Fenderin innoittamana, mutta omalla kierteellä.
Nyt on kyseessä erikoistapaus, joten aloitanpa lähestymisen varovasti: master volume lähes kokonaan auki, kaiku täysin kiinni, treble boost pois päältä, ja kaikki äänenvärin säätimet nollille(!). Vähitellen volumea auki ja sieltä se tulee, hämmästyttävän sävykäs ja rouhea Fender-henkinen soundi. Strato yksikelaisilla tuntuu kaipaavan hiukan treble-hanikan avaamista, muuten en halua asiaan kajota.
Sittenpä kaikua mukaan, mutta millaista: lyhyt Accutronics-tankki tuottaa todella ison, kuulaan, ja ennen kaikkea pitkän jälkisoinnin. Säädin kakkoselle käännettynä se antaa mukavasti ilmaa ja jatkuvuutta lyhyillekin äänille eikä vyöry soiton päälle. Isommilla annoksilla kaiun uskomaton pituus toki muodostuu reunaehdoksi, sillä sepä mielii ryhtyä silloin rengin sijaan isännäksi.
Sävyltään kaiku on silloinkin puhdas ja muistuttaa enemmän studiomaailmaa kuin kitaravahvistinten tyypillisiä jousikaikuja. Jousipakka ei juurikaan kuplahtele kieliä kovempaa piiskattaessa, joten jos kaipaa alkukantaisen reuhakkaa tai roisia tehostetta, niin tämä ei ole ihan sellainen.
Vaihdetaanpa kitaraa ja noudatetaan käyttöohjeen neuvoa kytkemällä humbuckereilla varustettu soitin vahvistimen epäherkempään tulojakkiin. Ja sitten alusta uudestaan samalla metodilla.
Nyt aukeaa pelipaikka jo bright-kytkimen napsautukselle. Ilman tehostusta SG:n soundi jää nimittäin nuhaiseksi, mutta kytkimen takaa löytyy mukavasti kirkkautta sointiin. Jälleen harkiten kaikua ja maltillisesti kolmialueisella ekvalisaattorilla soundin hienoäätöä.
Havainto on sama kuin yksikelaisilla – näissä sävynsäätimissä on tehoa enemmän kuin kylliksi. Sointia saa muokattua todella reippaasti ja samalla muutettua ikään kuin huomaamatta vahvistimen perusluonnetta. Säätimiä vain pikkuisen availlessa sointi on puhdas ja raikas, samaan aikaan kirkas ja lämmin. Kun ekvalisaattorin namikoita kääntää enemmän auki, alkaa vaikutus kuulua taajuuspainotusten lisäksi myös säröytymisessä. Näin päästään sulavasti liukumaan putipuhtoisesta keskilännen rekkamies-kantrista etelän rämeisille suistomaille, sinne mojon tyyssijoille.
Jos tässä vaiheessa laskee hiukan master volumea ja nostaa sen sijaan volumea, irtoaa vahvistimesta jo melkoista ärjyä. Keskirekisteri soi purevana ja preesense-alueelta heltiää häijyä vihlovuutta. Ekvalisointia miedontamalla äänimaailma muuntuu jälleen sävyltään säyseämmäksi, ei kuitenkaan ryhdittömäksi. Ja koko ajan soundia voi suitsia kitaran voluumia laskemalla ja toisaalta myös puskea reunan yli avaamalla kitaraa hieman lisää.
Sanotaan nyt vielä varmuudeksi erikseen, että tämän vahvistimen kanssa soittodynamiikka – samoin kuin sen puute – on ratkaisevassa roolissa kaiken aikaa. Black Prince reagoi vahvasti niin tahallisiin kuin tahattomiinkin voimakkuuseroihin soitossa.
Bluetone F-tyyliin
Black Princen kytkentä pohjautuu Fenderin 60-luvun mustanaamaiseen Princetoniin, jota valmistettiin sekä ilman kaikua että kaiun kanssa.
Esikuvassa ekvalisointi oli vain kahdella säätimellä, mutta tremolo sen sijaan kuului varusteluun. Princeton tunnetaan arvostettuna studiovahvistimena, josta saa tolkullisella äänenvoimakkuudella sekä puhdasta että säröistä ääntä. Ja juuri tähän käyttöön myös Bluetonen Black Prince on varmasti omiaan. Tremoloa ei ole, mutta niitä voi hankkia vaikka pedaaleina. Ja kolmialueinen eq on joka tapauksessa mainio parannus pelkän basso- ja treble-säätimen tilalle.
Tasasuuntaajan ja päätevahvistimen väliin sijoitettu master volume on sekin Bluetonen käsialaa. Se on erinomainen konsti skaalata vahvistin pienempäänkin tupaan ja etenkin säröjen haku sopivalla äänenvoimakkuudella käy sen kanssa kätevästi.
Äänitystoimissa linjatason lähtö on myös plussaa, etenkin kun vahvistimen keinokuormalla saa mykistettyä kaiuttimen kokonaan.
Kombon koppa on keisaripuuta ja koko laitos painaa alle kymmenen kiloa. Kannen kahva on jämerä ja asiallinen suojahuppukin kuuluu hintaan. Sanalla sanoen: toimii.
Harry Kneckt on valmistanut Bluetone-vahvistimia vuodesta 2005 ja hiljattain luovutettiin viidessadas vahvistin asiakkaalle. Sellainen määrä antaa perspektiiviä, vaikka eipä tekijä vierastanut alkuperäiskytkentöjen muuntelua firman alkutaipaleellakaan. Ja miksi pitäisikään kloonata suoraan, jos kerran voi näin onnistuneesti tarjota vähän ekstraa samaan pakettiin. Ja huomioida samalla asiakkaan toiveet vaikkapa verhoilusta oman maun mukaisella tolexilla.
Bluetone Black Prince 15 Reverb Combo
Kotimainen putkivahvistin
• volume & master volume
• treble-boost kytkimellä
• sävynsäädöt: bass, middle, treble
• Accutronics-jousikaiku
• nimellisteho: 15 wattia
• etuasteen putket: 2 ×12AX7
• pääteputket: 2 × 6V6GT
• kaiutin: WGS G10 C/75 W
• säädettävä linjatason lähtö
• sisäinen keinokuorma
• paino 9,2 kg
• hintaluokka: 1300 €
Lisätiedot: Bluetone
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2022. Vastaavantyyppisiä, niin lyhyitä kuin pitempiäkin, käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan.
Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
