Viime vuoden loppupuolella debyyttialbuminsa julkaissut Velvet Ocean on seitsenhenkinen ryhmä Oulusta. Yhtyeen keulakuvana toimiva heleä-ääninen Riitu Ronkainen on vastannut levyn sanoituksista ja sävellyksistä yhdessä puolisonsa Jake Ronkaisen kanssa.
Purposes and Promises on 10 kappaleen paketti tunnelmallista naislauluvetoista metallia ja tyyli on hyvin samanlainen kuin aikanaan miljoonia lättyjä myyneellä Evanescencella. Raskaat kitarat möyrivät taustalla ja eteeristä ilmapiiriä luodaan pianon ja sellon avustuksella. Kappaleiden tempot pysyvät rauhallisina ja bändi luottaa siirappisten balladien voimaan.
Materiaali kärsii nuorille bändille tyypillisistä lastentaudeista. Sovitukset ovat hiomattomia ja demomainen ulosanti aiheuttaa kiusaantuneisuutta.
Levyn ongelmaksi muodostuu erityisesti sävellysten banaalius ja sisällöttömyys. Kappaleet eivät ole tarttuvia tai koukuttavia, vaikka tällainen musiikkityyli nimenomaan edellyttää sitä, että biiseistä pitäisi löytyä edes hieman hittipotentiaalia.
Teknisesti ja soundiensa puolesta albumi on kyllä laadukkaasti toteutettu, mutta se ei vielä riitä, jos teoksen ydin ei ole kunnossa.
Oululaisten esikoinen ei kuitenkaan ole täysin vailla valonpilkahduksia. Rokahtava Truth or Illusion on piristävä poikkeus kaiken ruikutuksen keskellä ja myös akustinen Lullaby tuo mukavaa vaihtelua alakuloiseen yleisilmeeseen.
Parhaiten toimii yksinkertaisen kaunis pop-elementteihin nojaava Broken, joka on albumin selvästi paras sävellys.
Velvet Ocean operoi kilpaillulla ja haastavalla naislauluvetoisen metallin pelikentällä, jossa ei seinäruusuja muisteta. Tällä hetkellä yhtyeen rahkeet eivät vielä riitä kuin karsintasarjatasolle, mutta jos sävellyksien joukosta nousee jatkossa enemmän vähintään Brokenin tasoisia kappaleita, niin nousu ykkösluokkaan on mahdollinen.
Velvet Ocean: Purposes and Promises (Helsinki Records, 2019)
