Esikoisalbumillaan laulaja, kanteleensoittaja ja säveltäjä Emmi Kujanpää on tehnyt yhteistyötä maailmankuulun bulgarialaisen Le Mystère des Voix Bulgares -kuoron nuoren sukupolven laulajien kanssa. Levyn musiikillinen maailma kuplii itämerensuomalaisen ja bulgarialaisen kansanmusiikkimaailmojen sävyjä, ripauksella tuvalaista tunnelmaa ja yhden kappaleen nyrjähtänyttä sirkusmaailman haikeaa outoutta.
•••
Näinkin voi käydä: kaksi Riffin toimittajaa törmää tahoillaan samaan levyyn ja haluaa kirjoittaa siitä arvion. Jotain poikkeuksellista on levyssä oltava ja siksi julkaisemmekin molemmat arviot.
Tommi E Virtasen näkemyksen löydät Riffin printtinumerosta 3-2020, tässä on alkuun Toni Honkalan näkemys.
•••
Kujanpään ja kuoron yhteispeli tuntuu toimivan hienosti. Muutamissa biiseissä kuoron jäsenetkin pääsevät esittämään laulusooloja. Kujanpään äänimateriaali on hyvin linjassa bulgarialaisten kuorolaisten käyttämän laulutyylin kanssa. Onhan Kujanpää tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä jo aiemmin, suorittanut osan musiikin alan maisteriopinnoistaan Bulgariassa ja perustanut vuosina 2010–2016 toimineen suomalais-bulgarialainen Finno-Balkan Voices -lauluyhtyeen, joka sai hyvän kansainvälisen vastaanoton.
Kujanpään hallittu äänenkäyttö tulee levyn eri biiseissä esiin. Hän laulaa kiinteällä ja kimakalla äänellä korkealta ja kovaa. Sirkus Savonia -biisissä Kujanpään matalampi rekisterikin pilkahtelee esiin noin puolen välin jälkeen biisin aloittaessa vähittäisen kiihtymisensä kohti loppukliimaksia. Laulajan loitsu -kappaleessa Kujanpää loitsuaa itämerensuomalaisempaan tyyliin.
Laulamisen lisäksi Kujanpää tunnelmoi levyllä kanteleilla, joiden soitannalla hän luo bulgarialaissävyille kontrastisia tunnelmia. Kujanpää soittaa levyllä joissain kappaleissa myös kaulakoruperkussioita.
Kujanpää on säveltänyt, sovittanut ja tuottanut esikoisalbuminsa. Hän on saanut hienosti rakennettua kappaleisiin Bulgarian seudun kansanmusiikeissakin esiintyviä monipuolisia tahtilajituksia ja rytminkäsittelyä. Esimerkiksi Milenka-kappaleen ”kertosäe” koukeroi vaihtuvien kahdeksasosatahtilajien iloittelussa kuulostaen silti orgaanisesti soljuvalta, kuten alueen tyyleille on tapana.
Kujanpää on pääosin myös kirjoittanut kappaleiden lyriikat, jotka ovat suomeksi ja bulgariaksi. Parissa kappaleessa on mukana trad. lyriikkaa: toisessa Karjalasta ja toisessa Bulgariasta. Joissain kappaleissa lyriikat soljuvat huomaamattomasti kielestä toiseen. Esimerkiksi aloitusbiisissä, Ogrelo Slantse, välillä lauletaan bulgariaksi ja välillä suomeksi.
Kujanpään ja kuoron lisäksi levyn joissain biiseissä pilkahtelevat suomalaisen kansanmusiikkikentän monitoimimies Eero Grundström soittamassa harmonia ja laulamassa taustoja sekä kurkkulauluspesialisti Sauli Heikkilä laulamassa erityylisiä kurkkulauluja ja soittamassa morin khuuria.
Levyllä kuullaan myös Jarkko Niemelä soittamassa trumpettia aivan mainiolla kansanmusiikinomaisella ansatsilla. Niemelän ilmaisuvoima tulee mukavasti esiin biiseissä Sirkus Savonia ja Milenka sekä hänen ja Kujanpään duetossa, biisissä ”Milenkalle – A Song for Milenka”. Niemelä laulaa myös taustalaulua joissakin biiseissä.
Nani on äänitetty Bulgarian valtion television studiossa Sofiassa sekä Musiikkitalossa Helsingissä vuosina 2018–2019. Levy on osa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän julkaisusarjaa.
Levyn Bulgariassa äänitetyt osuudet on äänittänyt Delian Ivanov. Suomen äänitykset on äänittänyt Mikael Hakkarainen, joka on miksannut levyn. Masterointipuikoissa on ollut kansanmuusikkonakin tunnettu Taito Hoffrén.
Kaiken kaikkiaan hienoa työtä! Alan pioneerien vuosikymmenien aikana tekemä työ suomalaisen kansanmusiikin koulutuksen ja etnomusikologian parissa tuottaa nykyään ihania hedelmiä kekseliäiden ja taidokkaiden artistien luoman taiteen muodossa. Kansanmuusikoiden parissa kaikki näyttää olevan sallittua – rajana vain oma luovuus. Tästä eräänä osoituksena on Emmi Kujanpään Nani-levy.
Emmi Kujanpää: “Nani” (Nordic Notes, 2020)
