Paul Reed Smithin mukaan uusi PRS SE Paul´s Guitar on hyvä esimerkki suunnittelusta ja tiimityöstä, sillä tämän mallin todetaan olevan kaikkeiun lähimpänä perinteistä PRS-soundia mitä SE-sarjan puitteissa on mahdollista saavuttaa.
Artikkelit
C1500-mikserin 12 kanavaliukua, 12-tuumainen kosketusnäyttö ja 19 vapaasti määriteltävää painokytkintä muodostavat kontrollipinnan, jolla valmistajan mukaan sujuu isonkin kanavapaketin hallinta hyvin kompaktissa koossa.
Kitaransoiton Tom Waits – esimerkiksi tuollaisella vertauksella on kuvailtu yhdysvaltalaisen Jim Campilongon erinomaisuutta kitaristina. Mutta mikä tuo tämän New Yorkin Telecaster-ässän kerta toisensa jälkeen maahamme ja miksi tukikohdaksi on vakiintunut pohjoinen Keski-Suomi?
Marshallin monimuotoisuus on valtava ja sen nimi tuo mieleen yhtä lailla 60-luvun kuivakan purevat blues-soundit kuin seuraavan vuosikymmenen rouskean brittimurakan tai 80-luvun stadionrockin jykevän junttauksenkin. No DSL-20 ei tuollaista perintöä kainostele, vaan heittäytyy rockin varhaisvuosiin luontevasti ja siivittää soittajan kuin huomaamatta aivan nykypäivän soundeihin saakka.
Zoom G1 Four on uusi efektiprosessori kitaristille, jota valmistetaan kahtena eri mallina. G1X Four poikkeaa perusversiosta lähinnä siten, että siihen on integroitu ekspressio-poljin.
1964 perustettu Topmost juhli 55-vuotista taivaltaan maan kattavalla ”Happy Together” -konserttikiertueella, joka päätettiin komeasti – loppuunmyydyn Aleksanterin teatterin akustisesti erinomaiseen saliin.
Marc Ribot, 64, tekee heti kättelyssä selväksi, mikä on pelin henki. Hän ei ole tullut miellyttämään, ei kosiskelemaan yleisöä. Näemme vain maestron harmaantuneen päälaen, kun hän nojaa leuallaan kitaraan. Toinen lenkkitossu jalkatuella, asento ns. ”klassinen”. Kitarasta ryöpsähtää melodian pätkiä, jotka ovat sotkeentuneet sointunivaskaan – siltä ainakin ensiksi tuntuu.
Uusi Iloinen Teatteri revyili Linnanmäen Peacockissa ensi kertaa keväällä 1979, eli nelikymppisiähän tässä nyt jo juhlitaan. ”Herkkua kuin heinänteko” on ilonkorjuujuhla, joka tarjoilee virkistäviä luomusketsejä, lähilaulua ja Jean S.:n (bio)dynaamista musiikkia 2000-luvun toisen vuosikymmenen loppuunpalaneille katsojille.
KRK:n Rokit-sarja on varttunut jo neljänteen generaatioonsa ja maltillisesti uudistetun ulkomuodon ja tuttujen keltaisten Kevlar-kartioiden takaa löytyy oleellinen muutos edelliseen sukupolveen: analogiset taajuuskorjaimet ovat saaneet väistyä ja tilalla on huipputarkaksi mainostettu digitaalinen ekvalisaattori.
New Yorkin muusikkopiireistä maailmanmaineeseen ponnahtanut Marc Ribot on kitaristi, jonka tyylissä yhdistyy tekninen osaaminen kokeellisuuteen ja punkista johdettavaan ruman estetiikkaan. Tom Waitsin ja Elvis Costellon aisaparina tunnetuksi tullut muusikko avasi Tampereella illallisensa lomassa sanaisen arkkunsa Riffille.
Kännykän käyttö promovideon tai julkaisukelpoisen äänitallenteen tekoon saattaa kompastua kehnoon audiolaatuun. DPA tarjoaa lääkkeeksi omaa etuvahvistintaan.
Jos luulee saavansa pehmeää kuubalaista kitarointia, sitä letkeää tunnelmointia mitä arvostettu sähkökitaristi Marc Ribot on tehnyt muutaman levyllisen verran, tulee pettymään. Ceramic Dog on nihilististä paatosta, jossa kuulija pakotetaan seinää niin verbaalisen tykityksen kuin silkan äänimassan voimin.
Supro on esitellyt uusversion vuoden 1961 Dual Tone -mallistaan. Syy on David Bowien.
Kun legendaarisin hengissä oleva flamencokitaristi saapuu taloon, on tunnelma harras kuin kirkossa.
Lauri "Arno" Ankerman ja Satu Lankinen esittävät ensimmäisellä yhteisellä levyllään poikkeuksellista suomalaisen, eteläeurooppalaisen ja angloamerikkalaisen perinnemusiikin sekoitusta. Välillä pompahdellaan melkein lastenmusiikin puolelle kansanmusiikkia unohtamatta.
Kitaristeille ja kitaramielisille on kesän alkuun luvassa merkkitapaus, kun aikamme merkittävimpien sähkökitaristien joukkoon lukeutuva bluesrock-taituri Robben Ford saapuu vetämään uransa ensimmäisen masterclass-illan Suomeen.
Kielisoitinvalmistaja Eastman on lisännyt mallistoonsa ”double-top” -kitaramalleja. Uusissa DT30D-, DT30OM- ja DT30GACE-malleissa kannet on rakennettu siten, että millimetrin paksuisten sitkakuusilevyjen välissä on niin ikään millin paksuinen Nomex-"hunajakenno”.
Yhtyeen toinen levy, The place where I belong, tarjoaa hienoa etelänrokkia helsinkiläisittäin.
1980-luvun loppuvaiheissa rockvirtuoosien instrumentaaliset levyt alkoivat menestyä. Tunnetuimpia edelläkävijöitä tällä saralla ovat kitaristit Joe Satriani ja Steve Vai, joiden monista kiekoista muodostui klassikoita ja tyylisuunnan näyttäjiä. Levytysvaiheessa oli tapana koota studioon sooloartistin taustalle laatubändi, jonka tuli pystyä seuraamaan johtajaa vaativimmissakin tempoissa ja biisirakenteissa. Varma valinta basson varteen oli Stuart (Stu) Hamm, jolla oli jo vuosien ajalta kokemusta useista bändeistä Vain kanssa, alkaen yhteisistä ajoista Berklee College Of Musicissa, ja riittämiin taitoja sekä bändisoittoon että bassosooloihin. Usein vielä kahden käden otelautatekniikalla.
Käsintehtyjä pedaaleita Saksasta. Hintavaa ylellisyyttä hifistelijöille vai järkihankintoja sounditietoiselle soittajalle?