Jos soittajan sielu vaeltaa jokilaakson mutaisilla valleilla tai ilmentää saluunan nurkassa lehmipojan kaihoa, niin tässä voisi olla kelpoinen vahvistin tuntojen tulkiksi.
Cool ja Hot, siinä Koch Jupiter 45:n puhtaan ja särökanavan lyhyet luonnehdinnat valmistajan sanoin. Käytännössä Cool on paljon muutakin kuin puhdas ja toisaalta Hot taipuu sekin varsin moneen.
Avain monipuolisuuteen löytyy vahvistimen nuppipaneelin oikeasta reunasta. Dimmeriksi nimikoitu potentiometri säätää keinokuormaa, joka ei ainoastaan skaalaa vahvistimen mekkalaa täydestä voluumista pienemmäksi, vaan tuo tehoa pudotettaessa sointiin perinteisen putkivahvistimen päätesärön kaltaista rosoa.
Jos Dimmerin annetaan olla kokonaan auki, säilyy sointi tyypillisillä yksikelaisilla soitettaessa ultrapuhtaana vaikka Cool-kanavan gainia miten kääntäisi. Tässä suhteessa Jupiter 45 onkin melko poikkeuksellinen vahvistin: sen puhdas kanava on todella puhdas kovillakin voimakkuuksilla, eikä mikään hiekkainen tai reunoiltaan murtuva versio aiheesta.
Kuitenkaan kyseessä ei ole eloton tai kliininen vahvistinsoundi – Jupiterista nimittäin irtoaa todella ilmeikkäitä puhtaan sävyjä, kunhan niitä malttaa ryhtyä soittimella kutsumaan esille. Kovat plektran sivallukset rävähtävät äkäisesti, mutta pieniäkin nyansseja voi silti makustella, eikä hiljainen sävel tunnu heiveröiseltä vaan täysveriseltä ääneltä.
Perussointi on kuivakka ja keskittyy kitaran omimmalle äänialalle. Napakka alarekisteri ei tallo basistin tontille vaan soi ryhdikkäästi omalla pelialueellaan. Keskialue on jämäkän tukeva, mutta soinnin paksuus ei silti johda tukkoisuuteen vaan selkeyttä löytyy riittämiin. Yläkerrankin erottelevuus on saavutettu ilman, että preesens-alueella ilmenisi minkäänlaista riipivää piikkiä. Ehyt ja toimiva paketti kaikkinensa.
Mikäli Dimmeriä kääntää vastapäivään kello kahdentoista varhemmalle puolelle, ui sointiin mukaan kevyttä reunasäröä, jonka lopullista muotoa voi hakea gainin, kanavavolumen ja Dimmerin yhteispelillä. Sointi pysyy runsaimmankin särön aikana selkeänä ja miellyttävän pehmeänä ja vahvistin sallii pelimannin tunnustella puhtaan ja säröön murtuvan äänen rajoja erittäin palkitsevasti.
Jupiter 45 on tarvittaessa äänekäs vahvistin, eikä Dimmerin käyttö vedä mattoa alta keikkasoitoltakaan. Jos haluaa luukuttaa lujaa puhtaalla, Dimmeri käännetään auki ja möykän määrä säädetään kanavan volumella. Jos taasen kaivataan särömaailmaa komppikanavankin puolelta, asetellaan roson rapeus sopivaksi Dimmerillä ja sovitellaan mekkalan mitta oikeaksi jälleen kanavavolumella.
Jupiter ei toisaalta vierasta myöskään naapureita kunnioittavaa kotisoittajaa, sekä puhdasta että roimaa säröä saa esiin myös olohuonevoimakkuuksilla.
Kun ei ole kuumia pääteputkia sormien ulottuvilla, voi takalevynkin jättää avoimeksi. Kotelon sisältä löytyy kaksi tanakkaa tarrahihnaa, joilla virtajohdon ja kanavanvaihtopedaalin voi sitoa kiinni kuljetuksen ajaksi.
Ekvalisoinnilla loppusilaus
Kolmialueinen passiivinen ekvalisaattori on vaikutuksiltaan verraten mieto, mutta sillä saa kuitenkin mukavasti erilaisia painotuksia basson, keskialueen ja ylärekisterin keskinäisille suhteille. Missään vaiheessa sointi ei mene tukkoon eikä ohennu heiveröiseksi tai kavennu pisteliääksi.
Ekvalisaattorin toimintaa voi muovata Contour-kytkimellä, joka valmistaja mukaan avartaa perussointia. Kuulostelun perusteella kyseessä on jonkinlainen loudness-korjaus, jolle ei kumminkaan tarkempaa teknistä selitystä taustamateriaaleistakaan löytynyt.
Kombon mukana toimitetaan kahden jalkakytkimen pedaali, jossa ensimmäinen nappi toimii aina kanavanvaihtajana ja toinen valinnaisestti joko kaiun päälle/pois-kytkimenä tai sitten särökanavan boost-toiminnon kytkimenä. Kakkosnapin toimenkuva valitaan takalevyyn sijoitetulla kytkimellä.
Kaikua ei ilman jalkakytkintä saa päälle tai pois, mutta nollille käännettynä säädin vaimentaa efektin kyllä kuulumattomiin.
Itse kaiku on ilmeisesti Accutronicsin Belton, jousikaiun jäljittelyyn erikoistunut digitaalinen moduuli, jonka sointi on puhtaan kuulas. Belton myös kuplahtelee varsin aidosti kovemmalle käännettynä. Kaiun sointi on kestoltaan reilu ja se vaimenee lopussa siististi, joskin varsin jyrkästi. Yleispäteväksi tehosteeksi se on erinomainen, varsinaista surf-meininkiä tavoiteltaessa ulkoinen apu olisi varmastikin ihan perusteltua.
Säröpuoli vuorollaan
Jupiterin Hot-kanava on reilusti ärhäkkäämpi kuin Cool, mutta perussointi on sävyltään samaa puuta. Luontevasti puhtaan rinnalle tuleekin haettua hitusen rosahtavaa reunasäröä, johon boost-kytkimen polkaisulla saa juuri passelisti lisää tehoa, jotta kevyestä välifillailusta pääsee soolosoiton lokeroon.
Juurimusiikin maailma sujuu Jupiterillta todella maukkaasti, mutta jos Dimmeriä kääntää jälleen alle puolivälin lukeman, alkaa särö muuttaa tekstuuriaan viulumaisempaa sitkosointia kohden. Jos ekvalisaattorin countour-muokkaus on käytössä, saa ilmoille jopa kvintin junttaukseen käypää massaa myös yksikelaisilla soitettaessa. Mikään ensisijainen vaihtoehto hi-gain-soundeihin Jupiter ei kyllä ole, mutta tiukan paikan tullen sen kanssa ei ole ihan pulassa silläkään tontilla.
Juuret ovat bluesissa
Koch Jupiter 45 on rouhea laitos. Kaikkein luontevimmin sijoittaisin sen juurimusiikin – bluesin, kantrin ja southern rockin maisemiin. Ultrapuhtaasta ja ryhdikkäästä Cool-kanavasta löytyy tarvittaessa myös ripaus rosoisuutta soundiin, Hot-kanava puolestaan toisintaa saman ajatuksen sooloiluun riittävällä rotevuudella. Kun puhdas ja särö eivät ole kokonaan eri maailmasta, ei tule edes kaivanneeksi omia ekvalisaattoreita kummallekin kanavalle, yhdellä yhteisellä pärjää aivan mainiosti.
Missään vaiheessa soittoa ei myöskään tule vaivanneeksi päätään sillä, että kyseessä ei toden totta ole täysputkivahvistin vaan hybridi. Jupiterin etuasteessa on kaksi 12AX7-putkea, mutta pääteaste onkin tehty kokonaan puolijohtein. Kochin oma ATR-tekniikka (Authentic Tube Response) onkin ilmeisen pätevä menetelmä putkipäätteen jäljittelyyn.
Kaikukaan ei julista digitaalisuuttaan vaan antaa miellyttävää eloa ja ilmaa sointiin kelpo jousipakan tavoin – sillä erotuksella, että se on käytännössä täysin häiriötön eikä poimi sen paremmin surinoita kuin mekaanisiakaan hälyääniä.
Hinnaltaan Koch jää karvan alle 700 euron eli jokapojan ensivahvistin se ei ole. Hieman paneutumistakin se vaatii, mutta kunhan Dimmerin käytön oppii yhdistämään sujuvasti kanavien gain- ja volumesäätimiin, alkaa kitara kyllä laulaa.
Koch Jupiter 45
Hybridikombo kitaralle
• etuasteessa kaksi 12AX7-putkea
• päätevahvistin puolijohdekytkennällä
• ATR-tekniikka pääteputkin jäljittelyyn
• nimellisteho 45 W
• Dimmer-säätö tehonpudotukseen / päätesärön jäljittelyyn
• kaksi kanavaa, Cool ja Hot
• molemmissa kanavissa omat erilliset gain- ja volume-säädöt
• Hot-kanavassa kytkimellä aktivoitava boost
• yhteinen kolmialueinen ekvalisaattori
• ekvalisaattorissa contour-esimuokkaus kytkimellä
• jousikaikua jäljittelevä kaiku
• bufferoitu efektilenkki
• kaiutinemuloitu linjalähtö
• 12-tuumianen Koch VG12-60 -kaiutin
• liitännät 4, 8 ja 16 ohmin lisäkaapille
• kahden jalkakytkimen pedaali: kanavanvaihto & boost / kaiku
• mitat 54 × 46 × 26, (l × k × s, cm)
• paino 16,7 kg
• hintaluokka 700 euroa
Lisätiedot: Soundtools
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 5/2015. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa. Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
