Presonus StudioLive 32 III – mikseri on myös tallennin

|
Image

Digitaalinen saliäänimikseri venyy moneen, kun se varustetaan SD-korttipaikalla ja moniraitaisella tallennusohjelmalla. Kun suora linkkaus firman omaan DAW-ohjelmaankin on valmiina, lähentyvät keikkailu ja studio-maailma toisiaan vielä huomattavasti.


StudioLive 32 kuuluu siihen digipulpettien lajiin, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu kytkettäviksi perinteiseen analogiseen kaapelointiin. 32 tulokanavasta ensimmäiset 16 on varattu mikrofoneille ja loput joko linja- tai mikrofonitason signaalille. Erityisesti instrumenteille tarkoitettuja tuloja ei ole, ei myöskään instrumenttikäyttöön sommiteltuja efektilajitelmia kanaviin insertoitavaksi.

Niiden sijaan mikserin kaikki kanavat ovat yleispäteviä ja täysin varusteltuja. Jokaisessa on valittavana kolme erilaista ekvalisaattoria ja saman verran kompressorivaihtoehtoja, sekä gate/ekspanderi päälle. Analogisia inserttejä ei tulokanavissa ole, vaan valmistajan ajatus on, että tarjotut työkalut riittävät.

Miksauksen yleismausteet annostellaan perinteiseen tapaan aux-syötöillä, jotka on reititetty neljälle sisäiselle efektiprosessorille, joiden rooleja voi vaihtaa tilanteen mukaan. Jos tarvitaan neljä erilaista kaikua, niin järjestyy. Jos kaivataan enempi delay-efektejä, niin valitaan sitten efektimyllyistä sen sortin algoritmeja peliin. Jokainen mylly taitaa jokaisen tempun.

Molemmat tehosteiden päälajit on toteutettu mallikkaasti, eikä hinkua ulkolaitakaluston suuntaan herännyt tälläkään osastolla. Sekin kyllä onnistuu, sillä päälähtöjen ohessa StudioLive 32:ssa on 12 analogilähtöä ja kaksi erillistä stereopaluuta, joiden kautta se vintage-vuosien mahtikaikukin saadaan kyytiin.

Sisäisten efektilaitteiden esikuviin vihjataan ulkoasun ja nimikoinnin kautta, mutta kyseessä ovat siis Presonuksen itsensä koodaamat efektit, ulkoisia plugareita ei valikoimassa ole.

 

Image

Nopeasti, nopeasti

Perustyöskentely StudioLivellä on varsin joutuisaa. Moottoroitujen kanavaliukujen tuntuma on asiallinen ja niiden tehtävä vaihtuu nappia painamalla varsinaisesta miksauksesta aux-syöttöjen säätimiksi. Kanavat 25–32 vaihtavat tarvittaessa rooliaan ryhmien ja master-tason säädöiksi, ja liukusäätimistöä voi myös käyttää päälähtöjen graafisen EQ:n säätämiseen.

Kaikki näppäimet ovat valaistuja ja kanavan select-toiminnon saa seuraamaan solo-valintaa. Ja kuten pitää, solo-toiminnollekin löytyy sekä keikka- että studiotyöhän soveltuvat versiot.

Kanavien tunnistusta tukee pienen tekstinäytön ohessa kytkinten väritysmahdollisuus, jolla voi merkata vaikkapa kaikki rumpukanavat lilaksi, kosketinkanavat rosaksi ja niin pois päin. Kun systematiikan miettii etukäteen, saa mikserin jäsentymään visuaalisilla tehokeinoilla aika näppärästi. Käyttöpintaa ei ole silti syytä täplittää liian kirjavaksi, sillä kunnon värikimarasta ei enää löydä yhtään mitään. Ainakin solistikanava ja muutama muu kriittinen tapaus kannattaa kuitenkin merkitä näkyvällä värillä, niin ei paniikki iske kesken keikan.

 

Image

 

StudioLiven kosketusnäyttöä täppäilemällä avataan menuja, napsutellaan virtuaalikytkimiä ja poimitaan parametreja näytön alle sijoitetun säätimen kohteiksi. Vaihtoehtoisesti voi käyttää ”fat channelia”, erillistä tekstinäyttöä ja sen yhteyteen sijoitettua säätimistöä, jolla pääsee nopeasti ruuvaamaan painonapilla valitun työkalun – vaikkapa kompressorin – kaikkia parametrejä ilman kosketusnäytön täppäilyä.

Itse kosketusnäyttö on pinnaltaan hieman joustava ja sillä operointi vaati mobiililaitteiden panssarilasien jälkeen hetkisen verryttelyä. Kun tatsi löytyi, puuhakin alkoi sujua.

 

Keikka talteen Capturella

StudioLive 32:n kansilevyssä on paikka SD-kortille, jota voi käyttää moniraitaiseen tallennukseen suoraan mikseriin implementoidulla Capture-ohjelmalla. Tallennettua moniraitamateriaalia voi luonnollisestikin käyttää hyväksi seuraavan keikan sound checkin teossa, mutta hupi ei rajoitu tähän. Capturen tiedostot voi siirtää suoraan tietokoneelle, jossa niitä voi työstää edelleen PreSonuksen omalla Studio One -DAW-ohjelmalla.

Tämä vähin äänin jo kolmosversioonsa varttunut ohjelma muuten vaikutti varsin pätevältä ja selkeältä vaihtoehdolta midi-puolen sisältäväksi audiosekvensseriksi. Työskentely oli helppoa ja tulokset palkitsevia.

Yhteys toimii toiseenkin suuntaan ja Studio Onen moniraitamateriaalia voi miksata StudioLivellä. Erityisesti balanssien ja panorointien haku käy kätevästi fyysisillä säätimillä ja samalla voi yhdistää kahden eri alustan tehot yhteen. Studio One kun tarjoaa tallenteen editointiin tarvittavien toimintojen ohessa myös erinomaiset kanavatyökalut ja mainiot efektinsä, joiden lisäksi käytössä on koko VST/AU/ReWire-plugien avaruus.
Integraatio ei vielä tämän jutun kirjoitushetkellä ole niin syvällä, että StudioLivellä voisi suoraan ohjata DAW-ohjelmaa, mutta sekin laajennus on luvattu.

Fyysisellä puolella äänityskäyttö on huomioitu mm. erillisellä talk back -käyttöön tarkoitetulla mikrofoniliitännällä, sekä monitoreille tarkoitetulla, omalla tasonsäädöllään varustetulla stereolähdöllä.

Image

Monitorimiksausta lavalla

Nykytapaan myös Presonus nivoo mobiililaitteet osaksi miksausjärjestelmää. UC Surface -applikaatiolla niin iOS- kuin Android-tabletinkin saa langattomaksi etäohjaimeksi, kunhan mikseriin liittää wifi-reitittimen yhteydenpitoa varten. Jos työ vaatii ja tila pilttuussa sallii, voi oheisohjaimeksi ja -näytöksi valjastaa myös Mac- tai Windows-tietokoneen.

Yhteydenpito tietokoneeseen ei rajoitu pelkkään ohjainkäyttöön, sillä StudioLive 32:n USB-liitännän kautta kulkee tarvittaessa kumpaankin suuntaan 38 kanavaa audiota. Ja mikäli tarve on vieläkin laajemmalla systeemille, käytetään mikserin AVB-liitäntää, jolla voi myös verkottaa useamman mikserin yhdistelmän 55-kanavaiseksi järjestelmäksi.

Muusikoitakaan ei ole jätetty osattomaksi, tarjolla on iOS- ja Android-alustoilla toimiva QMix-UC-applikaatio, jolla oman monitorikuuntelun voi miksata itse saliäänen säätöjä sotkematta.

 

Pöytä on katettu

Presonuksen perusresepti ei ole ainutlaatuinen, mutta erinomainen se kyllä on. Soppaan on heitetty myös omia mausteita, joilla syntyy selkeitä eroja naapurikeittiöiden tarjoomuksiin.

Arkimiksauksen ja Capturen käytön logiikka avautuivat askel askeleelta työn edetessä, joskus hiukan pitemmän tuumailun jälkeen, toisinaan ihan saman tien. Vain muutamia asioita oli pakko luntata käyttöohjeesta ja silloin puhutaan jo edistyneemmistä toiminnoista kuten DCA-ryhmän luomisesta tai tietokoneelle ladatun Studio One -softan ja mikserin liittämisestä yhteen.

Vaikka varsinainen DAW-kontrolli onkin vasta kehitteillä, muodostavat StudioLive 32 ja Studio One jo nyt toiminnallisen kokonaisuuden, joka täydentää mukavasti toisiaan. Stu-dios-sa tallennetta työstäessä on antoisaa laajentaa mikserin efektiosastoa Studio Onen antimilla, ja justeerata tasoja sekä panorointeja fyysisillä säätimillä.

Keikkakäyttöön arvioisin mikserin omien efektien riittävän oikein hyvin, vaikka monella miksaajalla nälkä yltyykin syödessä. Mutta kun on kasvanut siihen aikaan, että mikseriin saattoi liittää yhden kaikulaitteen – jos nyt oli rahaa sellainen hankkia – ja se toinen aux-lähtö oli tarkoitettu yhtä ainokaista koko bändin monitorisyöttöä varten, katselee nykyistä yltäkylläisyyttä toisinaan hieman kummastellenkin.

Mutta ajat, nehän tunnetusti kuitenkin muuttuvat ja siinä muutoksessa Presonus on tiukasti mukana. Näin pitää ollakin, huomisen historiaa tehdään tänään ja tässä kohdin se näyttää muotoutuvan oikein komeasti.


Presonus StudioLive 32

Digitaalimikseri äänitystoiminnoin

32 miksauskanavaa
• lähde: analogitulo, USB/AVB, tai SD-kortti
• kolme eri EQ-vaihtoehtoa
• kolme eri kompressorivaihtoehtoa
• kohinaportti/ekspanderi

Neljä mallintavaa efektiprosessoria
• neljä erilaista ”kaikulaitetta”
• kolme erilaista ”delay-laitetta”

Päästereolähtö
• 31-alueinen graafinen eq
• kompressori
• gate/ekspanderi

Muuta:
• erillinen talk back -kanava
• stereolähtö monitoreille
• 12 mix-lähtöä
• kaksi analogista stereopaluuta

Capture
• moniraitainen taltiointi suoraan SD-kortille
• tallenne vietävissä Studio One -DAW-ohjelmaan

HIntaluokka: < 3200 euroa

Lisätiedot: Nordic Audio Distribution
Suomen konttori: +358 9 424 50630

 

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2017. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.