Tapahtuma käynnistyi alkunapsulla, joka tarkoitti konserttisalissa paikalla olleiden samanaikaista napsautusta kaikille jaettuihin purkinkansiin. Kapellimestarin ohjauksessa kertaalleen harjoitellun kollektiivisen napsun voimakkuudeksi mitattiin 92,8 dB, mikä merkitään voimassa olevaksi ennätykseksi, kunnes se tulevissa tapahtumissa vielä suuremmalla joukolla rikotaan. Tosin väkijoukkoa ja korkkien määrää jouduttaneen kasvattamaan melkoisesti ennen merkittävää äänenpainetason nousua.
Musiikkiteknologian ammatillinen koulutus on kolmivuotinen ja 120 opintoviikkoa käsittävä toisen asteen koulutusohjelma. Opinnoissa kulkevat rinnakkain muusikoksi opiskelu teorian, säveltapailun ja oppilaan oman soittimen parissa sekä teknologiaan perehtyminen, josta studioteknologian ja äänentoiston opetus kattaa 30 opintoviikkoa.
Teknologian opinnot käynnistyvät perusasioista, kuten akustiikka ja elektroniikka ja loppuvaiheessa käsitellään jo äänen taltiointia ja käsittelyä monikanavaisesti. Äänitysharjoittelulle talo tarjoaakin erinomaisen ympäristön, koska erilaisia konsertteja on useana päivänä viikossa ja opiskelijat pääsevät kehittämään taitojaan niin sähköisten bändien, kamariorkestereiden kuin sinfoniaorkesterin taltioimisessa. Pyynikkisalin kupeeseen toteutetuista studioista pienempi on varustettu sähköisen bändin kattauksella ja suurempaan mahtuu kuoro tai pieni orkesteri.
Sähkön osuus musiikin tekemisessä, sähkön käyttäytyminen ja sen erilaiset sovellukset ovat mukana jo ensimmäisen opintovuoden aikana. Myöhemmin oppilaat perehtyvät äänentoistoon erikokoisissa tilaisuuksissa, usein yhteistyössä paikallisten alan yritysten kanssa. Näin oppilaat verkoistoituvat opintojen aikana myöhempää työllistymistä silmällä pitäen. Ammattiosaamisen näytöt annetaan opintojen loppuvaiheessa ja kaikki aikaisemmatkin produktiot arvioidaan ja oppilaat saavat niistä palautetta.
Tiukka seula sisäänpääsyssä
Koska konservatorion toiminta saa valtion ja kuntien tukea, opiskeleminen on edullista, joskin mukaan pääseminen ei ole ihan helppoa: valinnat tehdään keväällä tapahtuvaan yhteishakuun kirjautumisen ja akatemian oman hakulomakkeen kautta. Hakijoille toimitetaan ennakkotehtävä, jossa mitataan musiikkiteknologian taitoja. Sen jälkeen nelisenkymmentä hakijaa kutsutaan jatkokokeisiin, joihin kuuluu soittonäyte, teoriakoe, säveltapailukoe ja haastattelu sekä alalla tärkeä kuulon mittaus. Lisäksi kuuntelutestissä on tunnistettava näytteen soittimet sekä muutokset äänikuvassa, vaikkapa monon ja stereon välillä tai taajuuskaistojen suodattaminen.
Testipäivän aikana hakijajoukko karsiutuu ja koulutukseen valitaan vuosittain neljä tai viisi opiskelijaa. Näin tehdään opetuksen laadun ylläpitämiseksi ja samalla varmistetaan kaikille valituille yksilöllinen ohjaus.
Koulutusohjelmavastaava Juha Sipilän mielestä työllistymisen mahdollisuudet ovat alalla melko hyvät, vaikkei aikoinaan paljon äänitarkkailijoita tarvinnut Yle olekaan enää entisen kaltainen aktiivinen työllistäjä. Mutta ala on laaja ja konsertteja ja keikkoja järjestetään enemmän kuin koskaan, ja niissä tarvitaan ammattitaitoisia miksaajia ja äänentoiston suunnittelijoita. Kuten ammattiopistoissa yleensäkin, koulutusohjelma antaa perustaidot, joita valmistuneen on kehitettävä omalla panoksellaan ja aktiivisuudella. Lisäksi teknologian tuntemus on osa musiikin ilmaisua ja voi auttaa esiintyviä soittajia.
Lisätiedot: Tampereen Musiikkiakatemia
Sähköiskun huutokaupassa pantiin lihoiksi opetuskäytöstä poistettuja, mutta edelleen käyttökelpoisia laitteita kuten ADAT-nauhureita, A/D-muuntimia, moduuleita, koskettimistoja ja efektilaitteita. Lähtöhinnat olivat halpoja, mutta halutuimpien hinnat nousivat kymmenkertaisiksi, vaikka edullisiakin hankintoja oli silti mahdollista tehdä.
Illemmalla vuorossa oli NEUMin workshop, jossa ryhmän jäsenet Esa Kotilainen, Otto Romanowski ja Ilkka Niemeläinen kukin kertoivat omiensa ja keskenään hyvin erilaisten soitinvarustuksien ominaisuuksista. NEUM palasi illan päätteeksi konsertoimaan, mutta sitä ennen kuultiin keskenään hyvin erilaisten opiskelijakokoonpanojen esityksiä osoituksena siitä, että elektroninen musikki voi mielikuvituksella höystettynä saada monenlaisia muotoja.