Frigg-yhteen 12. levy, Dreamscapes, on täynnään maukasta, mielenkiintoisen monikerroksellista sounditekstuuria ja monen monia kuuntelukertoja kestävää soitantaa. Frigg näyttää, että on 25-vuotiaana voimansa huipulla sävellysten, sovitusten, soitannon ja soundituotannon ulottuvuuksissa.
Länsisuomalaisen pelimannimusiikin perustalta ponnistavalle Frigg-yhtyeelle tulee täyteen neljännesvuosisata musisointia. Tällä levyllä bändin kokoonpanossa ovat Tero Hyväluoma (viulu, harmooni, kosketinsoittimet), Esko Järvelä (viulu, avainviulu, harmooni, tenorikitara, sähkökitara, piano), Alina Kivivuori (viulu), Juho Kivivuori (akustinen basso, kitara), Topi Korhonen (kitara, mandoliini) ja Petri Prauda (cittern, mandoliini, munniharppu).
Mukana on lisäksi vierailevina muusikoina Veera Luomala (sello), Oskari Lehtonen (perkussiot) ja Joonas Saikkonen (äänisuunnittelu, ohjelmointi, rumpuohjelmointi).
Levyn aloitusbiisi Daydream 1 tunnelmoi luovalla äänimaisemasoitannalla.
Sitä seuraava Valsette kerrostuu erilaisista ja eeri tavoin luoduista sounditekstruureista: on muun muassa bassolinjaa, pinnan viulumelodiaa ja välikerrosten monia tiheitä päällekkäisiä kielisoitinostinatoja.
Västkusten Twist saa jalan polkemaan maata ja koko kehon keinumaan vauhdikkaalla poljennollaan. Biisissä on myös hieno urkupisteen kannatteleman basson ja viulujen vuoropuheluväliosa, joka kasvaa kutkuttavan odottavan maukkaasti hidastuvien kadenssien kautta takaisin alun vauhdikkaaseen menoon.
Edellisen vauhtibiisin perään tuleva kappale Allikko rauhoittaa tunnelmaa oivallisesti. Tässäkin biisissä on mukaansatempaavaa rytmiikkaa. Biisissä on hauska ja maukas bassosoolo loppuosan alussa. Cittern luo vielä ”keskiaikaista” tunnelmaa biisin loppuun.
Ilon haikeus -kappaleen instrumentaatiossa oleva kitarat, cittern ja mandoliini luovat kuulasta tunnelmaa, jota vasten basson ja harmoonin matalammat taajuudet ja viulujen laulava soundi rakentavat toimivaa kokonaissoundia.
Game of Frigg -kappaleen alkuosan jousitekstuurien harmoninen perusta tuo hieman mieleen Game of Thrones -tunnusmusiikin tunnelmia, vaikka taustakomppi onkin vauhdikasta ratsastusta. Kappale tuo erityisesti soundeilla kerrostetun komppinsa vuoksi hauskaa vaihtelua levyn muihin biiseihin.
Troll’s Twilight puolestaan lähtee liikkeelle raikkaalla ostinatolla. Paikoittain kompin iskuissa rahisee kivasti joku, ei nyt ehkä ihan suht hiljaisääninen rapapalli, mutta paksuhkosti ja napakasti rahiseva helistin. Kappale kerrostuu lopulta aika paksuksikin, mutta säilyy silti ilmavana ja kuulaana. Erityismainintana kappaleessa kuullaan myös Petri Praudan soittamaa suupeliä eli munniharppua, joka vielä puolenvälin jälkeen esiin tullessaan tuo kappaleeseen uutta lisävaihdetta.
Vittra Square Dance on jälleen vauhdikas ja rytmikkyydessään mielenkiintoisen mieleenpainuva väliosan hauskoine ”maailmanmusiikkivaikuitteineen”.
Sitä seuraava Circlesquare rauhoittaa tunnelmaa, ja tuo jälleen uuden ja erilaisen soundillisen tunnelman levyn kokonaisuuteen.
Lupaus-kappale lähtee heti alusta luomaan tunnelmaa sävyin ja soundein, jotka voisivat olla jostain ”klassisen musiikin” teoksesta. Kun alapää, alataajuudet, tulee mukaan biisin puolesta välistä, teos saa mainion lisävaihteen, jolla kuulijaa kuljetetaan eteenpäin biisin luomassa äänimaailmassa. Minulle tuli jotenkin mieleen talvi – ehkä biisin alun jousilla on minun mielessäni joku yhteys Vivaldin Talven aloitusbiisiin?
Alarm Polska laskettaa kuulijan kohti iloisia tunnelmia, ja kohti koko levyn loppua. Käytössä on jälleen napakkaa rytminkäsittelyä sekä sovituksellisesti että soitannollisesti. Hyvä Frigg!
Levyn biisit ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Niissä on tunnelmia ”uudemman kansanmusiikin” vauhdikkaan rytminkäsittelyn ja bassolinjojen sovitustyylistä (à la JPP, à la Timo Ala-Kotila), mutta myös rytmillisiä, soinnillisia, soundillisia ja harmonisia haikuja musiikeista muualta maailmasta.
Mainio juttu on, että kappaleet on myös nuotinnettu erilliseksi julkaisuksi.
Levyn soundit ovat erittäin mainiot kautta linjan. Balanssit ovat kohdallaan, instrumenttien spektreistä kuuluu olennainen, ja vielä täyteläisen pehmeästi, mutta napakasti.
Oikein onnistunut kokonaisuus kaikin puolin.
Frigg “Dreamscapes” (Bafe’s Factory, 2025)
Lisätietoja voi käydä tutkimassa yhtyeen kotisivuilta, jossa myös levy sekä kirja ovat myynnissä.
