Shure SM7dB – nyt etuvahvistimella

|
Image

50 vuotta sitten lanseerattu passiivinen perusmalli SM7B 
sai rinnalleen aktiivielektroniikkaa sisältävän version SM7dB. Sisarmallien ydin on sama.

Radiojuontajille alkujaan suunnattu SM7B on verraten epäherkkä dynaaminen mikrofoni, mutta kyseinen piirre oli tietoinen ratkaisu ja amerikkalainen juontotyyli huomioiden perusteltu sellainen. Toimihan hieman epäherkempi mikrofoni ääniketjun ensimmäisenä laitteena samalla eräänlaisena äänitason vakioijana, joka vaati puhetyöläistä pistämään parastaan äänenkäytön voluumin suhteen. Näin saatiin eetteriin riittävän intensiiviseltä kuulostavaa julistusta. Supattavat sipisijät karsiutuivat tässä evolutiivisessa ja meuhkaamista suosivassa prosessissa arvatenkin tehokkaasti, sori heille siitä.

SM7B ei jäänyt kuitenkaan vain radioasemien aarteeksi. Musiikkistudioissa sen käyttökelpoisuuteen havahduttiin viimeistään silloin, kun kyseinen mikrofoni valikoitui Bruce Swedienin käyttöön Michael Jacksonin sessioissa. Eikä suinkaan bassorummun tai esimerkiksi torvien äänityksessä, vaan laulun. Siihenkin se nimittäin sopii erinomaisesti, mikäli solistin ääni on tarpeeksi vahva ja mikrofonivahvistin kyllin tehokas ja kohinaton.

Image

Shure itse suosittaa käyttöön vähintään 60 desibelin puhtaalla vahvistuksella toimivia mikrofonivahvistimia. Ja tästä päästään jutun varsinaiseen kohteeseen – SM7dB-malliin, jossa mainitut ehdot täyttävä etuvahvistin on rakennettu jo suoraan mikrofonin rungon sisään.

 

Lisää fjongaa

Etuvahvistinta ei ole pakko käyttää, sillä SM7dB toimii myös passiivisena, jolloin se vastaa täysin kantamalliaan.

Toimiakseen mikrofonin oma etunen tarvitsee 48 voltin phantom-syöttöä, ja sellaisen voimalla käytettävissä sitten on kaksi eri vahvistustasoa, joko 18 desibelin vahvistus tai 28 desibelin vahvistus.

Image

Vahvistus on kummassakin tapauksessa kiinteä, ja ideana on passata mikrofonin herkkyys äänilähteen voimakkuuteen ja huolehtia samalla siitä, että mikrofonin lähtösignaali on tasoltaan riittävän voimakas ketjun seuraavalle laitteelle – äänikortille, mikserille, tallentimelle tai muulle vastaavalle, jossa yleensä sitten on oma tilanteen mukaan hienojakoisemmin säädettävissä oleva jatkovahvistuksensa.

Kovia äänenpaineita synnyttävien soitinten kanssa SM7dB:n omaa etuvahvistinta ei välttämättä tarvitse ottaa lainkaan käyttöön, mutta hiljaisempia kohteita lähestyttäessä voi tilanteen mukaan siirtyä väliportaan kautta maksimaaliseen lisäapuun.
Esimerkiksi rumpujen kanssa mikrofonia kokeillessani päädyin pitämään etuvahvistimen pois päältä, vaikka kokeillessa siitä ei tuntunut mitään varsinaista haittaakaan olevan, kun soittaja ei nyt kuitenkaan kaikkein raskasotteisimpiin rummuttajiin kuulu. 

Kitaravahvistimen eteen sijoitettaessa päädyin puolestaan 18 desibelin lisävahvistukseen. Sillä asetuksella vahvistinta ei tarvinnut liiemmin huudattaa ja mikrofonin lähtösignaali riitti hyvin syöttämään äänikortin tuloja. 
Akustista kitaraa testin vuoksi äänittäessäni valitsin saman tien täyden 28 desibelin vahvistukseen, samoin puheääntä tallentaessani. 
Jos toimenkuvaan kuuluu äänikirjan luennan äänitystä tai podcast-tyyppistä toimintaa, on täysimääräinen vahvistus oikein tervetullut ja kelpo apu, jolla SM7dB:n saa valjastettua tuotannon palvelukseen eikä lukijan tarvitse revitellä. 

Käytännössä vahvistuksen valinnat vastasivat jotakuinkin Shuren omaa suurpiirteistä ohjeistusta, eikä kovin täsmällisiä ja ehdottomia toimintamalleja voi antaakaan. Asetukset riippuvat aina sekä äänilähteen voimakkuudesta että vastaanottavan laitteen ominaisuuksista, etuvahvistin toimii niiden välissä sovittimena, kokeiden perusteella erittäin pätevästi.

 

Neljän sortin soundia

Käyttipä mikrofonia sitten etuvahvistimella tai ilman, voi taajuusvastetta muokata kahdella eri konstilla – leikkaamalla bassotaajuuksia ja korostamalla preesensaluetta. Kummallekin on oma valintakytkimensä, joten erilaisilla yhdistelmillä saa muokkaamattoman soundin vaihtoehdoksi kolme eritavoin muovattua taajuusvastetta.

 

Image

Bassoleikkurin toiminnalle – sen paremmin kuin preesensalueen korostuksellekaan – ei ilmoiteta numeerisia suoritusarvoja muun kuin taajuusvastetta kuvaavan graafin kautta. 
Niin tai näin, käppyrä tukee kuulohavaintoa ja antaa riittävän taustatuen toiminnan pohjaksi silloinkin, kun työpisteessä ei syystä tai toisesta voi järjestää kriittisten päätösten yleensä edellyttämää monitorikuuntelua.

Bassoleikkuri on tehokas ja puraisee kuuluvasti jo verraten korkealta. Jos ylimääräinen taustajymy,  kumina tai vaikkapa soittimen soinnin ylenpalttinen bassopitoisuus on uhka tallenteelle, SM7dB:ssä on vastalääke omasta takaa.

Preesens-alueen korostus puolestaan on verraten maltillinen työkalu ja sen käyttö on enemmänkin soundin hienosäätöä kuin tehomuokkausta. Se avaa sovinnollisesti ylempää keskialuetta, mutta ei muuta esimerkiksi lievästi sihahtavia suhuäänteitä ilkeästi viheltäviksi tai terävöitä sähkökitaran soundia vihlovaksi.

Molempia muokkauksia samanaikaisesti käyttäen saa sitten kuivatettua alarekisterin napakaksi ja keskirekisteriin hitusen lisää purevuutta.

 

Mikä proximity?

Tämän mikrofonimallin eräs erikoisuus on kapselia ympäröivän suojaverkon toteutustapa. Vaahtomuovista valmistetun tuulisuojan voi uittaa mikrofonin päältä pois kaulusrenkaineen päivineen ja silloin alta paljastuu muodoltaan SM7dB:n takaosan tapaan kulmikas, mutta hieman soukempi koppa, joka tavanomaisen verkon sijaan onkin reikäpeltiä. 
Kapseli sijoittuu kyseisen kopan sisällä sen puolivälin paikkeille, joten huulet kiinni superlonissakin matkaa mikrofonin kalvolle on vielä nelisen senttiä. Tämä selittää osaltaan verraten vähäistä proximity-efektiä eli sitä, että herttakuviosta huolimatta äänen bassopitoisuus ei kasva ollenkaan niin hallitsevaksi kuin tavanomaisen solistimikrofonin kanssa lähietäisyydellä yleensä käy.
Käyttöohjeessa suositellaan vielä puhe-etäisyydeksi 2 – 15 senttimetriä, jonka puitteissa pysyteltäessä puhujan ääni säilyy alarekisteriakin myöten jo varsin vakaana ja tasaisena.

Tässäkin kohden tulee mieleen, että alkuperäinen käyttötilanne on ohjannut teknisiä ratkaisuja sitä kohden, että arki mikrofonin äärellä sujuisi mahdollisimman huolettomasti, ilman turhaa säätämistä ja vailla välitöntä tarvetta rankkaan jälkityöstöön. SM7dB vaikuttaakin turvalliselta valinnalta sellaiseenkin työpisteeseen, jossa audiotekniikkaan vain pintapuolisesti perehtynyt puhetyöläinen operoi omin päin ja ilman teknisen henkilöstön tukea.

Soinniltaan SM7dB on miellyttävän lämmin ja lenseä, kuuntelipa sen kautta ihmisääntä tai jotakin soitinta. Tietystä samettisesta pehmeydestä huolimatta ääni välittyy sen kautta kuitenkin selkeänä ja täsmällisenä. Basso ei muhjuunnu eikä keskialueella esiinny kummallisuuksia. Ylärekisteri soi siististi ja miellyttävänä. Kaikin puolin käyttökelpoinen paketti siis.

Viime vuosina tai peräti vuosikymmeninä yleistyneen hyperkirkkaan ja toisinaan tarpeettoman päällekäyvän soinnin vastapunttina SM7dB on tervetullut uutuus – monikäyttöinen ja soundiltaan ensiluokkainen.

Shure SM7dB

Dynaaminen mikrofoni

• suuntakuvio hertta
• toistoalue 50 –20 000 Hz
• herkkyys passiivisena -59 dB,  (Re 1V/pa)
• herkkyys 18 dB:n etuvahvistuksella -41 dB,  (Re 1V/pa)
• herkkyys 28 dB:n etuvahvistuksella -31 dB,  (Re 1V/pa)
• maksimiäänenpaineen kesto yli 160 dB SPL (@ 1 kHz)
• nimellinen impedanssi passiivisena 150 Ω
• nimellinen impedanssi etuvahvistimen kautta 270 Ω

Kytkimet:
• etuvahvistin päälle/pois
• etuvahvistus 18/28 dB
• bassoleikkuri päälle/pois
• preesens-korostus päälle/pois

• hinta noin 590 € 

Lisätiedot: Intersonic 


Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 1/2024. Vastaavantyyppisiä, niin lyhyitä kuin pitempiäkin, käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  

Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena. 

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. 

Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.