Pandemia siirsi musiikkitunnit luokista nettiin ja verkkokokouksiin tarkoiteut ohjelmistot valjastettiin pika pikaa tähänkin tarkoitukseen. Sopivilla lisävarusteilla ne saattavat palvella vieläkin paremmin.
Musiikkia opitaan paljolti tekemisen kautta ja opettajan palaute musisointitilanteessa on olennaista. Lisäksi musiikkia opitaan kuuntelemalla, eivätkä tekstipohjaiset välineet ole siis kovin käteviä. Niinpä verkko-opetuksessakin kiinnostavat nimenomaan ns. synkroniset ratkaisut, joissa opettaja ja oppilas työskentelevät samanaikaisesti. Esimerkiksi Google Meets, Microsoft Teams ja Zoom täyttävät tämän ehdon.
Opetuksen voi järjestää myös pelkällä ääniyhteydellä. Alustaksi käyvät vaikkapa Cleanfeed, Jamulus tai Sonobus, joiden etuina on hyvän äänenlaadun lisäksi liki viiveetön äänen siirto, kunhan verkkoyhteys on riittävän nopea. Näköyhteyden voi avata siihen rinnalle vaikka Zoomilla, joskin huulisynkronointi puuttuu.
Nyt syvennytään kuitenkin alustoihin, joissa yhdistyvät video ja ääni.
Yleisistä kokousohjelmista Meets ja Teams ovat keskittyneet puheääneen ja niiden äänitoiminnot rajoittuvatkin tällä hetkellä ainoastaan taustamelun suodatukseen. USB-mikrofoni ei tuo niissä ratkaisevaa parannusta äänenlaatuun, vaikka ulkoisen mikrofonin voikin sijoittaa vapaammin.
Musiikinopetusta palveleekin parhaiten Zoom, jossa on kilpailijoita enemmän äänitoimintoja. Esimerkiksi Original Sound -toiminto parantaa äänenlaatua musiikinopetuksessa merkittävästi. Se ohittaa automaattisen tasosäädön, taustahälyn vaimennuksen ja poistaa matalien äänten suodatuksen. Mainitut automatiikat selkiyttävät kuitenkin puheen välittymistä, joten keskusteluiden aikana Original Sound kannattaa kytkeä pois. Parhaan äänenlaadun Zoomissa saa High Fidelity Music Modessa, joka kaksinkertaistaa äänikaistan bittivirran. Se on saatavilla vain työpöytäversiossa ja siitä on hyötyä etenkin ulkoisen mikrofonin kanssa. Zoom päivittyy tiheään ja sen äänitoimintoihin on tullut kuluneen vuoden aikana useita parannuksia. Monoäänen vaihtoehtona siinä on myös stereofonia.
Yhteydet kuntoon
Verkkoyhteyden on oltava riittävän nopea ja vakaa. Etäopetusohjelmistojen vaatimukset ovat onneksi melko vaatimattomia. Esimerkiksi Zoom tarvitsee nopeutta maksimissaan vain noin 4 Mbps sisään ja ulos. Toisaalta, jos joku osallistuu opetukseen matkapuhelimella, jonka yhteys on vain 1 Mbps, on tilanne jo lähtökohtaisesti laitteen ja yhteyden puolesta huono.
Tietokone on mobiililaitetta parempi myös lisälaitteiden puolesta. Monet USB-mikrofonit saa adapterein kiinni mobiililaitteisiin, mutta tällöin tulee varmistaa, että laite suostuu käyttämään ulkoista mikrofonia Zoomin kanssa.
Kannettava tietokone voi olla hankalampi sijoittaa hyvän kuvakulman löytämiseksi. Tällöin auttaa USB-porttiin liitettävä webkamera.
Laadukkaiden kuulokkeiden tai kaiuttimien käyttö etäopetustilanteessa mahdollistaa miellyttävämmän kuuntelukokemuksen.
USB-mikrofoni on kätevä
USB-mikrofoni toimii itse ulkoisena äänikorttina tietokoneelle, mitä voi pitää etuna erillisen mikrofonin ja äänikortin yhdistelmään verrattaessa. Kokeilimme artikkelia varten kahdeksaa USB-mikrofonia erityisesti etäopetuksen ja musiikkioppilaitostoiminnan (esimerkiksi oppilaskonserttien suoratoistot) näkökulmasta ja teimme myös testiäänityksiä. Tuloksia voi soveltaa myös kotistudioon tai muuhun pienimuotoiseen äänitystoimintaan, esimerkiksi yksittäisten raitojen tallennukseen.
Käytimme testeissä ohjelmistojen työpöytä- ja selainversioita. Liitettävyyttä ja toimintaa mobiililaitteiden kanssa emme testanneet. Testi-instrumentteina käytimme taajuusalueiden ääripäissä operoivia kontrabassoa ja huilua sekä pianoa. Etäopetuksessa ne ovat osoittautuneet hyvän äänenlaadun kannalta hankaliksi instrumenteiksi. Laitteistolle ja ohjelmille vaativaa toistettavaa ovat myös lyömäsoitinten laaja dynamiikka ja voimakkaat transienttiäänet sekä toisaalta hiljaiset äänilähteet, kuten kantele. Testasimme mikrofoneja myös näiden soittimien sekä puheäänen kanssa.
Katsaukseen osallistuneet mikrofonit olivat: AKG Lyra, Audio-Technica AT2020USB+, Blue Yeti, Eikon CM14USB, Mackie EleMent Carbon, Presonus Revelator, Røde NT-USB, sekä Samson G-Track Pro. Näiden mikrofonien tekniset erittelyt on taulukoitu jutun loppuun.
Havaintoja
Kaikissa mikrofoneissa on kuulokelähtö, jonka kautta voidaan kuunnella saapuvaa signaalia. Kuunteluvoimakkuuden säätö löytyy jokaisesta, ja useimmissa myös mikrofonisignaalin vahvistuksen määrää (gain) voi säätää suoraan mikrofonin rungosta. Nämä ovat, mykistysnapin (mute) ohella, osoittautuneet työskentelyä helpottaviksi toiminnoiksi suoratoisto- ja opetuskäytössä.
Audio-Technican, Eikonin ja Røden mikrofoneista gainin säätö puuttuu ja taso täytyy asettaa käyttöjärjestelmän ja/tai käytettävän ohjelman ääniasetuksista. Presonuksella gainin säätö löytyy valmistajan omasta applikaatiosta, joka laajentaa muittenkin ominaisuuksiensa ansiosta mikrofonin käyttömahdollisuuksia merkittävästi. Apuohjelma tarjoaa mm. erilaisia efektejä ja monipuolisia tietokoneen sisäisiä reititysmahdollisuuksia.
Audio-Technican, Eikonin ja Røden suuntakuvio on kiinteä hertta. Muissa voi valita soveltuvin osin käyttöön myös superhertta-, pallo- ja kahdeksikkokuvion. Lisäksi AKG:n, Bluen ja Mackien mikrofoneissa on stereovaihtoehto. AKG:n Lyra rakentuu peräti neljästä erillisestä kapselista ja suuntakuviot on nimetty ei-oppikirjamaisesti Front (hertta), Front & Back (pallo), Tight Stereo (X/Y-tyylinen stereo) ja Wide Stereo (Blumlein-tyylinen stereo).
Vaihdettaville suuntakuvioille voi olla käyttösovelluksia myös etäopetuksessa, opetettavasta instrumentista, kokoonpanosta tai opetustilasta riippuen.
Kaikki testatut mikrofonit asentuivat sekä Mac- että Windows-ympäristöön helposti ilman ajurikikkailua.
Fyysisiltä ominaisuuksiltaan mikrofonit tuntuivat olevan lujaa tekoa ja Eikonia lukuunottamatta jokaisessa on oma pöytäjalustansa. Audio-Technican ja Røden kolmijalkatelineet tuntuivat aluksi hieman kiikkeriltä, mutta niillekin löytyi pienellä säätämisellä tukeva asento. Kaikki mikrofonit saa kiinni myös mikrofonitelineeseen, tosin Samson G-Track Pro:hon
täytyy hankkia telineadapteri erillisenä lisävarusteena.
Kaikki testissä olleet mikrofonit olivat riittävän hyvälaatuisia ja osoittautuivat käyttökelpoisiksi hankalammillekin äänilähteille. Äänensävyissä oli eroja, mutta Zoomin kautta kuunnellessa erot eivät olleet merkittäviä. Suurimmat erot löytyivät eri ominaisuuksia laajentavista toiminnoista, joilla saattaa käyttötarpeesta riippuen olla merkittäviäkin arvoja.
Mikrofonin tulee poimia instrumentin ja käyttäjän ääntä sopivassa balanssissa. Jopa rumpujensoiton opetuksessakin myös puheäänen pitäisi kuulua järkevällä voimakkuudella. Oikea sijoituspaikka mikrofonille löytyy kokeilemalla, jolloin erilaisista suuntakuvioista saattaa olla merkittävää hyötyä. Soiton ja puheen tulee silti olla eriaikaista.
Samson G-Track Prossa on erillinen liitäntä instrumentille, vaikkapa sähkökitaralle tai -bassolle. 2 track -toimintoa käyttämällä mikrofonin ja instrumenttitulon äänet voi jakaa eri kanaville mikä helpottaa balanssin hallintaa.
AKG Lyran, Blue Yetin ja Mackie Element Carbonin stereovaihtoehdot lisäävät tuntuvasti monikäyttöisyyttä äänitys- ja suoratoistotilanteisiin.
Eikon CM14USB on varustettu USB-liitännän lisäksi XLR-liittimellä, ja se toimii siis phantom-virran avulla myös ulkoisten äänikorttien ja esivahvistimien kanssa.
Røde NT-USB:n erityispiirteeksi mainittakoon mukana tuleva, mikrofoniin integroituva pop-filtteri. Se on miltei pakollinen hankinta kaikkiin muihin testin mikrofoneihin, mikäli mikrofoniin puhuu tai laulaa lähietäisyydeltä.
Soundimielessä Audio-Technican AT2020USB+ oli kaikissa testeissä tasaisen vahva, mutta muilta toiminnoiltaan mikrofoni on niukka. Toisaalta, jos käyttötarve on yksinkertaisesti etäyhteys soittotunneilla, voivat muut toiminnot olla vain tiellä.
Testiryhmä ei huomannut etua kalliimman äänitysmikrofonin ja etuasteen käytössä etäopetuksessa, kun verrataan USB-mikrofoniin. USB-mikrofonit ajavat siis asiansa oikein hyvin.
Jutussa esiintyvien kahdeksan mikrofonin lisäksi markkinoilla on useita muitakin USB-mikrofoneja, joista Riffissä on aiemmin erikseen käsitelty mm. Shuren MV7 sekä Shuren Motiv-sarjan MV5, MV51 sekä MVi (Riffi 5/2015). Shuren tuotteita edustaa Suomessa Intersonic.
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2021. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
