjoisen maan journalistin matkabudjettiin! Jos olisivat siivuttaneet sirkkelillä ässärumpaleiden rumpukapuloita makkaran tapaan, niin ehkä siitä olisi voinut sitten jonkun hyppysellisen sahanpurua ostaa.
Akustiselle soittimille suunnatuista huippuvahvistimistaan ja mikrofoneistaan tunnettu Schertler laajentaa toimenkuvaansa. Nyt esille tuotiin modulaarinen mikserimalli, sekin nimenomaan akustisten esitysten äänentoistoon ja tallennukseen suuniteltu.
Valaisimista muotoiluun mallia saanut Hortus Mirage on vanerista sorvattujen pienten asennuskaiutinten sarja.
Jo legendaarisen MS-Audiotronin ajoista meikäläisessä musiikkilaite- ja av-bisneksessä vaikuttaneeseen Risto Oinaalaan törmättiin missäpä muualla kuin Prolight & Soundin äänentoistolaitteille pyhitetyssä 3.1-hallissa.
Oinaalan mukaan L-Acousticsin linjasäteilijöiden tuoreimmasta tulokkaasta KIVA II:sta on näkö- ja kuulohavaintoja jo kotirintamallakin – maamme ensimmäinen ”kakkoskiva” on toimitettu kuopiolaiselle Timba-tapahtumatekniikkayritykselle.
Muutama numero takaperin Riffissäkin esitelty ShowMatch-PA oli luonnollisestikin Bosen osastolla näyttävimmin esillä. Vieläkin tuoreempiin ControlSpaceEx-asennuskamppeisiin palaamme messujen jälkeen erillisissä tuoteuutisissa – kuten moneen muuhunkin näissä katsauksissa mainittuihin laitteisiin ja soittimiin. Pysy kanavalla!
Limit One houkutti luokseen projisoiduilla keijukaisella…
…ja sama neitohan se keinuu myös laitteen mittaristossa.
Linjasäteilijäjärjestelmistään tunnettu L-Acoustics lanseerasi yllättäen uudentyyppisen tuoteperheen – pilarikaiuttimien sektorille. Audicon Pave Molnárilta kuultiin, että kuudesta keskialuekartiosta ja kolmesta diskanttielementistä rakentuva virtaviivainen pilari on signaalinkuljetustaan myöten kytkeytynyt jalustana toimivaan bassoyksikköönsä. Syvaa odotetaan Suomeen kesäksi.
Aura-Audion osastolla Marko Ala-Turkia oli valmiina ottamaan vastaan perjantaiaamun ensimmäiset vieraat.
Ja esimerkkinä tunnuslasueen ”erilaisesta lähestymiskulmasta” olkoon upouusi A28 sub bass -kaiutin, jonka kaksi 18-tuumaista kartioelementtiä muodostavat yhdessä suuntakuvioksi kardioidin. Ja tekevät sen täysin puhtaasti akustisella sovituksella, ilman dsp:tä tai muuta sähköistä manipulointia. Ja lisäksi vielä niin, että samalla kun elementtien ääni vaimentaa toisiaan kaapin takapuolella, se summaa ne myötävaiheessa kaapin etupuolella.
Sellaistapa ei muilla valmistajilla olekaan!
DiGiCon kukkaroystävälliseksi hinnoiteltu SD12 tarjoaa jo lähdössä kaksi kookasta kosketusnäyttöä, ja niiden kautta 24 kanavan näkymän yhdellä silmäyksellä. Ulkomitoiltaan pienen, mutta kahdella identtisellä käyttöpinnalla varustetun uutuuden ergonomia on mietitty niin, että jopa nelikätisen ajon voisi kuvitella onnistuvan tällä pelilaudalla ilman isompia riitoja.
Melkein kaikillahan on omia hauskan näköisiä mikrofoneja. Myös Proelilla, jonka mallit ovat sininen ja punainen.
LoopTrotterin tapaisia eksoottisen näköisiä analogilaitteita oli osastoilla, jollei nyt pilvin pimein niin ainakin häkellyttävän monia. Pelkistetyimmillään neljän räkkiyksikön etulevyyn laitetaan neulamittari ja erittäin kookas sopivasti ryhmyinen potentiometri, kenties jopa kaksi. Niiden kääntämisen vaikutuksia olisi päässyt kuuntelemaan äänieristetyssä studiotarkkaamossa, jos näppi- ja kuulotuntumaa halusi hakea. Ja moni kyllä halusikin, kun messuille asti oli kerran tullut.
Nyt ovat hallien ovet kiinni ja mekin jo kotimaan kamaralla tai matkalla sinne.
Jos et vielä katsastanut, niin klikkaa ensimmäisen messupäivän kooste auki tästä. Keskiviikon antia voit puolestaan tsekata tästä. Ja torstaihan on toivoa täynnä, etenkin kun klikkaa tätä messuraportin linkkiä. Perjantainakin koottiin oma paketti, joka aukeaa taas sitten tästä.
Lisätietoja Frankfurtin messuista antaa kotimainen Messeforum oy
