Näyttelijä–muusikko Irina Björklundin yhteistyö maamme eturivin kansanmusiikkibändin kanssa on elokuvallinen keitos poppia, jossa suomalainen kaiho kohtaa maailmanmusiikin. Mutta onko äänessä Björklund vai Ann-Mari?
Irina Björklund (s. 1973) on mielenkiintoinen taiteilija. Varsin menestyksekkään näyttelijäuransa ohella hän on tehnyt albumeita tasaiseen tahtiin ranskaksi laulaen. Nyt multilingvisti on vaihtanut kielen englantiin. Uusi albumi linkittyy suoraan juuri ilmestyneeseen Ylen kansainväliseen suurtuotantoon, tv-sarja Rauhantekijään. Sen päähenkilö Ann-Mari Sundell – jota Björklund näyttelee – on ikään kuin tämän albumin kertoja.
Asetelma tekee albumista mielenkiintoisen, jopa uniikin, ainakaan itselleni ei tule mieleen vastaavaa. Ovathan näyttelijät ennenkin, aina Hollywoodin tähtiä myöten, tehneet uraa solisteina – siinä ei ole mitään uutta – mutta kun televisiota varten luotu fiktiivinen hahmo on kertojaminä, menevät todellisuus ja fiktio hauskalla tavalla limittäin.
Asetelmassa voi nähdä myös kaupalliset lähtökohdat. Onko tämä ”vain” tv-sarjan oheistuote vai itsenäinen taiteellinen kokonaisuutensa, jossa taiteilija projisoi maailmaa? Varmasti kumpaakin. Alter ego on monesti taiteilijalle luonteva keino irtautua minuuden kahleista ja jos taustalla on laskelmointia kansainvälistä levitystä silmällä pitäen (levy-yhtiö on saksalainen), on se vain oivallinen tapa saada suomalaista kansanmusiikkia maailmalle. Toisaalta ei draamasarjalla ratsastaen kuitenkaan rahoiksi lyödä, eikä tänä päivänä enää tuoteperheajattelukaan ole populaarikulttuurissa mikään kirosana. Keskitytään siis levyn antiin, sillä siinä riittää pureksittavaa.
Kuten kansi jo kertoo, on levyn artistina Björklundin lisäksi myös Pauanne. Sen muodostavat kolme loistavan monipuolista muusikkoa; Kukka Lehto (viulu), Tero Pennanen (koskettimet) ja Janne Haavisto (rummut, lyömäsoittimet). Juuri parempaa orkesteria ei Björklund olisi taustalleen voinut saadakaan. Soitto on ilmavaa ja rikasta. Välillä teatterimaisia sovituksia kuunnellessa on vaikea uskoa, että bändinä on tosiaankin trio.
Korona-aikaan syntynyt levy on äänitetty kahdessa maassa; Björklund on laulanut osuutensa kotonaan Ranskassa ja Pauanne vastaavasti Suomessa. Olisiko yhteisellä studioajalla päästy vielä rikkaampaan lopputulokseen? Mahdollisesti. Levyn kansitiedoissa ei mainita tuottajaa, mutta ehkä ulkopuolinen korva olisi saanut Björklundin lauluun enemmän sävyjä. Laulu on ainakin minun makuuni turhan varovaista ja kaipasin enemmän dynaamista vaihtelua.
Olisikin kiinnostavaa kuulla, millaiseen ilmaisuun tämä porukka yltää livenä, tuleeko ilmaisuun enemmän riskinottoa. Itselleni myös laulukieli englanti toimii hieman etäännyttävänä elementtinä. Sen huomaa viimeistään silloin, kun levyn viimeisenä raitana tulee levyn ainut suomenkielinen biisi, Laula tyttö (joka on avauskappaleen, Sing Sing, suomennos). Oskar Merikannon sävellykseen tehty teksti herättää suomalaisen kulttuuriperinteen hienolla tavalla eloon.
Eritavoin pysähdyttävä hetki on taas levyn kuudes raita, Peace Is A Question Of Will, joka alkaa presidentti Martti Ahtisaaren puheella. Se alleviivaa levyn rauhanteemaa hienolla tavalla. Rauhanneuvottelija Ahtisaari oli myös yksi esikuva todellisuudesta Ann-Mari Sundellin fiktiiviselle hahmolle.
Tekstit ovat Björklundin käsialaa. Niissä hän käsittelee Ann-Mari Sundellin sisäistä maailmaa. Sävellysapuna Björklundilla on ollut pitkäaikainen luottomies, Janne Lappalainen, joka on mukana myös muusikkona. Pauanteen Kukka Lehto on ahkeroinut neljä levyn sävellyksistä. Itselleni kolahti kuitenkin eniten Björklundin vanhan bändikaverin, Markus Nordenstrengin tekemä sävellys See You In Death Valley. Sen vaudeville-tyyppinen maailma sopii hyvin elokuvallisiin kulisseihin. Björklundin soittama saha sinetöi teatraalisen tunnelman, jossa Tom Waits olisi kotonaan.
Toivottavasti pandemian jälkeen tämä combo pääsee jatkamaan yhteistyötä samojen seinien sisällä. Levynjulkaisukiertuekin kärsi koronarajoituksista. Voisin hyvin kuvitella, että tämä musiikki syttyy aivan toisella tavalla elämään konserttitilanteessa. Silloin on myös mahdollista nähdä yksi harvoista suomalaisista saha-taitureista. Senhän Björklund taitaa.
Irina Björklund & Pauanne: Barely Ann-Mari (Nordic Notes, 2020)
