Kuopiolaisen gootti-garagen pimeät lähettiläät ovat synkän mediahiljaisuuden turvin päästäneet käsistään uransa vahvimman albumin.
Chop Suey-, The Slideshaker-, Cosmo Jones Beat Machine- ja The Festermen -yhtyeiden sivuprojektina esikoisep:nsä vuonna 2007 julkaissut The Country Dark on kuluvalla vuosikymmenellä muodostunut soittajiensa prioriteetiksi saavuttaen tänä vuonna jo hyvin kunnioitettavan neljännen albumin rajapyykin. Tämä on saatu aikaan periferiasta käsin ja kaikkien trendivirtausten vastaisesti.
Vielä pitkän tauon jälkeen Slaughterhouse Party -albumilla (2012) yhtyeen hirtehishuumoria viljellyt, puujalkaan ammuttu hillbilly oli sukua lähinnä Johnny Cashille ja pohjoismaisen vampyyrikantrin esitaistelijoille The Coffinshakersille. Vuotta myöhemmin ilmestyneellä pornoteemaisella Dead Man’s Handjobilla oli esikoislevyä paremmat soundit, mutta albumi kuulosti soittajien aiempien bändien kokoelmalevyltä: musiikillinen linja oli levällään kuin Ratto-lehden keskiaukeamatyttö.
Vähemmälle huomiolle jääneellä Hypnic Jerk -albumilla (2016) The Country Darkin nykyresepti alkoi olla hansikkaassa, mutta Cookie Traililla biisitaikina on kypsynyt uunissa juuri sopivan pitkään. Pipari on rapeaa ilman että sen reunat olisivat mustuneet tai edes näpit olisivat vaarassa palaa.
Parhaat junnaukset ovat avausbiisi Death of Kay Kent ja päätöskappale Magic Empire. Väliin mahtuu monta hyvää goottibilly-raitaa. Aiemmin useat The Country Darkin biisit ovat kuulostaneet siltä, että ensin on sepitetty kappaleelle raflaava nimi ja kappale improvisoitu nimen pohjalta. Slippery Slimy Slut on kenties synnytetty tällä tavalla.
Cookie Traililla Johnny Burnetten, The Stoogesin, The Crampsin ja Nick Caven maanisimmat ja synkimmät eli parhaimmat puolet yhdistyvät The Country Darkin omaksi, täysin tunnistettavaksi tyyliksi, joka voi vaihdella rymäkästä rockabillystä jumittavaan garagebluesiin. Rumpali Sampsa Väätäisen äänittämä bändisoundi on muhkea. Mika Sonninen/Sollas paranee vokalistina ikääntyessään kuin vuosikerta-korpiroju.
The Country Dark: Cookie Trail (Humu 2018)
