Taylorin Academy-sarja sijoittuu valmistajan GS Mini -kitaroita hieman korkeampaan hintaluokkaan, keskihintaisten akustisten markkinapaikalle. Kyseessä on kiinnostava uutuus, johon oli syytä tehdä tuttavuutta.
Academy-kitaroiden taustalla on Taylorin pääsuunnittelija Andy Powellin kädenjälki. Hänen tarkoituksenaan on ollut luoda kitara, joka olisi helpposoittoinen vasta kitaransoittoa aloittelevan käsissä, mutta yhtä lailla käyttökelpoinen jopa ammattilaisen käsittelyssä.
Soiton helppous on pyritty maksimoimaan esimerkiksi sillä, että kielten soiva pituus on hieman normaaliakustista lyhyempi. Samoin kielten leveys satulassa on jonkin verran normi-Tayloreita kapeampi. Ja löytyypä myös kopan muotoilusta soittoa helpottava piirre, kyynärvartta hellivä viiste.
Academy-sarjasta löytyy varsinaisesti kolme erilaista kitaraa. Dreadnought-kokoa edustaa Academy 10 ja sen elektroniikalla varustettu versio 10e. Taylorin Grand Concert -koppamalliin taas perustuu Academy 12 sekä testiin otettu 12e. Lisäksi mallisto tarjoaa vaihtoehdon nailonkielisen kitaran soittajille (12e-N). Edullisimman Academy-mallin jälleenmyyntihinnaksi ilmoitetaan noin 650 euroa.
Taylorin Akatemia-sarja kokonaisuudessaan: 10e, 12eN ja 12e.
Viistokulma on luksusta
Taylor Academy 12e on erittäin siististi rakennettu kitara, kaunis silmälle. Testikitarassa otelaudan viimeiselle nauhalle oli tosin jäänyt ikään kuin kauneuspilkkuna pieni maalitippa, mutta se ei kokonaisuutta huonontanut.
Valmistajan mukaan Academy-sarjan kitaroiden hinta on saatu edulliseksi yhtiön virtaviivaisen ja huippuunsa viritetyn valmistusprosessin ansiosta. Lisäksi on jätetty pois kaikki ylimääräiset koristelut (esimerkiksi reunalista), joilla ei ole kitaran soinnin kanssa tekemistä.
Toki Taylor Academy -instrumenttien huokeaan hintaluokkaan vaikuttaa sekin, että niiden sivut ja pohja on valmistettu laminoidusta puusta, jossa päällyskerrosten materiaali on sapele. Tätä ratkaisua perustellaan myös sillä, että on haluttu valmistaa taatusti kestävä kitara.
Kokopuinen kansi taas on Sitka-kuusta, ja kitaran syliin kopatessaan kuulee jo ensimmäisistä äänistä, että Taylor Academy on asiallisesti soiva kitara. Ensi tuntumalta kiinnitti huomion myös virityskoneistojen todella sulava käytös suuntaan tai toiseen vääntäessä.
Taylor Academy -kitaroissa on valmistajan muistakin kitaroista tuttu NT-kaula. Se on liitetty runkoon pulttiliitoksella, ja mahongista tehty kaulapuu tukee otelautaa myös kannen päällä. Tämän luvataan parantavan kaulan stabiliteettia kitaran kannen eläessä ajan kanssa.
Se osa kopan yläreunasta, johon käsivarsi nojaa on Academy-kitaroissa muotoiltu normaalista suorakaiteesta poiketen viistoksi. Tällainen viistokulma (bevel edge) on ominaisuus, johon yleensä törmää vain hinnakkaimmissa akustisissa tehdaskitaroissa sekä käsintehdyissä malleissa.
Viisteen ideana on helpottaa soittajan kyynärvarren asentoa varsinkin pitkiä aikoja soitettaessa. Tämä on tervetullut ominaisuus, joka palvelee kyllä soittoniekkoja aivan soittovuosien määrästä riippumatta.
Itselläni ei ole koskaan ollut akustista kitaraa, jossa olisi viistokulma ollut. Nyt voin sanoa, että sen vaikutusta ei välttämättä tiedosta, mutta sitten kun asiaan kiinnittää huomiota, tajuaa heti miten miellyttäväksi kopan loivennus käsivarren asennon tekee. Näissä kitaroissa viistokulma on tehty mahongista, ja se tuo myös visuaalisen yksityiskohdan kitaran ulkonäköön.
Tasapainoinen sointi
Edellisestä voinee jo päätellä, että pidin tätä kitaraa helpposoittoisena. Myös tasapainon puolesta koin Taylor Academyn miellyttäväksi. Valmistaja on pyrkinyt helpottamaan soittotuntumaa myös sillä, että kielet on säädetty hieman normaalia lähemmäksi otelautaa. Onneksi asiassa ei ole menty liiallisuuteen, vaan on löydetty kelpo balanssi helpon soitettavuuden ja särinättömyyden välillä.
Academy 12e soi tehtaan asentamilla Elixir Phosphor Bronze -kielillä ylärekisteristä rapsakan erottuvasti. Keskialueella ei ole sellaista mutaisuutta, jota joskus edullisemmissa ja joskus hieman kalliimmissakin kitaroissa huomaa. Academyn sointia määrittävät kirkkaus yläkerrassa, vahva keskialue, ja hyvin tasapainoisesti soiva alakerta.
Tuloksena on erottelevasti soiva instrumetti, jolla voi soittaa vaikka avoimen C-duurin siten, että bassosävelenä on vapaa e-kieli ja sointu kuulostaa edelleen mukavan selkeältä. Tästä kitarasta lähtee riittävästi myös riittävästi ääntä, ja se reagoi dynamiikan muutoksin ihan mukavasti.
Elektroniikka puskee voimaa
Taylor Academy 12e on varustettu Taylor ES-B -aktiivielektroniikalla, johon on yhdistetty viritysmittari. Säätöpaneeli on upotettu kitaran kylkeen. Kyseessä Expression2-paketti, jossa kolme erillistä ja kalibroitua pietsosensoria on sijoitettu siten, että ne poimisivat mahdollisimman tarkasti juuri kitaran oman äänen. Esivahvistimen soundia kontrolloidaan volume- ja tone-säätimin.
ES-B-systeemi puski ääntä mikserikanavaan kiitettävän voimakkaasti. Lisäksi sähköinen ääni muistutti perusluonteeltaan melko paljon akustista sointia, tosin alakerta/alakeskialue toistui akustista sointia vahvemmin. Siinä mielessä esimerkiksi kolmialueinen eq olisi tietysti ollut vielä kattavampi – ainakin itselläni olisi varmempi olo, jos pystyisin leikkaamaan erikseen keskialuetta isoilla voimakkuuksilla.
Mutta ainahan soundia voi muokata myös mikseristä käsin tai erillisellä pedaalilla.
Itse löysin Academysta miellyttävimmän sähkösoundin siten, että tone oli säädetty hieman yli kello kahdentoista. Tällöin matalampien taajuuksien ja ylätaajuuksien keskinäinen erottelu oli mallikas, ja toisaalta soinnin yläkerta ei ollut liian pietsomainen.
Kromaattinen viritysmittari aktivoidaan paneelin ylälaidan mustasta painikkeesta, ja se mykistää kitaran signaalin. Simppeli mittari on omiaan nopeaan viritykseen, ja toimi tässä käyttötarkoituksessa oikein mallikkaasti. Mikäli mittarin jättää päälle, se sulkee itsensä kolmen minuutin kuluessa.
Elektroniikka toimii kahdella kolmen voltin lithium-paristolla (CR2032), joiden vaihtaminen on kätevää: sen kun puristaa säätimien alla olevia sivuklipsejä sisäänpäin ja vetää kelkan ulos.
Nuorelle tai aikuiselle
Taylor Academy 12e on kirkkaasti soiva kitara akustinen kitara, joka on omiaan etenkin sormisoittoon. Yhtä hyvin se toimii mielestäni komppauksessa ja soolosoitossa, kunhan muistaa, että tällaisen mallin bassotaajuudet eivät soi yhtä tuhdisti kuin D-mallin akustisissa.
Ihan pikkulasten kitaraksi tästä ei kokonsa eikä varmaan hintansakaan puolesta ole, mutta muille kitaransoittoa aloitteleville, oli kyse sitten aikuisesta tai vielä kasvuiässä olevasta, tällainen olisi aika unelmapakkaus. Samoin kenelle tahansa, joka ha-luaa laadukkaan akustisen, mutta ei ole vielä valmis maksamaan kalliimpien, täysin kokopuisten kitaroiden hintaa.
Vajaan tonnin hintaluokassa löytää toki runsaasti tarjontaa muiltakin malleilta. Taylor Academylla taitaa kuitenkin olla yksi uniikki valtti hihassaan, nimittäin koppaan muotoiltu viistokulma. Sellaista en muista tämän hintaluokan soittimissa koskaan tavanneeni.
Taylor Academy 12e
• toimitetaan topatun Taylor-selkälaukun kanssa
• valmistettu Yhdysvalloissa
• kansi: kokopuista Sitka-kuusta
• sivut ja pohja: laminoitua sapelea
• kaula: mahonkia
• otelauta: eebenpuuta
• kielten soiva pituus: 24 7/8 tuumaa
• satulan ja tallaluun materiaali: Micarta
• pintakäsittely: matta (vernissa)
• kromatut virityskoneistot
• Taylor ES-B -aktiivielektroniikka viritysmittarilla
• Hinta: 867 euroa (Academy 12: 743 euroa)
Lisätiedot: Taylor
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2017. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.