Nyt jo 7-versioon ehtinyt Mergingin Pyramix-ohjelmisto on onnistunut valtaamaan varsin tukevan jalansijan audio- ja masterointipajoista ympäri maailman, ja Suomessakin systeemiä käytetään useassa yrityksessä, mm. Chartmakersissa sekä Enno Mäemetsin Editroomissa. Mergingin kotimaan edustaja, Noretron Audio, oli järjestänyt päivitys- ja markkinointituokion Editroomiin, jossa allekirjoittanut käväisi kuuntelemassa seiskaversiota ja valmistajan edustajan uutisia. Harva lienee tietoinen masterointiprosessin tärkeydestä äänitteen syntyprosessissa. Kyseessä ei ole ainoastaan 6 dB tukkolimitointi kräkätyllä plugarilla miksauksen lopuksi, vaan prosessi vaatii tarkkoja korvia, kunnollista kuuntelua sekä transparentteja työvaiheita. Usein masterointi tapahtuu ns. raa’alle miksaukselle, mutta yhä enemmän teoksia työstetään erillisistä stemmaraidoista (lyömäsoittimet, basso, vokaalit, “muut”) ja useammista otoista – ja näin itse masterointiprosessi on muodostunut yhä tärkeämmäksi tekijäksi digimaailman syövereiden välttämiseksi. Enäähän materiaalia ei tuoteta ainoastaan cd- tai dvd-levyille, vaan mukaan soppaan on laitettu myös erilaiset hävikittömät ja hävikilliset digikodekit, mm. mp3, AAC, mp4 sekä OGG. Vastuulliseen tehtävään vaaditaankin poikkeuksellisen hyvät työvälineet. Jo pelkästään asiakasreferenssien perusteella voisi todeta Pyramixin olevan varsin sopiva ehdokas masterointipajan keskeiseksi työkaluksi. Tuettujen audiotiedostotyyppien lista on sekin vakuuttava: WAV, BWF, OMF, AAF, PMF, RIFF64, AIF, SD2, MP3, DSDIFF sekä MXF. Tuetut näytetaajuudet voivat olla väliltä 32 – 384 kHz, tai jos DXD- ja DSD-formaatit lasketaan mukaan, 1-bittisen bittipurskevuon näytetaajuus on 2,8 MHz. Olin jo kysymässä pc-maailman perusongelmasta, yhteensopivuudesta, kun vieressäni istuskellut herrasmies tokaisi edelleen käyttävänsä nykynäkökulmasta antiikkista 4-versiota uudemman sukupolven pc:llä, vailla ongelmia. Valmistajan edustajan kulmakarvat kohosivat, ja heppu tokaisi vain ettei “Kukaan toimistomme väestä ole testannut moista yhdistelmää, onpa mukava kuulla, että palikat toimivat”. Mitä ilmeisimmin koodi on aikoinaan tehty ajatuksella, eikä ohjelmistokehitystä ole ulkoistettu. Tiedustelin lopuksi edustajalta ensiaskelkäyttäjälle tärkeitä pointteja – miksi ostaa Pyramix-softaa tai kovoa? Ennen valmistajan edustajan vastausta ehti herra Mäemets lausumaan vakuuttavasti: “Ääni.”
Vaikuttiko juttu kiinnostavalta? Samaa aihepiiriä käsitteleviä, laajempia artikkeleita löydät painetusta Riffi-lehdestä. Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa. Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta
|