Neljä mikrofonikanavaa, saman verran stereokanavia linjatason laitteille plus ekstra-tulot päälle. Ja kaikki käytettävissä joko analogisen tai digitaalisen tulosignaalin miksaamiseen.
Big Six on pohjimmiltaan täysverinen analoginen mikseri, johon on sisällytetty äänikortti tietokoneen liittämistä varten. Mikseri kytketään tietokoneeseen USB:llä (tyyppi C) ja kumpaankin suuntaan voi dataa siirtää 16 itsenäistä kanavaa pitkin.
Audiota tietokoneelle päin vietäessä lukuun mahtuvat mikserin neljän monokanavan ja neljän stereokanavan lisäksi vielä sekä vasen/oikea-päämiksaus että vaihtoehtoinen Bus 2 -stereosumma. Kaikki reititykset ovat kiinteitä, eli ykköskanava ohjautuu aina USB:n ykköskanavalle, kakkonen kakkoselle ja niin poispäin. USB:n kanavapari 13/14 on varattu Bus 2:n käyttöön ja päämiksaus siirtyy tietokoneelle kanavia 15 ja16 myöten. Valmis niputus on sitova, mutta palvelee loogisuutensa ansiosta käytännössä hyvin. Yksittäisten kanavien reititys on helppo muistaa ja mikäli äänitysvaiheessa haluaa summata tietyt kanavat valmiiksi stereopariksi, Bus 2 antaa siihen mahdollisuuden.
Kaikissa Big Sixin tuloissa on oletuksena analogisignaalin käsittely. Kun toisin halutaan, kyseinen liityntä valjastetaan USB:n palvelukseen painokytkimellä. DAW-ohjelmalta mikseriin päin audiota siirrettäessä mono- ja stereokanavat käyttävät jälleen järjestyksessä USB-väylän 12 ensimmäistä kanavaa, ja niiden lisäksi mikserin kumpaankin external-stereotuloon voi kytkimellä valita äänilähteeksi USB:n. External-tulolle ei ole varsinaisia kanavasäätöjä, vaan ainoastaan kytkimet reititykseen ja säätimet voimakkuuden hallintaan.
”Asiallinen” olisi Big Sixiä parhaiten kuvaava yksittäinen sana, mutta se ei vielä tuo esiin aivan kaikkea. Pitää lisätä perään ”ja innostava”, sillä työskentelyn mutkattomuus ja erinomainen audiolaatu yllyttivät venyttämään sessioita silkasta puuhastelun riemusta. Monipuoliset tuloliitännät, inserttipisteet, tarkoituksenmukainen eq ja helppokäyttöinen kompressori tekevät monofonisista Superanalogue-kanavista todella monipuoliset työkalut. Linjatason signaaleille tarkoitetut stereokanavat ovat pelkistetympiä, mutta palvelevat tehtävässään erinomaisesti nekin.
Valmiina sessioon
Perinteisten studiopöytien tapaan mikserin päälohko on varustettu monitoroinnin monipuolisilla lähdevalinnoilla sekä kaiutinkuuntelun omalla tasonsäädöllä. Linjatason lähtöliitäntöjä on kahden vaihtoehtoisen kaiutinparin käyttöä varten, ja pienestä koosta huolimatta Big Sixin varustelu lähestyy muutoinkin ison studion standardia.
Kaiutinparin vaihdon lisäksi stereon vaihto monoksi käy sekin napin painalluksella. Kuuntelun tasoa voi myös tarvittaessa pudottaa ennalta asettamansa määrän Dim-kytkimellä esimerkiksi neuvonpitoa varten, tai sen voi mykistää kokonaan Cutilla. Namikoiden sijoittelu on loogista, merkinnät selkeitä, ja kytkimissä on asiallinen tuntuma. Niinpä työskentely saa saman tien mukavaa nostetta – tässä ollaan tekemässä oikeilla työkaluilla eikä puuhastelemassa millään heppoisilla härveleillä.
Äänittäjän tai tuottajan työpisteen lisäksi on huomioitu myös muusikoiden monitorointi kahden itsenäisen kuulokelähdön kautta. Oletusarvoisesti kuulokkeisiin ohjataan sama signaali, jota kuunnellaan tarkkaamon kaiuttimista, mutta kuulokkeisiin voi myös rakentaa omat miksauksensa tulokanavien auxeilla (Stereo Cue 1 & 2). Ja mikä mainiointa – niihin pääsee jakelemaan ohjeita kätevästi, sillä tuottajan sekä äänittäjän käyttöön on varattu erillinen talk back -mikrofoniliitäntä, jonka käyttö ei vähennä äänitys- tai miksauskanavien määrää.
Talkback itsessään sisältää pari huomionarvoista piirrettä. Ensinnäkin komentokäyttöön sopii myös kondensaattorimalli, sillä talkback-liitännässä on kytkimellä aktivoitava phantom-syöttö. Erillistä gain-säätöä ei ole, vaan vahvistus on asetettu kiinteästi 45 desibelin suuruiseksi. Voluumisäätö vaikuttaa vasta mikrofonivahvistimelta eteenpäin lähtevään signaaliin, joka voidaan painokytkimellä reitittää tilanteen mukaan molempiin tai vain jompaan kumpaan Stereo Cue -lähtöön.
SSL:n todellinen erikoisuus on Talkback-liitännän yhteyteen sijoitettu, kytkimellä aktivoitava LMC-kompressori (Listen Mic Compressor), joka mankeloi komentomikrofonin poimiman audion erittäin tehokkaasti. Kompressorin ideana on tässä tapauksessa huolehtia siitä, että luureihin päätyvät ohjeet eivät missään oloissa kuulu luureista sopimattoman kovaa tai tarpeettoman hiljaa riippumatta siitä kuka komentaa ja kuinka kaukana hän sattuu mikrofonista olemaan. Koska kompressio on niin totaalisen raju, on SSL sijoittanut sen perään 20 desibelin lisävahvistuksen kompensoimaan kompressiossa putoavaa signaalitasoa. Lopputuloksena on tasapaksua audiopötköä, joka sopivalle tasolle miksattuna ei ryntää kuulokkeisiin äkkirynnäköllä eikä toisaalta vaadi jatkuvaa voluumisäätöä hiljaisempien viestien perille saattamiseksi.
Alunperin LMC suunniteltiin kuitenkin aivan päinvastaisen suuntaan kulkevien viestien välitykseen. SSL keksi nimittäin 70-luvun lopulla rakentaa mikseriin ”ylimääräisen” mikrofonitulon. Siihen kytketään studioon sijoitettu mikrofoni, jonka kautta tarkaamossa voidaan kuunnella soittotilassa touhuavien muusikoiden keskinäistä keskustelua ja kommentteja.
Yleensä kyseinen juorumikki kytkettiin mikseriin tavalliseen mikrofonikanavaan, jolloin se varasti yhden arvokkaan kanavan tuotannon sujuvuudelle kylläkin oleelliseen, mutta taiteellisesti toissijaiseen tarkoitukseen. SSL:n ideoima Listen Mic -liitäntä oli tervetullut ominaisuus, etenkin kun SSL hoksasi huomioida ja ratkaista erään oleellisen seikan: dynamiikan järkyttävien tasoerojen aiheuttamat ongelmat. Muusikot kun saattoivat lopettaa äänekkään soiton äkkinäisesti ja ryhtyä keskustelemaan vaikkapa sovituksesta – kuka miltäkin etäisyydelta mikrofonista ja jokainen omalla luontaisella voluumillaan. Niin epätasaisessa aallokossa ei kukaan tarkkaamossa olisi pystynyt käsipelillä pitämään tasoa tasaisena, tarvittiin avuksi automaatio ja siihen tehtävään kehitettiin agressiivinen LMC-kompressori.
Sille taas löytyi sattumoisin sitten taiteellistakin käyttöä, kun muuan Phil Collins soitti studiossa rumpuja ystävänsä Peter Gabrielin levyn sessiossa ja eräs Hugh Padgham mikserin ääressä sattui avaamaan juorumikrofonin vähän vahingossa niin, että osalliset ehtivät kuulla LMC:n liiskaaman huonemikrofonin soundin. Ensimmäinen puolisko kuulua rumpusoundia oli siinä, tiiviiksi massaksi paketoitu humu, josta puuttui rummun atakin jälkeinen normaali vaimentuminen. Toisen puolen soundia inspiroi juorumikrofonin päälle/pois-kytkin, jolla soundi saatiin katkeamaan luonnottomasti kuin seinään. Jotta efektiä olisi voitu käyttää oikeasti, juorumikrofonin kompressoitu signaali reititettiin monitoroinnin sijaan mikserin yhteen tulokanavaan, jossa manuaalinen päälle/pois-kytkin sitten korvattiin noise gatella. Se pätki tylysti soundia kuin saksilla leikaten, ja siinä olikin typistetysti 80-lukua leimanneen rumpusoundin syntytarina.
Big Sixin tapauksessa Listen Mic -kompressorin voi valjastaa myös edellä kuvattuun tehtävään, sillä signaalin saa reititettyä analogisiin Cue-lähtöihin, joista sen voi kytkeä kaapelilla takaisin mikserin johonkin tulokanavaan.
Huomioida kannattaa, että Talkback-liitännän kiinteä 45 dB:n vahvistus on todella paljon, semminkin kun huonemikkeinä tyypillisesti käytettävät kondensaattorimikrofonit ovat pääsääntöisesti verraten herkkiä. Kun äänenpainetta yleensä riittää reilunpuoleisesti vähän kauempanakin rumpusetistä, tuppaa huonemikkienkin signaali olemaan jo lähtökohtaisesti suhteellisen tymäkkää tasoa. Ja sellaisena se ylittää helposti varsinaisesti puhekäyttöön tarkoitetun Talkback-liitännän vastaanottokyvyn, jolloin tuloksena on säröä ja suttua. Ei musikaalista vaan kerrassaan epäkelpoa sellaista. Tarvitaan siis lisätoimia.
Mikrofonin oma vaimennuskytkin ei välttämättä riitä hillitsemään signaalitasoa riittävästi. Epäherkemmän dynaamisen mikrofonin kanssa ongelma saattaa olla lievempi. Mikäli haluaa valita mikrofonimallin ja sijoituspaikan sille vapaasti, on ratkaisuna kytkeä mikrofoni ensin johonkin toiseen etuvahvistimeen, josta signaali saadaan ulos sopivalla voimakkuudella Talkback-liitäntään, kompressoitua sitten LM-kompressorilla, kierrätettyä sen jälkeen Cue Sendin kautta johonkin tulokanavaan ja reititettyä siitä edelleen tallentimelle. Hieman monipolvista, mutta ei kuitenkaan monimutkaista. Ja taatusti vaivan väärttiä, jos ei muuten niin omaa yleissivistystä laajentavana kokeiluna.
Saavutettu soundi on kaikessa epäluonnollisuudessaan edelleen kiehtova, eikä sen käyttöä tarvitse rajata settirumpuihin, sillä konsti tuottaa mielenkiintoisia tuloksia muiden lyömäsoitinten ohessa myös vaikkapa tiukasti takapotkuille soitettuun komppikitaran piiskaukseen, taustakööriin tai muuhun uhkarohkeasti valittuun kohteeseen.
Big Sixin analogiset liitännät ovat kattavat ja tekstit voi lukea mikserin ylitse kurkatessa aivan yhtä helposti kuin tiskin takana piuhoja kytkiessäkin.
Dynamiikka aisoihin
Listen Mic -kompressori ei ole Big Sixin ainoa dynamiikkamuokkain. Mikserin päälohkoon on integroitu valmistajan G-sarjasta poimittu, mutta toiminnoiltaan yksinkertaistettu Bus-kompressori. Se on helppokäyttöinen ja hyvältä kuulostava dynamiikkaprosessori, jolla useamman kanavan stereosumman saa kerralla pakettiin.
Bus-kompressori hoitaa pitkälti itse itsensä, säädettävänä on ainoastaan kynnystaso (threshold) sekä kompression jälkeisen lisävahvistuksen voimakkuus (make up). Toimintanopeudet on asetettu kiinteästi siten, että kompressori tarraa kiinni suhteellisen nopeasti (attack 30 ms) ja laskee myös irti verraten äkkiä (release 100 ms). Näillä arvoilla ja tehokkaalla kompressiosuhteella (4:1) Bus-kompressori puristaa stemmapaketin tai kokonaisen miksauksen tehokkaasti ja yleispätevästi nättiin nippuun. Toiminnan visuaalista hahmottamista auttaa viiden ledin palkisto, joka ilmaisee toteutuvan kompression määrää.
Monipuolisuutta tuo se, että kiinteän release-ajan vaihtoehtona on painokytkimellä aktivoitava auto release. Vakionopeuden sijaan palautumisaika riippuu siitä, kuinka pitkään signaali on ollut kynnystason yläpuolella. Toisin sanoen nopeat transientit saavat aikaan vain hetkellisen kompression, kun taas pitempikestoinen kynnystason ylitys antaa kompressorin myös palautua hitaammin, mikä tekee kompressiosta loivemman.
Kun huomioidaan, että Big Sixin neljässä ”superanalogue”-tarkenteella merkatussa monokanavassa on vielä omat helppotoimiset kompressorinsa, voidaan todeta mikserin dynamiikkamuokkainten määrä vallan ilahduttavaksi. Monokanavien kompressorit eivät perustu SSL:n aiempiin tuotteisiin vaan ne on kehitetty alkuperäistä ja kanavamäärältään suppeampaa Six-mikseriä varten. Kyseessä on automaattisesti toimiva työkalu, jossa käyttäjän tarvitsee säätää vain kynnystaso sopivaksi. Kompressori tulkitsee käsiteltävää signaalia ja muuntelee attack-aikaa noin 8–30 millisekunnin haarukassa. Release-aika puolestaan on suurinpiirtein 300 millisekuntia. Puristussuhde on aina vakio, verraten mieto ja sellaisena monikäyttöinen 2:1.
Käytännössä kanavakompressori toimii erinomaisesti. Kun kynnystason asettaa alemmas, kompressori skaalaa dynamiikkaa aktiivisesti, mutta lempeästi. Jos taas säätää kynnystason ylemmäs, kompressori puuttuu vain signaalin piikkeihin, mutta tekee senkin hyvin kohteliaasti ja huomaamattomasti. Soitto- ja laulutuntuma pysyy kaiken aikaa orgaanisena eikä tule sellaista oloa, kuin kaataisi valoa mustaan aukkoon. Silti kompressori loiventaa suorituksen kulmikkuutta ja antaa jämäkkyyttä ääneen.
Mono vaiko stereo
Monokanavien lisänimike ”superanalogue” on markkinointihenkisyydestään huolimatta kuvaava. Mikrofonivahvistin on puhdassointinen, kaikin puolin selkeä ja analyyttisen erotteleva, mutta siltikin musikaalinen ja miellyttävä. Äänen alkuperäiset vivahteet välittyvät pikkutarkasti, eikä Big Six lisää soppaan omaa makuaan.
Instrumenttiliitäntä on sekin erinomainen, tuntuma linjaan soitettaessa on dynaamisen ryhdikäs ja soinnin sävy luonteva.
Kanavien varustelu on karsittu, mutta käytännöllinen. Kaksi stereosyöttöä monitorointiin on tässä mittakaavassa sopivasti ja kolmialueinen ekvalisaattori täydentää kompaktin paletin mutkattomasti.
Ekvalisaattori on johdettu E-sarjan mikseristä ja se palvelee askeettisesta olemuksestaan huolimatta sangen monipuolisesti. Keskialueen kellokorjain vaikuttaa aina 700 Hz:n keskitaajuudella, mutta basso- ja diskanttiyksiköiden vaikutustaajuudet muuttuvat sen mukaan, käyttääkö niitä hylly- vai kellokorjaimina. Alakaistalla hyllykorjaimen rajataajuus on nimellisesti 60 Hz ja diskantin puolestaan 3,5 kHz, mutta kellokorjaimina käytettäessä basson keskitaajuus nousee 200 Hz:n kohdalle ja diskantti viiteen kilohertsiin. Tämä tuo yllättävän paljon muuntelumahdollisuuksia ekvalisaattorin käyttöön. Ja käyttää voi reilumminkin – jokaisella kaistalla on muokkaustehoa 15 desibeliä kumpaan tahansa suuntaan ja se toteutuu hallitusti. Soundi ei muutu kummalliseksi vaikka ekvalisaattoria ruuvaisi ronskilla otteella.
Stereokanavien analogitulot on pelkistetty linjatason liitynnöiksi ja niiden varustelu on muutoinkin suppeampi. Ekvalisaattorin basso ja diskantti ovat pysyvästi hyllykorjaimia, eikä kompressoria ole lainkaan. Tämä sopii, sillä äänitysvaiheessa ajatuksena on kytkeä stereokanaviin äänilähteitä, jotka tarvitsevat vähemmän muokkausta, kuten vaikkapa syntikoita.
Mikään ei silti estä käyttämästä niitä esimerkiksi ulkoisilla mikrofonivahvistimilla ja oheisprosessoreilla muokatun signaalin tallennukseen, jossa myöskään ei tarvita kovin monipuolisia mikserin kanavaominaisuuksia. Tätä puoltaa sekin, että neljä monokanavaa on melko niukasti ihan perussessiossa, jos tallennettavana on jonkunlaisen kokoonpanon verran soittimia. Stereokanaviin kytkettävillä ulkolaitavahvistuksilla rumpujen overheadit, tilamikit tai stereopareina mikitettävät kohteet voi kuitenkin nivoa osaksi kokonaisuutta ja silloin käytössä on yhteensä jo tusinan verran kanavia. Sellaisella määrällä hoitaa jo ihmeesti pienen ryhmän äänityksen.
Äänitys vai miksaus?
Big Six on puhdasverinen analogimikseri, jossa digitaalisuutta on vain USB-liitännän verran. Se ei sisällä edullisiin analogisiin keikkatiskeihin usein integroitavia efektejä, eikä DAW-työskentelyyn suunnattuja kontrolleriominaisuuksia. Laitteena se kilpailee lähinnä sellaisten räkkimallisten ammattitason äänikorttien kanssa, joissa ei ole omaa DSP-prosessoria tallennusvaiheen efektointiin. Ja niihin nähden sillä on vissejä valttikortteja suuremman fyysisen kokonsa puitteissa.
Äänitystoimissa se on erittäin suoraviivainen ja tehokas. Signaaleiden hallintaan ei tarvita erillistä aplikaatiota, eikä reitityksiä tarvitse miettiä. Mikseri keskustelee suoraan tietokoneen audiopuolen kanssa ilman välikäsiä.
Reaaliaikainen monitorointi on helppo miksata tarkasti ja nopeasti vaikka kahteen eri luurisyöttöön, eikä minkäänlaista aplikaatiota tarvita siihenkään.
Soundipuoli on sekin tip top. Lisäksi perusekvalisoinnit onnistuvat ja monokanavien kompressorit ovat käyttökelpoinen työkalu jo äänitysvaiheessa. Ja mikäli tallentimelle pitää saada valmista stereosatsia, voi myös Bus-kompressoria hyödyntää.
Äänittäminen Big Sixillä olikin kaikin puolin miellyttävä kokemus ja jälki innostavaa. Kaikessa on ammattityökalun konstailematonta tuntua ja mikserin voi kokonsa puolesta myös siirtää tarkkaamosta soittohuoneeseen silloin, kun pitää äänittää itse itseään. Tai pakata laukkuun, kun on aika siirtyä toiseen paikkaan työskentelemään. Pisteet ehdottomasti Big Sixille.
Miksaus on asia erikseen ja siinä vaiheessa laitteen kapasiteetista jäi sitten taas paljon ihan jouten. Aina voi tietysti kierrättää DAW-ohjelmasta raitoja Big Sixiin, prosessoida niitä analogisesti ja palauttaa ne valmiina stereonippuna takaisin tallentimelle. Käytännössä päädyin itse kuitenkin hyödyntämään mikseriä nimenomaan äänityskäytössä sekä monitoroinnin hallintakeskuksena. Varsinainen miksaus syntyi sitten tietokoneessa DAW-ohjelman työkaluilla. Mutta näin olisi ollut myös räkkimallisen äänikortin kanssa, joten tässä osiossa pistejako on tasaisempi.
Big Six ei tietenkään kilpaile kanavamäärällään perinteisten isojen studiopöytien kanssa. Mutta tuottajan tai muusikon omassa tuotantostudiossa harvoin tarvitaankaan kymmeniä kanavia kerralla. Tämä huomioiden SSL on onnistunut luomaan sangen houkuttelevan työkalun. Se on puristanut kunniotettavan määrän perinnemiksereiden ydintä näppärään kokoon, laatua ja tietynlaista ylellisyyden tuntua hukkaamatta. Esimerkillinen suoritus.
SSL Big Six
Analogimikseri ja 16-kanavainen äänikortti
• neljä monokanavaa mikrofoni/linja/instrumenttikäyttöön
• balansoidut inserttipisteet monokanaville
• neljä stereokanavaa linjatason signaalille
• kaksi linjatason stereotuloa
• päälähtö stereona, balansoitu
• inserttipisteet päälähdölle, balansoitu
• bus 2 -stereolähtö, balansoitu
• linjatason stereolähdöt kahdelle monitoriparille, balansoitu
• linjatason stereolähdöt cue 1 ja cue 2, balansoitu
• kaksi erillistä kuulokelähtöä, stereo
• 16-kanavainen A/D-muunnos
• 16 kanavainen D/A-muunnos
• näytetaajuus 44,1 – 96 kHz
• 24-bittinen koodaus
• hintaluokkka noin 3000 €
Lisätiedot: Nordic Audio Distribution Suomi
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 4/2022. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan.
Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
