Recording King on jo vakiintunut merkki, joka valmistaa kaukomailla tehtyjä edullisemman puolen soittimia. Akustisten kitaroiden lisäksi mallistosta löytyy erilaisia resonaattorikitaroita.
Oli aika tutusta jälkimmäisen kategorian soittimiin, ja selvittää miten edullinen hinta ja laatu kohtaavat.
Varsinaisesti Recording King -merkin historia ulottuu 1930-luvulle, jolloin se perustettiin postimyynti- ja tavarataloketju Montgomery Wardin omaksi kitaramerkiksi. Toiminta hiipui vuosikymmenien kuluessa, mutta vuonna 2007 musiikkilaitteiden jakeluun keskittynyt The Music Link elvytti soitinmerkin, jota Suomessa on ryhtynyt nyt edustamaan turkulainen Soitin Laine.
Recording Kingin historia näkyy nykymallistossa, sillä kaikki sen instrumentit ovat tyyliltään enemmän tai vähemmän vanhahtavaa vintagehenkeä huokuvia. Koesoittoon saatu RR-60-VS on squareneck-tyypin ”dobro”, kun taas RM-993 on pienikokoinen messinkikoppainen resonaattorikitara, joka on tarkoitettu soitettavaksi normikitaran tapaan, joko putkella tai ilman.
RR-60
RR-60:n kaula on neliskanttinen (tästä tulee sana squareneck), joten sitä soitetaan lap steel -kitaran tapaan sylissä tai hihnan kanssa. Näissä soittimissa on yleensä spider-talla eli vähän hämähäkin seitin tapainen kehikko, joka kuljettaa värähtelyn tallasta koveraan alumiinista tehtyyn resonaattorikennoon. Tähän soittimeen on asennettu Euroopassa valmistettu kenno, jota Recording King kehuu nettisivustollaan yhdeksi parhaimmista, mitä saatavilla on. Sen valmistajaa ei kuitenkaan sen tarkemmin kerrota.
Squareneck-dobroja rakennetaan parilla eri tavalla, ja sillä on myös vaikutusta soundiin. Tässä tapauksessa rakenne on perinteinen eli resonaattorirakennelmaa ja kantta tukee kopan sisällä ”äänikaivo” (soundwell), jossa on suunnikkaan muotoisia aukkoja.
Toinen rakennustapa on sellainen, jossa kansi ja resonaattori tuetaan kopan sisältä lähinnä puutolpilla. Tässä tapauksessa soittimen sointi on noin yleisesti ottaen voimakkaampi, ja myös muuten vähän erilainen. Valmistajan malliston kallein malli, Phil Leadbetter Squareneck, on tällä tavoin rakennettu, mutta sitä ei nyt saatu testiin. Erityyppisten resonaattorikitaroiden eroa havainnollistetaan varsin hyvin Recording Kingin sivustolta löytyvässä videossa.
Kaulan ja kopan materiaalina on käytetty mahonkia (ilmeisesti laminoitua sellaista). Otelauta on eebenpuuta, ja satula oikeaa luuta. Vaahteratallassa on eebenpuinen päällys, mikä on on aika tavallinen kombinaatio, sillä sen pitäisi tuoda soundiin lisää purevuutta.
Groverin avoimet virityskoneistot toimivat hyvin, ja sopivat ulkonäöltäänkin hyvin tällaiseen soittimeen.
Soittimen vintage sunburst -viimeistelykin näyttää ihan tyylikkäältä. Ainoastaan toisella puolella kaulaa satulan juuressa huomasin lakan alla pientä nuhjua. Kaikki ylimääräinen krumeluuri koristeineen on tietenkin jätetty pois, ja se on budjettisoittimessa luonnollinen ratkaisu.
Kantrilta kuulostaa
Soitin oli valmiiksi viritetty avoimeen G-viritykseen (high bass: G,B,D,G,B,D), jota bluegrass/kantri-soittajat yleensä käyttävät. Kuten oletinkin, RR-60 soi perinteisen dobron tapaan. Punotutuissa kielissä on mehukas soundi ja keskialuetta on paljon. Soiva taajuusalue ei ole sinänsä kauhean laaja, mutta soinnissa on hyvää purevuutta. Bluegrassiin ja kantriin sopiva ääni tässä kitarassa kyllä on.
Joissain edullisissa dobroissa törmää sellaiseen ongelmaan, että soivuus huononee selvästi noin 12. nauhan kohdalla ja siitä ylöspäin mentäessä. Mutta onneksi ei tämän soittimen kohdalla, vaan sointi pysyi terveenä myös korkeasta rekisteristä.
Halutessaan voi muuten tehdä niin, että irrottaa teesihdit ääniaukkojen päältä ja kuuntelee tuoko se soundiin mitään lisävivahdetta suuntaan tai toiseen. En kuitenkaan raaskinut rassailla niitä irti, kun testisoittimesta oli kyse.
RM-993
RM-993 on sitten aika erilainen tapaus. Se on salonkikitaran mitoilla tehty resonaattorikitara eli paljon pienempi kuin Style O -kokoiset. Kopan materiaaliksi ilmoitetaan messinki, tarkemmin sanoen kellopronssi. Testisoittimessa on black nickel -viimeistely, jolla soitinta valmistetaan ilmeisesti rajattu erä, mutta soitinten lukumäärää ei kylläkään ilmoiteta. Recording Kingin mallistossa on samanlainen soitin myös vanhennetulla messinkipinnalla.
Tässä soittimessa on biscuit-talla eli tallapuun alla on musta puukiekko, josta ääni menee suoraan kuperaan resonaattorikennoon. Näin ollen soundi on tämänkin takia erilainen kuin spider-tallaisessa.
Resonaattorikennolla on läpimittaa 9,5 tuumaa, ja se on käsin valmistettu. Kielten soiva pituus on vain 24,25 tuumaa, minkä tuntee heti kun soittimeen ensi kertaa tarttuu. Pienehkö soitin myös asettuu syliin helposti, sillä skaalaltaan se on lähes yhtä lyhyt kuin Fenderin Jaguar tai Mustang.
RM-993:n kaula on mahonkia V-tyylin profiililla. Soittaessa V-kaula tuntui kyllä ihan hyvältä, ja peukalo asettui keskikohtaan nikottelematta. Otelauta on ruusupuuta, ja satula tässäkin soittimessa oikeaa luuta. Viimeistelystä en löytänyt mitään huomautettavaa, mitä nyt kopan sävy on hieman tummempi joissain kohdissa runkoa. En tiedä kuuluuko se kellopronssin ominaisuuteen, mutta ainakaan minua se ei haitannut.
Slidella tai ilman
RM-993 oli niin ikään valmiiksi viritetty avoimeen G-viritykseen, mutta tällä lertaa low bass -versioon (D,G,D,G,B,D). Se on D-virityksen ohella yleisin avoin slide-viritys. RM-993:n perussoundi on tietenkin sellainen kuin metallikitaralta odottaa, mutta koosta johtuen keskialue korostuu jonkin verran enemmän. Havaitsin soundissa hienoista pyöreyttä ja tummuutta matalimmilla kielillä, kun taas paljaat kielet soivat kirkkaan raikkaasti. Lisäksi tälläkin kertaa sointi oli hyvä myös 12. nauhan kohdalta ja siitä ylöspäin mihinkä nyt yletti, eikä sitä halvan reson helmasyntiä siis ilmennyt.
En kokenut RM-993:a mitenkään erityisen räyhkäkkäänä soittimena, vaan jotenkin ”hienostuneempana”. Se soi ihan hyvin sliden kanssa, mutta yhtälailla sillä teki mieli soitella näppäilyjuttuja. Pieni koppa tuo tähän soittimeen oman soundinsa, ja hyvä näin. Samasta syystä tämä on myös varsin helppo soitin tuntumaltaan.
Ei paha
Recording Kingin resonaattorikitarat edustivat kumpikin ihan uskottavasti omaa soundityyppiään. Näistä kahdesta RM-993:n oli mielestäni jossain määrin mielenkiintoisempi, koska vastaavia salonkikitaran kokoon tehtyjä malleja ei ihan joka valmistajalla ole, kun taas RR-60:lla on omassa lajissaan ehkä enemmän kilpailijoita. Tässä hintaluokassa ollaan vielä budjettiresojen äärellä, se tulee muistaa, mutta näinpä sitä aina välillä yllättyy, että tähänkin hintaan saa jo aivan kelpo soundia.
u
Recording King RR-60 ja RM-993
Resonaattorikitaroita
RR-60
• spider-tyyppinen talla ja resonaattorikenno
• kopan materiaali mahonki
• tallan materiaali vaahtera ja eebenpuu
• neliskanttinen kaula, mahonkia
• otelauta eebenpuuta
• luusatula
• viimeistely: vintage sunburst
• hintaluokka noin 650 €
RM-993
• salonkitaran kokoluokka
• kopan materiaali messinki (kellopronssi)
• biscuit-tyyppinen talla ja resonaattorikenno
• tallan materiaali vaahtera ja eebenpuu
• kaula mahonkia v-profiililla
• otelauta ruusupuuta
• luusatula
• kielten soiva pituus 24-¼ tuumaa
• viimeistely: black nickel
• hintaluokka noin 700 €
Lisätiedot: Soitin Laine
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 1/2022. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
