En muuten muista, olenko koskaan hinkannut mitään testimasiinaa näin paljon. Mainio peli!
Fyysinen tuntuma sekä käden- ja sormenliikkeiden aiheuttama välitön muutos soundissa tekevät Seaboard Risestä erikoisen ja erityislaatuisen soittimen. Parhaiten juoneen pääsee kiinni, kun soittaa pakettiin kuuluvaa Equator-syntikka-plugaria, joka on varta vasten suunniteltu Seaboardin kumppaniksi.
Equator on AU- ja VST-formaateissa toimiva plug-in-syntikka, jota ei myydä erikseen vaan se tulee aina Rolin soittimen ohessa. Mutta ei tässä riemu rajoitu vain Equatorin soundeihin, kyllä Seaboard Risella voi sujuvasti ohjata muitakin synteesikoneistoja.
Koska lähestymistapa ja toteutus ovat aivan uudenlaisia, ei ensikäyttö ja pikainen testaus välttämättä käännytä ketään kerralla, vaikka itse jäinkin koukkuu saman tien. Seaboard Riselle kannattaa antaa aikaa ja toivottavasti myös soittimen jälleenmyyjät ymmärtävät pidempien testisessioiden tarpeen. Sillä sitten kun laite ja ohjelmisto ensimmäistä kertaa tottelevat täydellisesti päässä soivaa mielikuvaa, syntyy niin voimakas ahaa-elämys, että Seaboardista on todella vaikea enää luopua.
Askeesista yltäkylläisyyteen
Kosketinsoittaja on perinteisesti lokeroitu tiettyyn määrään koskettimia, maksimissaan 88:aan. Tiukasti esimääritelty vire ja oktaavin 12 säveltä sanelevat mitä laitteilla voidaan tehdä, ja siksi perinteiset kosketinsoittimet voivat tuntua rajoittuneilta, vaikka niiden äänentuottomekanismi olisi mikä.
Erilaisin teknisin jekuin yritettiin vuosikymmenien ajan luoda vaihtoehtoisia koskettimistoja, vaikkapa neljäsosasävelaskelsoittimia, mm. lisäämällä pieniä välikoskettimia mustien ja valkoisten väliin, tai virittämällä esim. piano uusiksi siten, että kaksi oktaavia koskettimia vastasi vireeltään yhtä oktaavia.
Sähköisellä puolella erillisten ohjainten yhdistäminen koskettimistoon on tehnyt mahdolliseksi sävelkorkeuden muuntelun sekä soinnin sävyjen ja voimakkuuden kontrollin soiton aikana, mutta itse koskettimistot ovat siltikin olleet hyvin rajoittuneita.
Pitkään tarjolla oli vain koskettimen painalluksen voimakkuus ja painalluksen pituus. Sitten tulivat ensimmäiset syntikat, joissa koskettimisto tunnisti myös jälkipainon eli aftertouchin, jolla voitiin näppärästi avata vaikkapa suotimen taajuutta tai tuottaa vibratoa.
Lisää ilmaisukeinoja saa käyttöönsä niillä koskettimistoilla, joissa koskettimen nostonopeudellakin voi vaikuttaa johonkin. Kaikkine lisukkeineenkaan kosketinsoittimet eivät silti ole olleet mitenkään erityisen ilmaisuvoimaisia verrattuna nyt sitten esimerkiksi puhaltimiin tai jousisoittimiin, joissa äänen koko olemus on pikkupiirteitä myöten kontrollissa koko soinnin keston ajan.
Tilausta jollekin mullistavalle siis todella on ollut eikä Roli ole suinkaan ensimmäinen asialla. Haken Audion Continuum tavoitteli pitkälti samaa päämäärää, mutta ei vielä ihan päässyt perille asti 1999 lanseeratulla soittimellaan. Siinä koskettimisto oli vain soittajan opasteeksi neopreenipintaan painettu kuva ja itse soittoa varten alusta reagoi portaattomasti X-, Y- ja Z-akseleiden suhteen.
Idea oli hyvä, mutta osittain mekaanisen rakenteensa vuoksi Continuum oli suunnattoman herkkä tärinälle ja sitä joutui tämän tästä ruuvailemaan uudestaan kasaan. Lisäksi laite piti muistaa kalibroida aina ennen käyttöä. Siinä oli tekemistä jousien ja magneettien kanssa, pimeissä takahuoneissa.
Roli esitteli oman teknisesti huomattavasti kehittyneemmän Seaboard Grand -instrumenttinsa 2013. Koskettimiston pintamateriaali oli jokseenkin samankaltainen kuin Continuumin, si-leän silikoninen, mutta sen tuntuma oli jotenkin tukevampi, kuin sormia olisi juoksuttanut iholla. Pinnan muotoilukin muistutti koskettimistoa – selkeä parannus, sillä nyt sormia ohjasivat selkeästi koholla olevat kosketinkohoumat. Hinta vain hirvitti, sillä laitteen sisältämä tekniikka käsitti myös äänentuottopiirit. Aivan vastikään julkaistu Roli Seaboard Rise vaikuttaa sen sijaan juuri sopivalta hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan.
Solakka, mutta jämäkkää tekoa
Seaboard Risea valmistetaan 25:n ja 49:n koskettimen mittaisena lautana. Soittimen fyysinen sivuprofiili muistuttaa läppäriä, ja vasempaan päätyyn sijoitettujen liitäntöjen ansiosta vaikutelma korostuu. Viisaammat tiesivät kertoa, että laite valmistetaan samalla tehtaalla, jossa erään hedelmälogoa kantavan yrityksen tuotteet saavat alkunsa. Rakenteeltaan Roli Seaboard tuntuu jämäkältä eikä valmistusmateriaalikaan ei jätä toivomisen varaa.
Anodisoidusta alumiinista valmistettu ulkokuori kestänee myös iskuja, ainakin tuntuma on sellainen. Liikkuvia osia ei laitteessa ole, ja koskettimiston siloinen, mutta kyllin kitkainen silikoni vaikuttaa niin ikään kovin kestävältä. Kevyt epäilys herää kuitenkin tummasta ulkomuodosta: jos lavalla tai studiossa on hämärää, niin tarjoavatko ”mustien” koskettimien ohkoiset valkoiset tunnusviivat riittävän kontrastin, jotta ”valkoisten” koskettimien väliset rajat hahmottaisi ilman arvontaa.
Veikkaan kuitenkin, että kuten Continuuminkin tapauksessa, myös Rolin käyttäjä löytää tuntumansa ajan myötä ihan luonnostaan.
Kyseessähän ei ole perinteinen mekaaninen koskettimisto, joten lihasmuistikin opettelee uudenlaisen haasteen. Kosketinsoittimella hankittu perustekniikka kyllä auttaa, muttei saata suoraan maaliin.
Akuilla ja langattomasti
Seaboard Risessä on pari erittäin mukavaa ominaisuutta: akkukäyttö ja langattomuus. Akku latautuu USB-liittimen kautta, mutta toki ulkoisenkin muuntajan käyttö on mahdollista.
Langattomuus toimi moitteitta uusimmilla softilla (sekä Macissä että Seaboardissa), vaikka taloudessa on bluetooth-laitteita alun kolmattakymmenettä. Yhteys pysyi yllä jopa neljän kerroksen korkeuseroista huolimatta, ja luulenkin, että naapurini viimeistään nyt pitävät minua täytenä sekopäänä.
Viestitulva on valtaisa
Natiivisti kontrolleria totteleva Equator on melkoisen parametrimyrskyn silmässä, kun soittaja innostuu. Seaboard Risen 5DTouch-toiminnot lähettävät nimittäin perinteiset aftertouchit (Press), velocityt (Strike) ja release velocityt (Lift), sekä niiden lisäksi myös Glide- ja Slide-kontrollit, joilla vaikutetaan mikro- ja makrovireisiin.
Laitteen vasemmassa laidassa oleva X/Y-alusta sekä kolme kontrollisäädintä voidaan asettaa midi-tilaan, jolloin niillä voidaan ohjata mitä tahansa ennalta asetettuja CC-kontrolleja midiviesteinä.
Koskettimiston etu- ja takareunat ovat puolestaan erityisiä portaattoman soiton alustoja, joilla operointi muistutta hieman Ondes Martenot’n ”au ruban”-soittotekniikkaa: paina sormi alas ja liu’uta. Kuin thereminiä soittaisi, mutta alustalla.
Koska laite lähettää kontrolli- ja nuottitietoa tarvittaessa usealla midikanavalla (kanavamäärään voi vaikuttaa), USB-portin kautta liikennöivän datan määrä voi olla häkellyttävä. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös siinä tapauksessa, jos Sea-board Risen kanssa käytetään Equatorin sijasta jotakin muuta softasyntikkaa tai sampleplayeria. Laitteen lähettämä pitch bend -data itsessään on jo melkoisen runsasta, ja pieninkin sormenliike aiheuttaa purskeenomaisen datavyöryn.
Equatorin käyttöä tukee Dashboard-aplikaatio, jolla soundin keskeiset säädöt kootaan yhteen ikkunaan niin, että niihin pääsee käsiksi mahdollisimman suoraviivaisesti.
Toimii muidenkin syntikoiden kanssa
Seaboard Risea ei ole rajoitettu käytettäväksi vain Equatorin kanssa. Tekaisin itse kokeeksi ensin Reaktorilla patchin, jossa ohjasin eräässä taannoisessa projektissa käytetyn grain cloud -pohjaisen toistomekanismin pääasiallisia parametreja Risen kontrolliakseleilla.
Ei minkäänlaista ongelmaa useampaan tuntiin, joten siirryin Kontaktin pariin. Kokeilun perusteella sille kannattaakin sitten luoda oma Multi Patch -sapluuna, jonka jokaiseen ohjaus-para-met-riin laittaa pienen lag-toiminnon. Jokaisen kanavan pitch bend on myös syytä asettaa 48 semitoneen. Ihan perustason juttuja, jos Kontakt on yhtään tuttu, ei mitään erikoista. Samplejen transponointi tosin saattaa kuulostaa runsailla pitch bend -arvoilla arveluttavalta, mutta voihan toimintoa rajoittaa, eikä kaikkia nuotteja tarvitse liu’utella oktaavitolkulla.
Olin yllättynyt laitteen toiminnasta vieraassa ympäristössä. Edelleen voi luonnehtia, että Seaboard Rise on parhaimmillaan Equatorin kanssa, mutta pienin säädöin sitä voi suositella moneen muuhunkin.
Voi kunpa ja jos
Mikäli saisin esittää toiveita valmistajalle, Dashboard-softaan voisi liittää jokaiselle midi cc -parametrille erityisen lag-asetuksen, ”pyöristysajan”, vaikkapa 0 – 500 ms, jonka avulla valmiiden samplekirjastojen käyttö olisi luontevampaa, ja ylenpalttiselta datamäärältä voisi välttyä.
Nykyisellään Seaboard nimittäin saattaa tuupata ulos hillittömän määrän kontrollidataa, ja varsinkin livetilanteissa tietovuon suodattamista tai harventamista voisi suositella lämpimästi. Pieninkin hipaisu, nimittäin, voi aiheuttaa helposti parikymmentä tapahtumaa, ja kun sormia on kymmenen, vahinkolaukausten ja data-ähkytukosten todennäköisyys kasvaa.
Mutta: kyse on loppujen lopuksi soittotuntuman löytämisestä, joten suosittelen lämpimästi laitteen kanssa leikittelyä ja sen parissa viihtymistä viikon-pari, jotta sormet tulevat tutuksi varsin herkän ohjauspinnan kanssa. Korostan, että kyseessä on erinomainen kontrolleri, jonka kyky välittää ilmaisulle tärkeitä parametrejä on poikkeuksellinen ja inspiroiva.
Equator on poikaa
Laitetta tukeva Equator-plugari on perussoundiltaan mainio, ja plugarin topologia on yllättävän monipuolinen ollakseen niin sanottu oheistuote. Varusteluun kuuluu kolme mallinnettua analogioskillaattoria ja kaksi sample playback engineä, kumpikin omilla multi-mode-suotimillaan. Lisäksi käytössä on analogi-oskil-laat-to-rien FM ja noise-oskillaattori.
Koko signaalitie menee vielä kahden multi-mode-suotimen läpi, ja plugarin kaksi LFO:ta ja neljä modulation envelopea ovat varsin oiva lisä perustopologiaan. Toisin sanoen: Equator on hyvä plugarisyntikka, runsain kontrollein.
Yhteistyö Risen kanssa pelaa ja Rolin natiivikontrollikoodit voivat ohjata mitä tahansa parametria. Modulaation kytkeminen kohteeseen on myös tehty helpoksi: klikkaa modulaatiomodulia ja klikkaa jotakin parametria, joka muuttuu oranssiksi. Säädä parametria. Valmis.
Plugarin mixer-sivulla voi jokaisen oskillaattorin, sample enginen, kohinan sekä kehämodulaattorin ohjata ykkös- tai kakkossuotimeen, efektibussiin (crusher-distortion-eq-chorus-delay) ja reverbiin. Lisäksi yksityiskohtainen lista modulaation lähteistä ja kohteista on saatavilla, jos tuo aiemmin mainittu helppo modulaatiolähteen ja -kohteen yhdistäminen ei tunnu riittävän tarkalta tavalta.
Roli Seaboard Rise on tarkkaan harkittu kokonaisuus sekä ohjelmiston että fyysisen toteutuksen suhteen. Käyttöönotto ja käyttökynnys ovat henkilökohtaisia asioita, mutta väittäisin hieman vaillinaisemmalla tekniikalla siunattujen soittajien olevan vähän vahvemmilla Seaboard Risen käytössä.
Vuosikausia huippuunsa hiottua klassista pianotekniikkaa voi olla työläämpää muokata hedelmälliseen Roli-käyttöön kuin jo lähtökohtaisesti vapaampaa lähestymistapaa. Laitteen hallinta on kuitenkin helposti opittavissa, jopa kaltaiselleni vanhalle jäärälle. Kyllä hankalampaa taitaa olla totutella taas elämään ilman Risea testijakson päättyessä.
Roli Seaboard Rise & Equator
Poikkeuksellinen kosketinsoitin ja sille räätälöity softasyntikka
Plussaa:
• tuntuma, sitä nimittäin riittää ihan joka suuntaan
• laitteen fyysinen laatu
• softan käyttöliittymä
• mukana tuleva kantolaukku/suojakuori
• langattomuus tarvittaessa, akkukäyttö
Miinusta:
• jos kokemukset Rolin kaltaisista kontrollereista ovat vähäisiä, laitteen soittotuntuman hallintaan voi vierähtää aikaa
• ei midi-liitäntää
• koskettimien värityksen kontrastin puute
Hinnat:
• Seaboard Rise 25: hintaluokka 800 euroa
• Seaboard Rise 49: hintaluokka 1200 euroa
Lisätiedot: Soundtools
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2016. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Tuote on edelleen ajankohtainen ja tekniset sen ominaisuudet vastaavat testattua laitetta.
Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.