Bose T4S & T8S – patenttilääkkeitä soundinpuutokseen

|
Image

Kaksi näppärää digimikseriä vastaavat pienen kokoonpanon tarpeisiin ja liikkeelle pääsee helposti valmiita soitinkohtaisia kanava-asetuksia käyttämällä. Jos haluaa säätää kaiken itse, niin sekin kyllä onnistuu.

 

Bose T4S ja T8S ovat rinnakkaismalleja, joiden keskeisin ero on kanavamäärässä: T4S on neljän tulokanavan mikseri, jossa on päästereolähdön lisäksi kaksi aux-lähtöä. T8S tuplaa tulokanavat ja auxit, ja kaupanpäällisinä siinä on pylväsmittarit päälähdön stereosignaalille.

 

Image

Image

 

Kytkeytymisessä Bosen omiin L1-sarjan aktiivikaiuttimiin on myös eroa. T4S voidaan liittää tiettyihin malleihin digitaalisesti, jolloin se ei välttämättä myöskään tarvitse erillistä virtalähdettä. T8S kytketään PA-järjestelmään analogisesti ja vaatii myös aina oman ulkoisen virtalähteensä. 

Molemmissa malleissa on kaksi USB-liitäntää, joista ensimmäinen on tarkoitettu musiikin soittamiseen muistitikulta, toinen laitteen käyttöjärjestelmän päivityksiin ja preset-kirjastojen sekä Scene-asetusten lataamiseen ja jakamiseen tietokoneen välityksellä.

 

Image

Suojauksesta kuljetusten aikana huolehtii magneettisesti sijoilleen napsahtava kansilevy, joka on keveydestään huolimatta vankan oloinen ja peittää säätimien lisäksi myös liitinpanelin varjellen mikseriä niin pölyiltä kuin kolhuiltakin. Lukitus on hämmästyttävän pitävää sorttia eikä kansi pomppaa paikoiltaan noin vain töytäisemällä. Silti sen nostaminen pois mikserin päältä sujuu oikealla otteella kätevästi ja voimaa käyttämättä. Jos suojaus epäilyttää, niin topattu laukku on käypä ratkaisu kevyeen keikkailuun ja toisaalta parivaljakon isompi malli mahtuu sekin virtalähteineen rautakaupan tavanomaiseen työkalusalkkuun. Sellainen ei paljoa kustanna ja jääpä salkkuun mikserin ohessa vielä tilaa muutamalle piuhalle ja muulle tarvikkeelle myös.

Käytön ajaksi kummankin mikserin voi asettaa pöytätasolle tai ruuvata pohjastaan esimerkiksi tukevaan kameratelineeseen.  

 

Preseteillä liikkeelle

Bose antaa käyttäjän valita lähestymiskulman T4S:n ja T8S:n operointiin. Aiemmasta kokeneisuudesta riippumatta miksaamaan voi ryhtyä valmiita kanava-asetuksia käyttäen tai vaihtoehtoisesti täysin tyhjältä pöydältä itse säätäen. Näitä tapoja voi käyttää myös rinnakkain tai yhdistää saman kanavan sisällä.

Valmiiden asetusten kanssa liikkeelle lähdetään valitsemalla kanavaan äänilähdettä vastaava ToneMatch-presetti, joka sisältää äänilähteelle soveltuvaksi ajatellun perusmuokkauksen. Kun kaikki muokkaukset ovat joka tapauksessa pitkälti makuasioita, voivat osumatarkkuutta omista lähtökohdistaan arvioivat olla tarjonnasta montaa mieltä. Bosen linja on kuitenkin johdonmukainen ja ääni-ihannetta soittimen kuin soittimen kohdalla kuvannee parhaiten termi ”salonkikelpoinen”. Rosoista rock-klubin tai punk-luolan soundia hakevan on ehkä hedelmällisempää sivuuttaa presetit ja ruuvata kanavia ihan perinteiseen tapaan, mihin on mainiot työkalut siihenkin. 

Sitä hifistyneempää ääntä tavoittelevat pääsevät viilaamaan valitsemiaan ToneMatch-presettejä zEQ:lla, joka on kolmialueinen erikoiskorjain. Kyseessä on kiinteillä taajuuksilla toimiva eq, jonka vaikutustaajuudet määrittyvät kuitenkin aina valitun ToneMatchin mukaan. Toisin sanoen zEQ:n bassokorjain vaikuttaa aina alarekisteriin, mutta bassosoitinten preseteissä vaikutustaajuus on kohdistettu matalammalle kuin korkeamman ääni-alan soittimissa. Sama logiikka pätee diskanttikorjaimeen sekä keskialueeseen, joissa niinikään huomioidaan soittimen ääniala ja soittimelle tyypillinen keskialueen muokkaustarve. 

Presettejä on miksereissä valmiiksi jo melkoinen määrä ja lisää voi ladata Bosen sivustolta. Vakiokattaukseen kuuluu laulun ja tavanomaisten bändisoitinten ohessa myös mm. puhaltimille sekä jousistolle räätälöityjä asetuksia. Ne kuulostavat fiksusti laadituilta ja niillä pääsee varsin vaivattomasti todella pitkälle, kun valikoima ei ole ainoastaan runsas, vaan koostuu lisäksi toisistaan selkeästi erottuvista vaihtoehdoista.

Esimerkiksi tyypillisille humbucker-kitaroille on useita eri ToneMatch-presettejä, joiden joukosta voi sovittaa omalle kitaralleen juuri kyseisessä tilanteessa parhaiten istuvaa. Ja sellaisen kera ihan suora linjasoittokin kuulostaa täysin kelpoiselta, eikä erillistä kitaravahvistinta tule ainakaan soundin puolesta kaivanneeksi.

Erilaiset kitarapedaalit säröistä modulaatioihin ja delayhin asti kelpasivat Boselle mainiosti, mutta kaikua ei mikserille kannata pedaalilaudasta tarjota, ei ainakaan samoilla vakioasetuksilla, joilla omaa vahvistintaan yleensä ruokkii. ToneMatch-prosessi ja kaikki muukin äänenmuokkaus mikserissä toimii kitaran linjasoitossa paremmin, kun mikserille antaa verraten kuivaa signaalia ja varsinaisen tilakaiun jättää sitten loppusilauksena Bosen vastuulle.

 

Bonuksia muusikolle

Kielisoittajia varten Bose on varustanut kummankin mikserin viritysmittarilla, jossa A4-sävelen referenssitaajuutena on oletusarvoisesti 440 Hz. Säätö sallii kuitenkin vaihtoehtoisesti lukemat haarukassa 430–450 Hz, joten homma sujuu sielläkin, missä viritys täytyy sopeuttaa vaikkapa esityspaikassa olevan, johonkin tiettyyn säveltasoon ankkuroidun kosketinsoittimen mukaan.

Bosen viritysmittari osaa myös transponoida puolikkaan ja kokosävelaskeleen verran kumpaankin suuntaan, mutta kitaran vaihtoehtoisia viritysjärjestelmiä se ei tunnista suoraan. Koska toiminta on kromaattista, saa nekin kyllä mittaroitua.

Mittarin neula reagoi verraten herkästi, mutta pienellä totuttelulla sen liikkeitä oppii kyllä tulkitsemaan. Plussaa on se, että mittari ilmoittaa jokaisen mittaroitavan äänen sävelnimen ja oktaavialan.

 

Para EQ laajentaa mahdollisuuksia 

Siinä missä zEQ:n toiminta on aina kiinteästi sidoksissa kulloinkin valittuun ToneMatchiin, antaa kolmialueinen Para EQ käyttäjälle täysin vapaat kädet korjaimen jokaisen parametrin säätöön. 

Minkä tahansa kaistan voi ensinnäkin kohdistaa mihin tahansa kohtaan audioaluetta (säätöalue 50 Hz–16 kHz), ja ne voi pinota myös päällekkäin samalle taajuudelle tai vekslata keskenään ristiin. Myös ekvalisaattori osaa tulkata muokattavat taajuudet näytölle sävelnimillä oktaavialoineen päivineen.

Kaistan leveydelle on sillekin oma säätönsä. Asetus ilmoitetaan yksiselitteisesti oktaaveissa (0,20–5,0) ja numeroarvoa havainnollistetaan vielä varmuudeksi vaikutusalueen leveyden mukaan muuttuvalla palkilla.

Korjaimen tehoa puolestaan säädetään 0,1 dB:n portaikolla ja kullakin yksiköllä saa korostusta tai vaimennusta enimmillään 15 desibeliä.

Para EQ on käytettävissä aina ihan siitä riippumatta hyödynnetäänkö kyseisessä kanavassa jotakin ToneMatch-presettiä ilman tai zEQ:n kera, vai lähdetäänkö liikkeelle aivan nollatilanteesta.

 

Dynamiikka totta kai

Jokaisessa tulokanavassa on oma dynamiikkaprosessorinsa, jolle voidaan määrittää tehtäväksi kompressointi, limitointi, s-limitointi, tavanomainen gate tai jompi kumpi erityisesti bassorummun geittaukseen tarkoitetuista vaihtoehdoista. 

Nämäkin työkalut ovat selkeitä ja niitä on helppo käyttää. Vaikka säätöjä on niukasti, saa niillä normitilanteet hoidettua yleispätevästi. 

Kompressorissa perusvalintana on kolme erilaista teholuokkaa kevyestä rankkaan puristukseen, ja toiminta sovitetaan kanavasignaalin mukaiseksi kynnystasoa säätämällä. Jos kompressio haukkaa signaalia reippaasti, voi asiaa kompensoida kompressorin omalla jälkivahvistuksella (gain). 

 

Efektejä kiitos

Kanavakohtaisesti valittavia ja säädettäviä efektejä on kaksi: delay ja modulaatio. Ensin mainitussa on kolme luonteiltaan erityyppistä viive-tehostetta, jälkimmäisessä täydet kymmenen vatkausta, joista chorus, flanger ja phaser kukin kolmena eri versiona ja paketin kruunaava tremolo yhtenä.

Efektien muokkaus noudattaa Bosen valitsemaa linjaa johdonmukaisesti. Säädettäviä parametreja on niukasti, mutta ne ovat toiminnan kannalta oleellisia. Myös käyttölogiikka on suoraa jatketta ekvalisoinnille: jokaisen säätimen arvo ilmaistaan lukemana sekä sitä vastaavana palkkina. 

Delayn viiveaika säädetään millisekunneissa, tai napauttamalla säätimen nuppia kahdesti (tap tempo), jolloin napautusten väli luetaan suoraan delayn pituudeksi. Maksimiarvo on tavasta riippumatta 500 millisekuntia. 

Viiveen voimakkuus ilmaistaan prosenteissa ja toiston saa pelmahtamaan ilmoille myös alkuperäistä kuivaa signaalia lujempana. Toistokertojen määrä (feedback) asetetaan prosenttilukemana.

Choruksissa ja flangereissa käyttäjä voi säätää kuivan ja efektoidun signaalin balanssia prosenttilukemana, nopeutta hertseinä ja syvyyttä jälleen prosentteina. Phaser ja tremolo taas passataan kohdilleen miksaussuhteen ja nopeuden säädöillä. 

Kun yksittäiset efektit kuulostavat mainioilta, valikoima on monipuolinen ja mausteita voi ripotella eri kanaviin vapaasti sen määrän kuin kokee tarpeelliseksi, voi tätä kanavavarustelua pitää myös näiltä osin erinomaisena.

 

Kaiulla syvyyttä ja ilmaa

Kanavakohtaisten efektien lisäksi T4S ja T8S ovat saaneet matkaansa yhden kaikuprosessorin, joka palvelee yhteisesti kaikkia mikserin kanavia.

Valittavana on viisi kaikutyyppiä, jotka eriluonteisina ja -kokoisina muodostavat hyvin moni-ilmeisen paletin. Kun jokaisessa kaiussa voidaan säätää kaiun pituutta sekä ensiheijastusten ja varsinaisen jälkikaiun keskinäistä balanssia, löytyy paletin jokaisesta viidestä perusvaihtoehdosta uskomattoman laaja kirjo kiinnostavia ja käyttökelpoisia kaikuja. 

Eikä hupi pääty tähän, sillä kanavatasolla voi säätää sekä kaiun määrää että sen kirkkautta, joten yhtä ja samaa tehostetta voi muunnella eri kanavilla hillitymmiksi tai räväkämmin esiin puskeviksi versioiksi. 

Oma jujunsa on siinä, että pääkaiun lisäksi käyttöön saa toisenkin kaikuprosessrin, jonka tuottama tilavaikutelma ohjautuu aux 1 -lähtöön. Näin esimerkiksi monitoreihin voi valita selkeyden nimissä lyhyemmän kaiun ja yleisölle pitemmän, jos haluaa.

Kädenojennus esiintyjälle

Kunnianhimoiselle ja taidokkaalle miksaajalle valmiit presetit saattavat olla kauhistus tai ainakin tuntua tarpeettomilta, mutta suosittelen kokeilemaan. Siinä missä ne antavat amatöörille käteviä patenttilääkkeitä erilaisiin vaivoihin, saattavat ne mukavasti kutkutella myös keikoilla karaistuneen audioässän kuulohermoja. Ne voivat palvella lähtökohtana jollekin omalle, tai säästää aikaa ja vaivaa. 

Omin päin erilaisissa pikkukekkereissä kiertävälle trubaduurille tai yhtyeelle tällaiset pätevät ja helppokäyttöiset presetit voivat olla korvaamaton apu etenkin silloin, kun aikaa perusteelliseen sound checkiin ei syystä tai toisesta ole. Niihin turvaamalla voi sitten keskittyä siihen olennaisimpaan – itse esitykseen.

 

Bose T4S & T8S

Digitaalimiksereitä pienille kokoonpanoille

• neljä tulokanavaa mikrofoni/linjasignaalille (T4S)
• kahdeksan tulokanavaa mikrofoni/linjasignaalille (T8S)
• balansoitu analoginen stereolähtö
• kaksi aux-lähtöä (T4S), neljä aux-lähtöä (T8S)

Kanavakohtainen varustelu
• viritysmittari
• ToneMatch -muokkaus
• zEQ ToneMatch-muokkauksen hienosäätöön
• 3-alueinen Para EQ
• dynamiikkaprosessori: kahdeksan eri toimintoa
• delay-efekti: kolme eri tyyppiä
• modulaatio-efekti: 10 eri tyyppiä
• efektien ja kanavan mykistys painokytkimillä


Kaikille kanaville yhteisesti
• kaikuprosessori: viisi eri kaikutyyppiä
• kaikuprosessori 2.: aux 1-syötön efektointiin

Hinnat:
• T4S: hintaluokka n. 600 euroa
• T8S: hintaluokka noin 800 euroa

Lisätiedot: F-Pro Esitystekniikka

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2019. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.