Elämme hienoja aikoja – ainakin, jos katsotaan millaisia työkaluja audioammattilaiselle on nykyisin tarjolla. Shuren Axient Digital on loistava esimerkki siitä, mitä huipputekniikka voi esittävälle taiteelle antaa.
Mitä monimutkaisempia asioita jonkin laitteen täytyy tehdä sitä oleellisempaa on, että valmistaja huolehtii käytön helppoudesta. Shurella tämä on selvästikin sisäistetty ja niinpä Axient Digitalin käyttö sujuu turhia pähkimättä heti ensi hetkestä alkaen.
Ihan kylmiltään en suosittelisi keikalle lähtemään, mutta vaikkapa nyt sitten vuokrafirmasta haetun pikkusetin kanssa pärjää kyllä muutaman minuutin briifauksella, tai pikkuisen enemmän omaa aikaa käyttäen.
Nelikanavainen AD4Q-vastaanotin on selkeä tapaus niin liitäntöjen kuin perustoimintojen hallinnankin osalta. Jos on entuudestaan kokemusta kehittyneempien langattomien käytöstä, pääsee pitkälle ihan intuition ohjaamana. Jos langattomien käyttö on vieraampaa touhua tai on tarpeen sukeltaa syvemmälle asetuksiin, niin johdonmukaisesta ja hyvin jäsennellystä käyttöoppaasta saa pitävää tukea.
Auta miestä mäessä
Kun toimintaympäristö muuttuu haasteellisemmaksi, käyttäjälle on järjestettävä mahdollisimman paljon tukea, jotta laitteiston käyttö sujuisi kitkatta. Vapaiden kanavien hakeminen radioavaruudesta ei enää luonnistu takavuosien tapaan valistuneilla arvauksilla, jos kyseessä on kanavamäärältään vähänkään isompi tuotanto tai massatapahtuma, jossa ulkoisten häiriölähteiden hallinta on hankalaa ellei täysin mahdotonta.
Tämä tiedetään myös Shurella ja niinpä apua järjestelmän viritykseen antaa automatiikka, joka Axient Digitalin tapauksessa sallii myös käyttäjän puuttua toimintaan tarvittaessa.
AD4Q-vastaanotin tarjoaa kahta erilaista metodia luotettavien taajuuksien etsimiseen: kanavakohtaista skannausta tai vaihtoehtoisesti kaikkien kanavien skannausta ryhmänä. Kummassakin tapauksessa laite seuloo esiin joko yhden kanavan tai kaikkien kanavien kannalta parhaat vaihtoehdot. Vastaanottimen kanavien ja lähettimien synkkaus keskenään käy sen jälkeen helposti infrapunasäteellä ja näin päästään nopeasti toimeen.
Jos jokin kanava tai kanavat pitää kuitenkin ottaa käyttöön jollakin nimenomaisella, ennalta tiedetyllä taajuudella, voi automatiikan sivuuttaa ja taajuuden asettaa käsipelilläkin.
Ja mikäli operoidaan hyvin tiheästi kuormitetussa ympäristössä, voidaan järjestelmän varmuutta tehostaa lisäämällä käyttöön toinen antennipari, jolloin diversity hyödyntää neljän eri vastaanottopisteen potentiaalia.
Jotta järjestelmä reagoisi myös äkillisesti muuttuviin oloihin käytön aikana, tarkkailee vastaanotin signaalin laatua lakkaamatta ja ehdottaa tiukan paikan tullen varataajuudelle siirtymistä. Vaihto uudelle taajuudelle käy manuaalisesti vastaanottimesta, mutta väistöliikkeen voi myös automatisoida, mikäli käytössä on erillinen Spectrum Manager -yksikkö tai Shuren Wireless Workbench -hallintaohjelma.
Lisää järjestelmän eri komponenteista voit lukea Riffin verkkosivustolta, jonne on avattu printtinumerossa 4/2017 julkaistu, ennakkotietojen perusteella aikanaan kirjoitettu uutuusesittely Axient Digital -järjestelmästä ja sen lisävarusteista.
Tilanteen tasalla
Runsaan ja havainnollisen visuaalisen monitoroinnin lisäksi Shure on varustanut AD4Q-vastaanottimen kuulokeliitännällä, joten audioliikennettä pääsee tarkkailemaan myös kuuntelemalla sitä jo suoraan järjestelmästä, ennen mikseriä.
Oletusarvoisesti kuulokkeisiin poimitaan kaikki kanavat yhtenä summana, mutta kuulokkeiden voimakkuudensäädin toimii myös painokytkimenä, jota käyttämällä pääsee käsiksi kunkin kanavan asetuksiin. Sieltä löytyy myös yksittäisen kanavan kuuntelu soolona.
Mittaroinnin ja kuulokekuuntelun lisäksi muutakin apua on tarjolla järjestelmän pystytykseen tai sen tarkistamiseen ennen H-hetkeä. AD-lähettimissä on nimittäin omalla menu-komennollaan aktivoitava testiäänigeneraattori, joka tuuppaa valinnan mukaan joko 400 Hz:n tai yhden kilohertsin siniaaltoa. Testisignaalin voimakkuuden voi asettaa sopivaksi täydestä nollatasosta aina -60 desibelin vaimeuteen saakka. Toiminto on mainio mukavuuslisä linjacheckin tekemiseen.
Sukkulointia menussa
Vastaanottimen asetusvalikot on jaettu kahteen pääryhmään: systeemitason parametreihin ja kanavakohtaisiin parametreihin. Asetusvalikoissa liikutaan näytön viereen sijoitetulla data-kooderilla, jota painamalla voi myös valita muutettavan parametrin ja kuitata tekemänsä asetuksen. Pyörän vieressä on lisäksi erilliset, valaistut enter- sekä exit-painikkeensa, ja navigointi namikkakolmikolla käykin suhteellisen ripeästi jo lyhyellä totuttelulla.
Äärimitoiltaan verraten pieni näyttö on resoluutioltaan erinomainen‚ ja se on valjastettu onnistuneesti todella tehokkaaseen käyttöön. Asiaa saattaa olla näkyvissä kerralla paljonkin, mutta eri kokoisten fonttien avulla sisältö jäsentyy hierarkkisesti ikään kuin otsikkotason alle niputettuihin alakohtiin ja lisäselvennyksiin.
Käsikapulasta mittaa
Metallirunkoista AD2-lähetintä valmistetaan hillittynä mustana ja huomiota herättävänä niklattuna versiona. Konstruktio on jämerä aina paristopesää verhoavaa, auki kierrettävää holkkia myöten. Holkin alle jää kahden AA-paristolle tai Shuren ladattavalla akulle mitoitetun paikan ohessa myös neljään suuntaan liikuteltava pikkukytkin, jolla voi muokata lähettimen asetuksia.
Parametrien nimet ja arvot näkyvät runkoon upotetusta ikkunasta, jonka valaistus sammuu itsekseen, jos mitään asetusta ei hetkeen muuteta. Kun virran laittaa päälle, ikkunassa näkyvät peräjälkeen valmistajan nimi, mallitunnus, valittu taajuusryhmä ja kanavan käyttämä taajuus, jonka jälkeen näyttö palaa ennalta valittuun vaihtoehtoon. Se voi olla joko laitteen tunnus, taajuusryhmä ja kanavataajuus, pelkkä kanavan taajuus tai kyseistä mikrofonia käyttävän artistin nimi, ihan sen mukaan mikä niistä on käytön kannalta merkityksellisin.
Operointi kytkimellä vaatii herkkää tatsia, mutta loppujen lopuksi niin langattoman radioliikenteen kuin audioasetustenkin tekeminen sujuu kyllä varsin vaivattomasti.
Lähettimeen kierteellä kiinni tiukattavia kapselivaihtoehtoja on kahdeksan ja valikoima kattaa solisti- ja puhekäyttöön niin valmistajan omia dynaamisia klassikoita kuin uudempia kondensaattorimallejakin.
Ei mitään lisättävää
Digitaalisuus on tullut langattomiin jäädäkseen ja se on hyvä. Niin häiriöttömyys kuin äänen kvaliteettikin päihittää analogiset systeemit mennen tullen, ja kanavamäärä sekä sen hallinta ovat nekin aivan toista luokkaa. Latenssi on riittävän alhainen elävän musiikin tarpeisiin ja käyttö niin vaivatonta, ettei operaattorillakaan tärväydy ylenmäärin aikaa laitteiston virittelyyn.
Lisäksi digitaalisuuden suomat edut kasvavat sitä suuremmiksi mitä mittavammasta järjestelmästä on kyse. Kyllähän Axient Digitalia voi toki käyttää ihan vain yhden tai kahden kanavan välittämiseen, mutta tuote on silti suunniteltu vastaamaan huomattavasti raskaampiin haasteisiin. Käyttökokeen yhteydessä ei ollut mahdollista tätä ulottuvuutta koeponnistaa, mutta niin tinkimättömästi AD4Q-vastaanotin ja testissä käyneet AD2-lähettimet KSM8-kapseleineen asiansa toimittivat pienemmällä kokoonpanolla, että hattu päästä ja kannat yhteen, klop. Kyllä kelpaa.
Shure Axient Digital
AD4Q-vastaanotin
• nelikanavainen vastaanotin
• analogi- tai AES-digitaalilähdöt
• Dante-liitäntä
• valmius kahden antenniparin käyttöön
• Hintaluokka 7500 €
AD2-käsilähetin
• kahdeksan vaihtoehtoista mikrofonikapselia
• käyttö kahdella AA-paristolla tai Shuren akulla
• Hintaluokka 1500 €
Lisätiedot: Bright Sales & Installation
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 1/2018. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.
