Latinomusiikin suurena fanina tämä cd kiinnosti kovasti. Onhan siinä 29 savikiekkoajan lattarilevytystä pomittu yhteen settiin.
Ainoa, mitä ihmettelin, oli se, että missä oli Sacy Sand? Hänhän oli eräs suomalaisen lattarimusiikin pioneerejä, eikä pelkästään ulkonäkönsä puolesta.
No, ehkä seuraavalle kokoelmalle mahtuu Sacykin? Toivottavasti sellainen nimittäin tulee. Svart on erikoistunut tuomaan suuren yleisön tietoon paljon sellaista musiikkia, joka muuten usealta jäisi kuulematta.
Cdn avaa Eugen Malmstenin ”Soita rumbaa oivaa” vuodelta 1942!
Kuten niin aina suomalaisessa musiikissa, soittopuoli toimii hienosti ja toki Eugen suoriutuu rutiinilla laulustaan, mutta ei siinä sellaista latinoverta ole kuin Etelä Amerikan alkuperäisissä esityksissä. Vaan nyt ollaankin Suomessa ja tämä musiikkityyli oli vasta lyömässä meillä läpi sota-aikana.
Nykypäivän kuuntelijalle moni näistä cdn kappaleista kuulostavat hiukan hassuilta, vaikkapa sanoituksiltaan ja artistien laulutyyleiltään. Siitä huolimatta Svart on tehnyt hienon teon julkaisemalla suomalaisen kevyen musiikin historiaa. Mikä on hienoa tällä koosteella, on se, että kaikki lauletaan ja soitetaan puhtaasti – ei yhtään epävireisyyttä yhdessäkään esityksessä.
Näissä olisi paljon opeteltavaa monille artisteiksi aikoville nuorille. EI KONEITA, vain oikeita soittimia ja laulajia.
Henry Theelin ”On sambaa tanssi tää” vuodelta 1949, on varsin hauska esitys ja hyvä esimerkki Toivo Kärjen monipuolisuudesta. Topin kynästä on tämä novelty-kappale ja Toivo Kärjen sekstetti soi taustalla. Tuota kuunnellessa, soi päässäni lasten laulu ” ei oo korvia, ei oo korvia..”, hiukan on lainattu kertosäettä siitä.
Assi Nortia ja Olavi Virta ja Metro Tytöt ,”Carmen conchita” vuodelta 1951, olisi kyllä toimivampi ilman Assin osuutta.
Matti Viljasen septetti ja ”Brasilialainen ukulele” vuodelta 1956 vie meidät jo paljon paljon taitavimpiin kuvioihin ja Viljasen taituruus tulee hyvin esille.
Muita esiintyjiä levyllä ovat muunmuassa Kipparikvartetti, Göran Ödner, Veikko Lavi, sekä Helena Siltala, joka Erkki Lindströmin orkesterin kanssa esittää ”Mambo mambo-kuu on kirkas ” Matti Viljasen sovituksena – ja nyt ollaan hyvin lähellä ns. kansainvälistä tasoa.
Osmo Lindemanin taidokas flyygeliesitys ”Tropicana sikermä” vuodelta 1956 puolestaan hivelee korvia ja saa lanteet keikkumaan.
Taru Pyhälä ja ”Savonmuan mambo” vuodellta 1956 on savonmuan murteella laulettuna tyypillistä suomifilmin muzakkia. Miltähän olisi kuulostanut Etelä-Pohojanmaan murtehella esitetty rumba?
Wiola Talvikin esittämä ”Mambo bacan” – tämäkin Matti Viljasen sovittamana – vuodelta 1956 on sekin erittäin taidokkaasti esitetty ja soitettu.
Matti Viljasella olikin tuolloin sormensa pelissä monissa hienoissa esityksissä.
Onhan levyllä sitten myös Ami Loven, Ragni Malmsten, Irmeli Mäkelä, Vieno Kekkonen, Tuula Siponius, Pärre Förars ja monia muita.
Summa summarum; cd on läpileikkaus suomalaisista lattari-iskelmistä, joista osa on erittäin toimivia kun taas toiset pakkaavat hilpeästi naurattamaan. Pitää toki muistaa, että ajat olivat tuolloin erilaiset kuin nyt.
Muusikoille pitää kyllä nostaa hattua. Todella hyvin klaaraavat joka esityksen ja eri tyylit. Kuten jo mainitsinkin, Svart on jälleen kerran tehnyt upean kulttuurityön.
Lisätiedot: Svart Records
