EHX laajensi efektivalikomaansa Oceans 11 -pedaalilla, johon on paketoitu 11 erityyppistä kaikua erilaisine muunnelmineen ja säätömahdollisuuksineen.
Perinteisin kitarakaiku on kiistatta vahvistimiin jo 1960 luvun käynnistyessä integroitu elektromekaaninen jousikaiku (spring reverb). Siinä kierrejousen – tai useamman jousen muodostaman pakan – yhteen päähän syötetään äänivärähtelyä ja toisesta päästä vieterin läpi matkannut ja matkalla viipyillessään venynyt värähtely kerätään talteen ja muutetaan taas sähköiseksi audiosignaaliksi.
Idea kehitettiin aikoinaan Bellin laboratorioissa puhelinkäyttöön ja sieltä sen poimi instrumenttien mausteeksi muuan Laurens Hammond. Jo muutoinkin kookkaiden urkujen varusteeksi tuolloin vielä varsin isokokoiset jousikaikulaitteet mallasivat mainiosti heti kättelyssä, mutta kesti useamman vuosikymmenen ennenkuin rakenne saatiin jalostettua kitaravahvistimeen mahtuvaksi.
Plate- eli levykaiku perustuu vastaavaan ideaan, jossa lenkuilevan jousen sijaan värähtelyä moninkertaistaa kuitenkin ohut, kehikkoon pingotettu metallilevy.
Toiminnan perusperiaate on sama, mutta soundi poikkeaa ratkaisevasti jousikaiusta.
Spring- ja plate-kaiut ovat jättäneet painavan sanansa rytmimusiikin soundihistoriaan ja ovat kuranttia kamaa edelleen. Nyt ne vain tuotetaan kätevämmin digitaalisesti ja kumpainenkin efektityyppi löytyy Electro-Harmonixin uudesta Oceans 11 -pedaalista.
Lisäksi EHX on paketoinut mukaan yhdeksän muuta kaikutyyppiä.
Niistä Hall jäljittelee konserttihallin hienostunutta jälkisointia, kun taas Revrs imitoi takaperin soitettavan nauhan aiheuttamaa efektiä.
Echo puolestaan perustuu yhä uudestaan plate-kaiun läpi lähetettäviin toistoihin, ja Trem yhdistää tremolon ja hall-kaiun toisiinsa.
Mod-nimikkeen takaa löytyy choruksella, flangerilla tai samanikaisesti molemmilla maustettua kaikua ja Dyna puolestaan toisintaa Phil Collinsin tunnetuksi tekemää geitattua kaikutyyppiä.
Oceans 11 tarjoaa lisäksi vieläkin selkeämmin nimenomaan tehosteiksi soveltuvia kaikuja.
Auto Inf luo paksua sointimattoa yksinkertaisella periaatteella: se valelee ensimmäisen soitettavan äänen yltä päältä ja kun uusi ääni syötetään pedaaliin, efekti morfaa saumattomasti sen mukaan ilman, että harmonia velloutuu sekasortoiseksi.
Shim-efekti luo alkuperäistä ääntä korkeammissa oktaavialoissa soivia kaikuja, kun taas Poly tuottaa alkuperäisen rinnalle kaksi transponoitua lisä-ääntä, joiden intervallit voi säätää tarpeen mukaan.
Kannen säätimillä pääsee suoraan käsiksi efektien pintakerroksiin, mutta EHX on avannut pääsyn Oceans 11 -pedaalin tuottamien efektien syvempiin parametreihin Secondary Knob Mode -toiminnolla.
Ja kuten asiaan kuuluu, käyttäjä voi valita jäävätkö kaikujen hännät soimaan, kun pedaali polkaistaan pois päältä vai katkaiseeko by-pass-kytkimen polkaisu myös parhaillaan soivan tehosteen.
Lisätiedot:
