Perinteinen käsitys hyvästä sähkökitaran ja basson soundista on rakentunut kauan ennen linjasoiton aikakautta, eikä tuo ihanne ole minnekään kadonnut. Nyt sen saavuttamiseen on välineitä silloinkin, kun kaiuttimen mikitys on hankalaa tai kaiuttimen käyttö ei ole lainkaan mahdollista.
Tänä vuonna julkistettu Element on käynyt läpi hurjan ja nopean kehityskaaren. Alkuvuodesta se oli vielä pelkkä kuulokevahvistin, mutta nopeasti kotelon ulkoasu ja sisältö muuttuivat ja mukaan tuli viiden impulssivasteina taltioidun kaiutin-simulaation muistipankki.
Lisäksi Element on äänikortti, jonka USB-C-portti siirtää kaksi audiokanavaa tietokoneelle – yhdellä on kaiutinsimulaatio ja toinen välittää signaalin ilman sitä. Puuhaan tarvittava USB-johto toimitetaan pakkauksessa mukana.
Laite keskustelee ilmaisen ja helposti asennettavan Darkglass Suite -sovelluksen kanssa. Sillä Elementiin voi ladata uusia kaiutinsimulaatioita ja muokata niitä.
Suite sisältää lisäksi kaksi erilaista ekvalisaattoria, selvästi bassolle ja kitaralle suunnitelluin taajuuksin.
Ohjelmalla myös päivitetään tarvittaessa laitteen käyttöjärjestelmä ja tämä olikin paikallaan heti koejakson aluksi. Operaatio ei paria minuuttia kauempaa kestänyt.
Onko tämä pedaali?
Metallikoteloon rakennettu Element on mitoiltaan (35 × 64 × 111 mm) aika lailla samankokoinen kuin tyypillinen pedaali. Toimiakseen se vaatii ulkoisen virtalähteen (9–12 V).
Sana pedaali pohjautuu latinaan (pes, jalka) ja viittaa siten jalalla poljettavaan laitteeseen. Sellainen Element ei ole, vaikkakin yksi sen käyttösijoittelun mahdollisuuksista on pedaalilaudan osana, signaaliketjussa aivan viimeisenä.
Pedaaleista poiketen siinä ei ole kuitenkaan mitään poljettavaa. Ei ole päälle/pois -painiketta eikä edes pyöritettäviä säätimiä. Laite on päällä, kun siihen on kytketty virta. Säätiminä toimii kolme kosketuksen tunnistavaa liukupintaa. Kaksi näistä on kuulokevahvistimen lähtötasoja varten ja kolmas määrittää instrumenttisignaalin ja ulkoisen äänilähteen miksauksen. Kaikkien kolmen kosketuspinnan alla on sarja LED-valoja osoittamassa säädön asentoa.
Lisäksi sormella valitaan jokin viidestä Elementin muistiin kerrallaan tallennetusta kaiutinsimulaatiosta painamalla pyöreää kosketuspintaa. Tähän toimintoon ei riitä satunnainen sohaisu pinnan tienoille, vaan sormenpään tulee osua melko keskelle jämäkällä kosketuksella. Kosketuspinnan herkkyyttä voi ohjelmalla säätää, mutta sellaiseen en nyt tuntenut tarvetta.
Kytkentä vahvistimen perään
Element voidaan kytkeä myös vahvistimen ja kaiuttimen väliin. Vahvistimesta riippuen kaiutinkaapin voi jättää kokonaan poiskin, mutta Element ei ole keinokuorma, joten tässä kohdassa on syytä tarkistaa käytössä olevan vahvistimen soveltuvuus tällaiseen kytkentään. Kaikkia vahvistimia ei voi käyttää ilman kaiutinta tai kaiuttimen tilalle erikseen kytkettävää keinokuormaa. Signaalitason sovitusta varten Elementin kyljessä on minikytkin -12 tai -30 dB:n vaimennukselle, jolla kaiutinsignaalin tasoa saadaan pudotettua.
Kolmantena vaihtoehtona on Elementin kytkeminen kaiutinkaapin jälkeen, sen rinnakkaislähtöön.
Moninaiset kytkentätavat on esitelty käyttöohjeessa havainnollisilla piirroksilla, jotka on syytä pitää käsillä, ettei tule hassattua.
Kaikissa kytkentätavoissa valmiin, muokatun signaalin saa ulos kotelon toisen syrjän XLR-lähdöstä ja juuri tämä lähtö tekee Elementista poikkeuksellisen laitteen. Perinteisestä pedaali-laudasta signaali lähtisi vahvistimen etu- tai pääteasteeseen. Elementistä viedään signaali suoraan PA-järjestelmään tai äänitykseen. Jos esimerkiksi keikalla on ollut tapana mikittää kaiutinkaappi PA:han, Elementin impulssivasteina toimivat simulaatiot korvaavat tämän vaiheen, eikä kaiutinkaappia välttämättä tarvita. Studiossa taas voidaan toimia hiljaisemmalla äänitasolla sekä hienosäätää soundin muodostamisen viimeisiä vaiheita vertailemalla peräkkäin Elementiin ladattuja impulssivasteita.
Tällä hetkellä Darkglass Suiten kautta voi hakea viitisenkymmentä erilaista impulssivastetta. Näiden joukossa on sekä kitara- että bassovahvistimilla sekä useilla erilaisilla kaiutinkonfiguraatioilla ja mikrofoneilla luotuja vaihtoehtoja. Bassovahvistimien joukossa on monia Darkglassin omaan vahvistimeen pohjautuvia sekä yhteisön tuottamia tarjokkaita. Kitarapuolella esikuvia ei ole nimetty ihan tarkasti – joskin tyyppinimet California Guitar, London Guitar ja Modern Guitar antavat jo hyvän ennakkokäsityksen.
Nyt palataan alussa mainittuun kaiutinsoundin merkitykseen. Sellaista tarvitaan ja Element antaa mahdollisuuden kokeilla suurehkoa valikoimaa erilaisia impulssivasteita, jotka huomioivat ennen ääneksi muovaamista tapahtuneen signaalin sähköisen käsittelyn. Samoin A/B-vertailu soundeille ilman kaiutinsimulaatiota ja sen kanssa onnistuu. Ilman, että keikalle tai studioon pitäisi raahata useita erilaisia kaiutinkaappeja eri soundeja varten.
Oivaa lääkettä
Helsinkiläinen Darkglass Electronics on kunnostautunut jännittävien ja runsailla säädöillä varustettujen, erityisesti basisteille suunnattujen pedaalien ja vahvistimien valmistajana. Riffikin on kirjoittanut näistä vuosien varrella (3/2011, 6/2016, 2/2018). Element laajentaa sortimenttia nyt raikkaalla tavalla ja ennakoi mitä ilmeisimmin tulevaa suuntaa.
Kuten mainittua, Element oli alkajaisiksi kuulokevahvistin ja tämä ominaisuus on säilynyt mukana. Soiton harjoittelu valmiiden taustojen päälle on mukavaa puuhaa ja se käykin päinsä kuulokkeilla kuunnellen. Elementissä on AUX-liitäntä ulkoisen audion tulolle johdon kautta, minkä lisäksi se on Bluetooth-laite. Komppiraitojen siirto harjoitteluun ja jamitteluun onnistuu kumpaakin kautta.
Darkglass ehdottaa Elementin äänitystoiminnon käyttämistä reissussakin. Läppärit, tabletit ja muut tallentavat mobiililaitteet toki toimivat omalla akullaan missä vain, mutta Element vaatii verkkovirrasta napattavaa sähköä, mikä on syytä huomioida.
Jos ajatellaan pelkkää kuulokevahvistintoimintoa, markkinoilla on edullisempiakin ratkaisuja. Sähkökitaralle runsaammin, mutta myös erityisesti sähköbassolle suunnattuja. Niissä ei kuitenkaan ole impulssivasteita.
Suiten tarjoama valikoima kattaa jo nyt melkoisen vaihtelevan paletin soundimaailmaa. Kannattaa kuitenkin todeta, että Element saa lisähyötyä sen eteen asennetusta vahvistimesta tai särömaailman muovaamiseen osallistuvista pedaaleista. Suoraan kitarasta rasian kautta kuulokkeisiin tai linjaan ei tuota vielä parasta mahdollista tulosta.
Vaikka soundin hyvyys on subjektiivinen tulkinta ja soundeja kuvaavat sanat voi ymmärtää eri tavoin, niin kyllä kaiutinsimulaatio tekee hyvää. Sanotaanko vaikka, että simulaation jälkeen ääni on ryhdikkäämpi ja täsmällisempi kuin linjasoitossa muutoin.
Darkglass Element
Kuulokevahvistin kahdella kuulokelähdöllä
• muistissa viisi impulssivastetta kerrallaan
• laitepäivitys ja uusien impulssivasteiden lataus USB-portista Darkglass Suite -sovelluksella
• Bluetooth ja/tai AUX-liitäntä ulkoiselle audiolähteelle
• hintaluokka n. 300 euroa
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2020. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
