Last Call – Live in Helsinki -tallenteella juhlitaan Remu Aaltosen yli viidenkymmenen vuoden mittaista uraa ja vietetään suomirockin veteraanin läksiäisiä eläkkeelle 1970-luvun ykkösbändin Hurriganesin biisien saattelemana.
Rokki-ikoni Remu Aaltosen reilun vuoden takainen jäähyväiskiertue huipentui maestron 70-vuotispäivän tienoilla Helsingin Jäähallin suurkonserttiin, joka äänitettiin ja kuvattiin. Konsertin ääntä on nyt miksailtu ja kuvaa leikelty vuoden päivät, ja cd:n ja dvd:n sisältävä livepaketti viimein julkaistu. Äänitteestä on vaihtoehtoisena formaattina tarjolla tuplavinyyli ja jopa c-kasetti.
Konsertista julkaistu äänite ja kuvatallenne poikkeavat toisistaan biisijärjestyksen osalta, ja dvd:llä on enemmän kappaleita. Äänitteeltä on pääsääntöisesti karsittu välijuonnot, jotka dvd:llä elävöittävät kokonaisuutta mainiolla tavalla. Keskitytään arviossa näin ollen tuotepaketin kuvalliseen puoliskoon, koska se sisältää kaiken minkä cd ja enemmänkin.
Remun komennossa konserttitaltioinnilla soittaa kuusimiehinen ”Hurriganes”, jonka muodostavat Tatu Mannberg, Nipa Niilola ja Antti Rautajoki (kitarat), Mikko Rintanen (koskettimet), Jaska Ylä-Rautio (basso) ja Arska Rautajoki (rummut).
Remu itse esiintyy ryhmän päältäkatsojana lavan korkeimmalla rumpukorokkeella, vaikka soitto ei enää terveyssyistä oikein kuljekaan. Siksi bändiin kuuluu ex-Popeda Rautajoki, joka hallitsee suoraviivaiset Ganes-rokit vaivattomasti ja vakuuttavasti mennen tullen.
Molemmilla rumpaleilla on 1970-luvusta muistuttavat ”Bonhamin-keltaiset” Ludwig Vistalitet, mikä tuntuu tyylikkäältä valinnalta. Vaikka Remulla merkit aikojen saatossa vaihtuivat, Ludari-miehenä hänet ennen kaikkea muistetaan.
Äänite sisältää vajaat ja dvd reilut parikymmentä Hurriganes-klassikkoa It Ain’t What You Dosta Tallahassee Lassieen ja Bourbon Streetistä Get Oniin. Niitä esittämässä vierailee valiojoukko Hurriganesin historiaan tavalla tai toisella liittyviä soittajia ja laulajia. Tarjolla on melkoinen rock’n roll -sirkus, jonka klovnina ja seremoniamestarina häärii hieman pelottavassa Jokeri-meikissään Sleepy Sleepersin ja Leningrad Cowboysin isä Mato Valtonen.
Ensimmäisenä soittajavieraana Remun ja kumppanien seuraan lavalle kipuaa itseoikeutetusti Ile Kallio, joka napattiin 1970-luvun alussa melkein kapaloista Hurriganesin alkuperäiskokoonpanoon. Kallio on tallenteella erinomaisessa terässä ja muistuttaa soitollaan merkittävästä panoksestaan bändin uralle tärkeän Crazy Days -albumin ikuistaneen legendaarisen trion kitaristina.
Myöhemmistä Hurriganesin jäsenistä kuullaan kitaristi Janne Louhivuorta sekä Ganes-urkurina ja tuottajanakin toiminutta Pave Maijasta. Nuorempaa vierailijakuntaa edustaa Remun manttelinperijäksi kuvailtu Dimitri Keiski, joka laulaa korkealta ja kovaa, ja tiluttaa Gibsonin Flying V:llään kuin joku Härmän Hendrix.
Vierailijoiden ohessa eturiviin nostetaan myös Last Call -ryhmän, eli Remun viimeisen ”Hurriganesin” jäseniä. Jo 1970-luvun lopulla nuorena Royals-urkurina kehiin tullut Mikko Rintanen saa kunnian laulaa Cisse Häkkisen kuuluisista balladeista Crazy Days -lp:llä julkaistun My Only Onen. Dvd:llä Rintanen nousee lisäksi kiipparien takaa tulkitsemaan kitaralla alun perin Albert Järvisen ikuistaman rautalankahenkisen instrumentaalimelodian Just for you.
Edesmennyt Cisse oli suomalaisen rocktähden perikuva, mutta Ganes-basisti tunnettiin lisäksi nimenomaan herkkien balladien tulkitsijana. Tämän lähtemättömän leiman hän sai jo Roadrunnerilla julkaistun I Will Stayn myötä. Sen laulaa nyt Michael Monroe, joka on mukana Last Call -livellä useammassakin biisissä jollei laulajana niin fonistina ja yleisenä hengennostattajana.
Runsas vierailevien laulusolistien käyttö tuntuu toimivalta ratkaisulta, Remun uudesta puhelaulutyylistä kun tulee mieleen Bob Dylan, jonka lailla Ganes-päällikkökin on viime ajat keikoillaan lähinnä enää referoinut biisejään, sen sijaan että esittäisi niitä.
Kun tallennuspaikka on Jäähalli, lajina äänekäs rock’n roll ja lavalla kitaristeja kolmesta seitsemään, hattua pitää nostaa Janne Röningin äänitykselle, Hannu Sormusen tuotannolle sekä Jorma ”Hämis” Hämäläiselle, joka vastaa tallenteiden miksauksesta ja masteroinnista. Mikko Pohjolan ohjaama ja Milja Kiljon leikkaama kuvatallenne on myös jo itsessään historiaan jäävänä konserttidokumenttina ehjä suoritus.
Last Call on kaikkineen paikkansa ansaitseva kunnianosoitus Hurriganesille sekä ennen kaikkea Remu Aaltosen ainutlaatuiselle uralle. Remun työstä suomalaisen rytmimusiikin ladunavaajana ei ole ollut ainoastaan iloa rokkidiggareille jo sukupolvien ajan, vaan myös korvaamatonta hyötyä perässähiihtäville soittajakollegoille.
Levyn etiketissä on lysti visuaalinen oivallus: se näyttää viritysruuveineen kaikkineen virvelirummulta, jonka kalvossa lukee maailmankuulun kalvotehtaan logoa mukaillen ”REMU”.
Remu & Hurriganes: Last Call – Live In Helsinki (Lasso Entertainment 2019).
