Vuonna 1985 Sting julkaisi ensimmäisellä sooloalbumillaan hienon kappaleen Pohjois-Englannin hiiliteollisuuden alasajosta, ”We Work The Black Seam”. Nyt hän on säveltänyt kokonaisen musikaalin ja albumin alueen laivanrakennusteollisuuden hiipumisesta. ”The Last Ship” sisältää musiikkia ensi vuonna debytoivasta samannimisestä Broadway-musikaalista.
Stingin soolotuotanto on muutamaa ensimmäistä albumia lukuunottamatta mennyt itseltäni enemmän tai vähemmän ohi, syystä tai toisesta. Viimeisestä uutta materiaalia sisältäneestä levystäkin on jo aikaa. Nyt kuitenkin kolahtaa ja kunnolla.
Juuri Newcastlen seudulta koillis-Englannista kotoisin oleva Sting on rekrytoinut levyn tekijätiimiin paitsi vakiobändinsä (mm. pitkäaikainen luottokitaristi Dominic Miller), myös joukon alueelta kotoisin olevia muusikoita. Näistä tunnetuin lienee näyttelijä-laulaja Jimmy Nail, joka on Suomessakin tuttu Auf Wiedersehen, pet- ja Crocodile Shoes-sarjoista.
Nail vierailee hieman Pogues-henkisessä, mutta selvästi hienostuneemmassa ”What Have We Got” -kaahauksessa. Hänen lisäkseen mukana ovat usealla raidalla koillis-Englannin kansanmuusikkojen eliittiin kuuluvat Kathryn Tickell (säkkipilli) ja Peter Tickell (viulu, mandoliini), muiden muassa. Becky Unthankin kaunis duetto ”So To Speak”-kappaleessa on erityisen hieno hetki.
”The Last Ship” ei siis ole rock-levy, vaan pääosassa ovat Brittein saarten kansanmusiikin kaiut, kuitenkin Stingin persoonallisen melodia- ja harmoniakielen puitteissa. Mukaan mahtuu myös viittauksia esimerkiksi chanson/music hall-tyylisen laulelman tai jazzinkin suuntaan. Usein tapauksessa sovitusten pääosassa ovat erilaiset jousisoittimet, puhaltimet, akustiset kitarat tai vaikkapa melodeon, bändikokoonpanon ollessa enemmän taka-alalla.
Toki kappaleiden sovituksissa kuullaan hillittyjä rock-aineksiakin, kuten levyn kohokohtiin kuuluvassa isän ja pojan sukupolvikuilun kuvauksessa ”Dead Man´s Boots”. Kun pääosassa ovat laulut ja niiden henkilöhahmot, myös miksaus palvelee tätä tarkoitusta; oikeastaan mikään yksittäinen instrumentti ei nouse äänikuvassa mitenkään erityisesti soolotontille.
Kappalemateriaali on komeaa, ja huippuihin kuuluvat jo mainittujen ohella lämpimän humoristinen ”The Night The Pugilist Learned How To Dance”, hienon bodhran-kompin kuljettama ”Language Of Birds”, komea folkballadi ”Ballad Of The Great Eastern” sekä jazzmaisella soinnutuksella höystetty karu rakkauden tunnustus ”Practical Arrangement”. Laulujen tekstien henkilögalleria on kuulemistani Sting-levyistä monipuolisin, ja kun musikaaliin sävelletyistä kappaleista on kyse, narratiivisuus kulkee mukana kautta levyn.
”The Last Ship” on hieno teema-albumi jylhän teollisesta aiheesta. Itse nostan sen Stingin tuotannossa vajaa 30 vuotta sitten ilmestyneen ”Dream Of The Blue Turtles” -debyytin rinnalle.
Sting: The Last Ship (2013, Cherrytree Records, A&M/Universal)
