Kirja-arviot

Menestyneiden suomibändien joukossa Leevi and the Leavings on varmasti oudoin kaikista. Bändi, joka ei tehnyt koskaan yhtään keikkaa mutta hirveät määrät menestyslevyjä. Bändi, jonka asenne rokkasi, mutta musiikki ei lainkaan.

Lyhyen ytimekkäästi nimetty ”Sanat” niputtaa yhteen Dave Lindholmin (s. 1952) suomenkieliset sanoitukset vuosilta 1972–2016.

Klassinen tarina. Maailmalta turpaan saanut ja erilaiseksi itsensä kokeva kitaristi haluaa perustaa bändin käsitelläkseen sisällään vellovia eksistentiaalisia kysymyksiä. Muut tyypit löytyvät samasta asuntolasta.

Yhdeksän lauluntekijää, yhdeksän erilaista lähestymiskulmaa. Liki 250 sivua mielenkiintoista asiaa. Siinäpä ainekset oivalle kirjalle.

Gramex ry julkaisi juhlavuotensa kunniaksi teoksen, joka valottaa kotimaisen äänilevytuotannon ja keikkaelämän vaiheita viiden viime vuosikymmenen ajalta ja kauempaakin.

Musiikkikirjallisuutta käännetään kotimaiselle verraten paljon ja uusien käännösten joukossa on myös tämä, ”Allman Brothers Bandin tarinaksi” nimetty teos.

Alkuun varoitus – minkäänlaisia paljastuksia tai juorujen aineksia on turha etsiä tästä kirjasta. Haastateltavana on ryhmä ammatinvalintaansa, omaa ammattiuraansa ja ammattinsa tulevaisuutta pohtivia keski-ikäisiä, jotka lähestyvät yhteisiä aiheita kukin hieman omasta suunnastaan.

Kirjan kirjoittaja Ulf Lüdeke on mitä ilmeisimmin Rammstein-diggari henkeen ja vereen. Ja sellaisille hän myös kirjoittaa.

Juuri kun päästiin ihastelemasta erittäin virkistävän The Beatles Eight Days a Week -dokumenttielokuvan ilmaantumista suomalaisiin elokuvateattereihin, lykätään lisää pökköä pesään: nyt on tarjolla yli 350 sivua valokuvia, laulujen tekstejä ja lyhyitä kertomuksia siitä miten ja missä mikin kappale syntyi ja mihin sen sanat oikeastaan viittaavatkaan.

Jotkut reissaavat rantalomille maailman ääriin, toiset pakkaavat soittimensa ja lähtevät monen viikon kiertueelle. Rahanmenoa se tietää sekin.

Tunnemme Johnny Winterin hyvin hänen levyjensä kautta, niitähän ehti ilmestyä miehen eläessä mainio nivaska sekä studiossa että keikalla äänitettyinä. Henkilönä Winter sen sijaan on ollut arvoituksellisempi – hän ei tyrkyttänyt itseään julkisuuteen monien muusikkokollegoidensa tavoin.

Riffissä 5/14 on rumpali Heikki Malmbergin haastattelu, jossa mainitaan hänen yli kaksi vuotta sitten julkaisemansa e-kirja Cornucopia of Warm-Ups for Stringed Instruments. Ensijaisesti se on harjoituskirja kitaristeille, mutta nimen mukaisesti muitakin kielisoittimia voi käyttää virityksestä tai kielien määrästä riippumatta. Enimmillään tarvitaan neljää kieltä yhdessä harjoituksessa.

Kimmo Aroluoman kirjoittama Keikkapäivä kuvaa 24 tunnin jakson elämää tien päällä, osana kiertuemiehistöä (crew), joka huolehtii siitä että artistin saapuessa lavalle kaikki soittokalustosta pyyhkeisiin asti on kunnossa ja artistin poistuessa lavalta kaikki tarpeisto paketoidaan jälleen seuraavaa päivää varten.

Marras on erilainen rock-kirja. Se on matkakertomus, tarina bändistä hajoamisen partaalla ja luotaus päihdeongelmaisen yksilön mielenmaisemaan. Marras on fiktiivinen, mutta silti lähellä totuutta, tekijän mukaan enemmän kuin hän haluaisi myöntää. Marras on myös veijaritarina, jonka huumori on joko mustaa tai painokelvotonta. Painamatta vitsejä ei tosin ole jätetty.

Modernin bluesrockin kärkikaartiin kuuluvan kitaristi-laulaja Walter Troutin elämäkerta "Rescued from Reality – The life and times of Walter Trout" tarjoaa kronologisen katsauksen päähenkilönsä elämään ja uraan.

Peter ”Ginger” Baker (s.1939) on legenda, jonka nasevan luettavaksi kirjoitetusta tarinasta ei lihaa luiden päältä puutu. Bakerin elämä tempoilee tragedioista ja katastrofeista yhä uusiin ja taas uusiin vastoinkäymisiin. Tunnettua on, että kaikista aikansa humupekoista juuri Bakerin ei missään tapauksessa olisi pitänyt edes selvitä hengissä 1960-luvulta.

Don Felder (s. 1947), liittyi mahtavassa nousukiidossa olleeseen The Eaglesiin On The Border -levyn sessioiden ollessa loppusuoralla 1974. Yhteinen taival päättyi miltei 30 vuotta myöhemmin välirikkoon ja kirvoitti miehen nimeämään muistelmansa kuvaavasti "Heaven and Hell – elämäni Eaglesissa".

Matti Pajuniemen kirjoittaman teoksen tiivis johdanto avaa alkuun progen käsitettä, kuvailee eri tyylisuuntia ja perkaa keskeistä terminologiaa. Tämän päälle onkin hyvä luodata progressiivisen rockin historiaa ajanjakso kerrallaan ja vieläpä maantieteellisiin alueisiin jaettuna.

Torkkupeitto, kuppi kuumaa ja lukemista syksyn sateisiin sunnuntai-iltapäiviin…

Lauluntekijä Tom Russellin keikkakitaristina parhaiten tunnettu Thad Beckman johdattaa soitonoppaassaan bluesimprovisoinnin ja samanaikaisen bassosäestyksen yhdistämiseen. Sormipikkaukseen tutustuttavia kirjoja on julkaistu paljon, mutta tuskin montaa, joissa tulokulma on nimenomaan improvisoinnissa.