Harvoin törmää näin runsaasti varusteltuun laitteeseen, jonka käyttö on pystytty tekemään yhtä yksinkertaiseksi. Suoraan toimeen vaan!
Ulkoiselta ilmeeltään SoundLink MW-2408 ja sen sisarmalli MW-1608 ovat perinteisiä analogimiksereitä, digitaalisella efektilaitteella varustettuna. Molemmissa malleissa on sama määrä monokanavia, mutta isompi versio on saanut matkaansa tuplaten linja-tason signaalille tarkoitettuja stereokanavia. Nekin on varustettu mikrofonivahvistimin, mutta siinä toimessa ne palvelevat monona.
Mallitunnuksen M-kirjain tulee Greg Mackielta, joka aikoinaan mullisti edullisten pikkumiksereiden lajityypin. W puolestaan viittaa Peter Wattsiin, Tridentillä jo 70-luvulla meritoituneeseen mikserisuunnittelijaan.
Ei siis ole varsinaisesti ihme, että MW-miksereissä on ekstraa vähän siellä ja täällä, ihan alkuun nyt HiVolt-mikrofonvahvistimissa, joiden nimi juontuu kytkennän käyttöjännitteestä. Tyypillisen +/- 15 voltin sijaan käytetään +/- 16,5 voltin jännitettä, joka numeron perusteella näyttää vähäiseltä erolta, mutta on kuitenkin 10 prosentin luokkaa.
Toinen monokanavien ekstra on kompressori, jonka toimintaa ohjataan yhdellä säätimellä. Musikaalinen puristin osaa laskea atakit läpi mankeloimatta niitä hengettömiksi ja automaattinen kompensaatio huolehtii siitä ettei signaalitaso putoa kompres-siossa. Itse asiassa, kompressori tuntuu jopa hitusen nostavan signaalin voimakkuutta. Oikein käyttökelpoinen ja helposti hallittava muokkain.
Kolmas analoginen erityisominaisuus on monokanavien ekvalisaattorissa. Keskialueen vaikutuksen voi nimittäin kohdistaa poikkeuksellisen laajalla alueella (250 – 5 000 Hz). Aivan loistojuttu siitä riippumatta kytkeekö kanavaan bassorummun vai laulusolistin mikin.
Loput kanavien varustelusta on sitten tavanomaisempaa sorttia, vaikka mute-kytkimeen kyllä liittyy vielä yksi poikkeuksellinen piirre: mykistys on digitalisoitu ja master-lohkosta löytyy peräti neljä pääkytkintä, joiden taakse eri kanavanippuja voi tallentaa pikavalintaa varten. Itse itseään miksaavalle perusbändille ei ehkä merkittävää, mutta jos mikserillä hoidellaan vaikka näyttämötoimintaa tai esimerkiksi kokous- tai kirkkosalissa vaihtuvia tilanteita, niin tiettyjen mikrofoniryhmien komentaminen päälle ja pois käy kyllä kätevästi tällä avulla. Ohjelmointi on helppoa, mutta ryhmittely koskee vain tulokanavia – efektipaluulle on oma mykistyskytkimensä, jota ei saa niputettua samaan ryhmään kanavien vaientamisen kanssa.
Mix plus
Ideoita on laitteen suunnittelijoilla piisannut ja mikseriin tutustuessa tuleekin aika moneen otteeseen mieleen, että ”no niinpä tietysti”. Tällaisesta sopii nostaa esimerkiksi vaikkapa muusikoiden monitorikuuntelu. Sen voi rakentaa kokonaan kana-vien aux-säätimillä täysin itsenäiseksi miksaukseksi. Tai sitten voi käyttää pohjana päämiksausta, jota saa master-osaston Inject L/R -säätimellä ohjattua monitorointiin juuri sen verran kuin haluaa. Sitten vain lisätään siihen päälle erillisiä kanavia aux-säädöillä sen verran kuin tarpeen on. Ei mix miinus vaan mix plus. Kätevää ja nopeaa.
Mikserissä on muuten studiopöytien tapaan erillinen liitäntä dynaamiselle komentomikrofonille, joten yhteydenpito miksaajalta bändille ei syö yhtään miksauskanavaa tiskistä. Talkback-signaalin saa ohjattua niin auxeihin kuin päälähtöihinkin ja sille on oma voimakkuudesäätönsä. Mainiota.
Kattavat liitännät takalaidassa palauttavat mieliin ne ajat, jolloin analoginen kaukokaapeli yhdisti lavapään mikseriin, eikä digiverkoista ollut tietoakaan. Ihan paras ratkaisu edelleen monessa tilanteessa.
Digipuoli yllättää
Digitaalisen efektilaitteen lisääminen analogimikseriin on pitkään ollut ihan yleistä. Korg avaa kuitenkin käyttäjälle tavanomaista laajemman pääsyn efektien muokkaukseen ja niinpä esimerkiksi itsessään jo erinomaisista kaiuista saa vielä enemmän irti säätämällä kaiunnan kestoa tai kirkkautta. Muutamalla tarkasti valikoidulla parametrilla jokaisesta eri efektityypistä irtoaakin huomattavan monenlaisia versioita, helposti ja nopeasti.
Yhtä vaivatonta on muokata master-lohkon dynamiikkaprässiä, joka toimii joko loivempana tai jyrkempänä kompressorina tai äärimuodossaan limitterinä. Päälähtöjen ohessa omat kompressori-limitterinsä on varattu myös monitorointiin pääasiallisesti tarkoitetuille auxeille 1–2.
Jottei lysti loppuisi kesken, on sama idea viety myös ekvalisaattoreihin, joita niin ikään on päälähtöjen ohessa myös kahdelle ensimmäisellä auxille.
Mikserin näytölle avautuvassa graafisessa korjaimessa on yhdeksän liukua, joille on oletusarvoisesti annettu ns. leveät kaistat. Yhdessä ne kattavat koko taajuusalueen ja yleissävyn säätöön tämä asetelma sopii sellaisenaan. Minkä tahansa kaistan voi kuitenkin yksilöllisesti määrittää kapeaksi, jolloin se vastaa 31-alueisen korjaimen tyypillistä kaistaa. Tässä moodissa myös kohdistusta voi muuttaa tarpeen mukaan alemmalle tai ylemmällä taajuudelle. Kaistat eivät siirry toistensa päälle, mutta kapeaksi asetettuina niitä voi käyttää esimerkiksi kierron estämiseen varsin tarkasti määritellyn taajuuden ansiosta. Apuna tässä puuhassa on näytön kaksoisrooli – nappia painamalla esiin tulee spektrianalysaattori, joka näytön pienuudesta huolimatta on varsin selkeä luettava. Kun haitallinen taajuus on näytöltä tunnistettu, palataan takaisin ekvalisoinnin pariin ja vaimennetaan kiertotaajuutta sopivasti.
Jos korjaimen +/- 15 dB:n teho tuntuu vähän yliampuvalta yleissävyä säätäessä, niin kiertoja tapettaessa työkalun voima on pelkästään eduksi.
Ja nyt kun kierroista tuli puhetta, niin todetaan vielä, että mikserissähän on myös automaattiset kierronestosuotimet, jälleen itsenäisesti päälähtöjä sekä monitorointia varten.
Luonnollisestikin kaikki digitaaliset asetukset voi tallentaa muistiin ja kutsua sieltä uudestaan käyttöön tai uudelleen muokattaviksi.
Jotakin niin tuttua
SoundLink MW-mikserin olemuksessa on niin vahvasti M-kierrettä, että suunnittelija tuskin pysyisi anonyyminä vaikka nimeä ei lausuttaisi missään. Viimeistään käyttöohjeen lukeminen vahvistaisi heränneet ounastelut oikeiksi. Hulvaton mackiemainen gonzoilu elää edelleen, mutta nyt vain hillitymmässä mitassa. Erittäin asiapitoisen ja selkeän manuaalin loppupuolella höllätään hetkeksi. Kohdassa Notes ei suinkaan ole tyhjää tilaa käyttäjän muistiinpanoille vaan siihen on painettu kivasti aseteltu lajitelma erilaisia nuotteja…
Kyllä, Korg on saanut aikaan erittäin näppärän ja monipuolisen pikkumikserin, joka kuulostaa hyvältä ja soveltuu moneen eri käyttötilanteeseen. Käytännölliset ratkaisut sisäänrakennetusta virtalähteestä järkevästi sijoiteltuun kuulokeliitäntään ja simppelistä kanavakompressorista lähtöpään yhtä helposti hallittaviin digitaalisiin muokkaimiin kertovat, että suunnittelijoilla on vankka tuntuma käyttötilanteista ja niiden tarpeista. Kyllä tällä keikkaa tekisin, mieluusti.
Korg MW-2408
Analogis-digitaalinen mikseri
8 monokanavaa
• ylipäästösuodin
• kolmialueinen eq puoliparametrisellä keskialueella
• kompressori
8 stereokanavaa
• nelialueinen eq kiintein taajuuksin
Kaikissa kanavissa
• gain
• neljä aux-syöttöä & yksi efektisyöttö
• panorointi
• mute-kytkin (4 mute-ryhmää)
• kanavaliuku
Muuta
• 8 alaryhmää (4 × stereo)
• stereofoninen päälähtö
• neljä ohjelmoitavaa mute-ryhmää
• USB-liitäntä tallennukseen ja toistoon (stereo)
• monipuoinen DSP-prosessointi
• Hintaluokka alle 1 300 euroa
Lisätiedot: EM Nordic
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2021. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
