Onko hyvä imitointi jopa herkullisempaa kuultavaa kuin alkuperäinen, tekee mieli kysyä TC:n Alter Ego X4:n tapauksessa. Pakettiin kun on taiten kääräisty kymmenen klassikkokaikua ja vielä loopperi kuin kaupanpäällisiksi.
Alter Ego X4:n kansilevyssä lukee ”Vintage Echo” ja siihen suuntaan kyllä antimet myös painottuvat. Ja kun vintagen rajapyykkinä pidetään vaikkapa 25 vuoden ikää, mahtuu nauhalle tai kiekolle tallentaneiden kaikulaitteiden ja analogisiin muistipiireihin perustuvien vekottimien jatkeeksi myös muutaman ansiokkaan digitaalisen esikuvien jäljitelmiä.
Esikuvalaitteet on nimikoitu ja jokaisessa algoritmissa on huomioitu erikseen kyseisen aparaatin erityispiirteet, olipa kyseessä sitten vaikkapa nauhakaiun vouvaus, äänen säröytyminen tai taajuusvasteen poikkeama.
Kymmenen algoritmivalinnan lisäksi kiertokytkimessä on neljä lisäpykälää, joihin voi ladata jonkun tunnetun nimimiehen sommitteleman kaikuohjelman TC:n sivustolta. Tehtaan jäljiltä pedaalissa on mm. Steve Morsen ja Bumblefootin luomukset. Ne voi toki jyrätä omilla luomuksillaan.
Pedaali viive-efektinä
Kiertokytkimellä valittava algoritmi on peruskehikko, jonka puitteissa viive toimii. Kun kytkintä kiertää vaihtoehdosta toiseen, pedaali soveltaa kutakin algoritmia potentiometrien asentojen mukaisesti välittömästi. Esiin ei siis tule kerta toisensa jälkeen jokin tietty versio nimikkeen mukaisesta algoritmista vaan kyseinen algoritmi niiden säätöjen mukaisena, jotka pedaalin hanikoiden sen hetkiset asennot tuottavat.
Tämä saattaa aiheuttaa alkuun hämmennystä, sillä potentiometrin fyysinen asento ei aina korreloi edellisen algoritmin vastaavaan. Siinä missä Slap Backin enimmäispituus on 100 ms, tarjoaa analogiseksi nimetty viive jo 1500 ms ja eräät mallinnokset 7000 ms. Potentiometrin säätörata on kuitenkin kaikilla sama ja vaikkapa kello kahdentoista kohdalle parkkeerattu säädin antaa algoritmia vaihdettaessa ulos kenties aivan eri millisekunnit. Joissain tapauksissa myös potentiometrin tehtävä vaihtuu algoritmin mukaan, tai yhdellä potentiometrillä hallitaan useampaa eri muuttujaa kerralla.
Laitteessa on kuitenkin kolme erillistä muistipaikkaa omine jalkakytkimineen. Niihin saa talteen algoritmin ja siihen joko pedaalin namikoilla tai editori-ohjelmalla tehdyt spesifit säädöt. Neljäs kytkin onkin tap tempo, jolla viiveen pituuden saa rytmitettyä biisikohtaisesti lennossa.
Viiveen pituuteen vaikuttaa myös kolmiasentoinen kytkin. Sen asennon mukaisesti kulloinenkin aika tulkitaan joko suoraan neljäsosanuotin mittaiseksi, tai siitä johdetuksi pisteelliseksi kahdeksasosaksi, tai neljäsosan ynnä pisteellisen kahdeksasosan mittaiseksi. Ensimmäinen vaihtoehto on suoraviivainen, kaksi jälkimmäistä sopivat rytmikuvioilla kikkailuun.
Soundien muokkaus tietokoneella
TC:n Toneprint-editori on ladattavissa käyttöön ilmaiseksi ja sillä saa eri algoritmien parametrit näkyviin tietokoneen (Mac tai pc) tai iPadin ruudulla säädettäviksi. Ohjelma puskee säädöt realiajassa USB-kaapelilla liitettyyn pedaaliin, joten uutta soundia ruuvaillessa voi samalla kuulostella mitä tapahtuu. Kun algoritmi on auki ruudulla, voi säätöihin kajota hiiren lisäksi myös pedaalin potentiometreillä. Niitä käännellessä pedaalin pikasäätöjen toiminta avautuukin paremmin, sillä vaikkapa nyt Time-potentiometri ei aina viittaa automaattisesti viiveen pituuteen, vaan esimerkiksi Chorus-ohjelmassa se säätääkin modulaation nopeutta.
Analog-algoritmissa viiveen pidentäminen pedaalin potentiometriä kääntämällä puolestaan nostaa samalla saturaatiota ja pudottaa diskanttileikkurin rajataajuutta automaattisesti, jotta pedaali käyttäytyisi kuin analoginen esikuvansa. Toneprint-editorilla näitäkin kolmea parametria pääsee kuitenkin säätämään aivan erillisinä muuttujina, mikä antaa mahdollisuuksia omiin tulkintoihin ihanteellisesta soundista.
Vaikka editoriohjelma tunnistaa potentiometrien kääntämisen, ei editori osaa lukea pedaaliin tallennettuja ohjelmia, eikä se peilaa niiden asetuksia ruudulle. Itseasiassa käyttäjällä ei ole minkäänlaista konstia tutkia mikä algoritmi on ollut tiettyyn muistipaikkaan tallennetun soundin pohjana ja mihin arvoihin sen parametrit on oikein aikanaan ruuvattu. Editori onkin pätevä työväline nimenomaan kaiun muotoilemiseen, ei valmiin kaiun tarkasteluun.
Loopperi jauhamaan
Alter Ego X4:n loopperin tallennus käynnistetään ja stopataan Record-polkimella, ja äänitettävällä silmukalla voi olla pituutta enimmillään 40 sekuntia. Kun ensimmäinen kerros on saatu muistiin, voidaan sitä toistaa joko jatkuvasti alusta alkavana kiertona tai kertaalleen läpi kuunnellen. Loopin päälle voi soittaa joko niin, että uusi materiaali tallentuu aikaisemman rinnalle tai sitten ihan ilman tallennusta.
Tap tempo -kytkin palvelee loopperin kanssa undo/redo-liipasimena, jolla viimeisimmän tallennetun kerroksen voi mykistää tai palauttaa mykistyksen jälkeen uudestaan soimaan. Jos mykistyksen jälkeen äänitetään luuppiin uutta materiaalia, pyyhkiytyy mykistetty kerros pois pysyvästi. Koko luupin tuhonta taas onnistuu undo-kytkintä hetken aikaa pohjassa pitämällä.
Luupit eivät tallennu pysyvään muistiin, joten edellisen keikan tähteitä ei voi käyttää seuraavan esiintymisen raaka-aineina. Ne katoavat kojeesta, kun käyttövirta sammutetaan.
Luuppauksessa voi hyödyntää myös viimeksi käytössä ollutta delay-efektiä, mutta monikerroksisten luuppien kanssa alkaa olla silloin aika hankala hallita kokonaisuutta ellei kyseessä ole todella yksinkertainen ja jokaiseen kerrokseen yhtä hyvin passaava efekti. Delayn voimakkuudelle on oma säätimensä, samoin luupin toistovoimakkuutta voi justeerata erikseen, joten pohjalla junnaavan rullan ja päälle liruteltavan suorasoiton saa miksattua sopivaan balanssiin.
Nälkä kasvaa syödessä
Alter Ego X4 luo onnistuneesti hyvin erilaisia kaikumaailmoja ja pidänkin laitteen ydintä kymppiplussan arvoisena suorituksena.
Toneprint-editori on pätevä työkalu valmiiden soundien hankkimiseen tai omien luomiseen tyhjältä alustalta. Vielä mukavampaa olisi, jos ohjelma osaisi myös lukea pedaalissa olevia tai sillä itsessään tehtyjä soundeja ja näyttäisi asetukset ruudulla. Editorilla voi kuitenkin muovailla efektejä ja rakentaa niistä itselleen sadan ohjelman kirjaston, josta sitten pedaaliin voi ladata kolme tarpeellisinta aina keikan mukaan. Enemmänkin soisi muistipaikkoja olevan, sillä kyllä näin runsaista antimista löytää helposti enemmänkin houkuttavia vaihtoehtoja keikalle vietäväksi.
Luupperi on yksinkertainen ja palvelee perustoimessaan hienosti, vaikka kunnianhimoisemmalle äänitaiteilijalle se ei tarjoakaan tallennettujen kerrosten jälkimuokkaukseen minkäänlaisia suotimia tai muita työvälineitä. Kun aina ei jaksa avata tietokonetta tai edes tabletin alkeisäänitysohjelmaa harjoitustaustan tekoa varten, niin mielihyvää tuottaa mahdollisuus tallentaa soiton lomassa kätevästi jokin sointukierto sooloharjoittelun taustaksi tai vaikkapa melodian pätkä sopivan stemman etsintää varten.
Kitaristille Alter Ego X4:n sopeutuvuus erilaisiin ympäristöihin on merkittävä plussa. Laitteen voi kytkeä perinteiseen tapaan vahvistimen eteen, mutta yhtä hyvin myös efektilenkkiin. Ja kummassakin tapauksessa joko mono- tai stereomuodossa. Ohituskytkennänkin voi määrittää bufferoiduksi tai true bypass -tyyppiseksi. Lyhyesti todeten: verraten paljon hyvää suhteellisen maltillisen hintalapun kera.
Alter Ego X4
Mallinnukseen perustuva viive-efekti / luupperi
Pedaalin mukana tulevat Toneprint-soundit:
• Delay TonePrint by Steve Morse
• Basic Delay TonePrint by Bumblefoot
• Basic Delay TonePrint by Doug Aldrich
• Synth Delay by James ”Munky” Shaffer
Alter Egon mallinnosten esikuvina olleet laitteet:
• Binson Echorec 1
• Binson Echorec 2
• Electro-Harmonix Deluxe MemoryMan Chorus
• Electro-Harmonix Deluxe MemoryMan Vibrato
• Tel Ray Organ Tone
• TC Electronic 2290 Modulated
• Reverse Modulated
• Boss DM-2
• Watkins Copykat
• Maestro Echoplex 2
• Electro-Harmonix Echo Flanger
• Roland Space Echo
Luupperi
• luupin enimmäispituus 40 s
• kertatoisto / jatkuva toisto
• viimeisen tallennuskerroksen mykistys/poisto
• käyttö 9 voltin virtalähteellä (kuuluu pakettiin)
Hinta: 249 €
Lisätiedot: Soundtools
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 5/2014. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa. Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
