Riffissä 6/2013 haastateltu syntikka/elektronimusiikin erikoismies, laitekeräilijä ja äänisuunnitelija Jarkko Tuohimaa suostui pyynnstämme perkaamaan yhden tekemänsä biisin rakenteen kerros kerrokselta.
Käyn tässä läpi biisin "Never Felt Better" rakennusprosessia. Biisi on julkaistu vuonna 2009 Neuroactiven levyllä Antidote.
Kappaleen voi kuunnella täällä
Sekvensserinä käytin tuolloin Logic:ia ja audiointerfacena oli DigiDesignin ProTools Mix/888 i/o. Tuolloin tietokone oli erittäin vanha OS9-pohjainen MacIntosh G3.
Kappaleessa on 12 audioraitaa ja 37 midiraitaa. Laulut kappaleeseen teki vokalisti Britti Geoff Pincney.
Tein kappaleen vuonna 2008 ja lähetin pohjan mp3:na verkon kautta Geoffille, joka työsti laulut ja lyriikat. Saatuani laulut muokkasin pohjaa lauluihin paremmin sopivaksi. Rakennetta en joutunut muuttamaan ollenkaan tässä tapauksessa. Kappaleen 12 audioraitaa muodostuvat rumpuraidoista ja vokaaleista. Rumpupatternit työstin Korgin samplaavalla ESX-1 ja analogimallintavalla ER-1 rumpukoneilla.
Kaikki 12 audioraitaa on ajettu erikseen digitaalisesti Mackien DXB-200 mikseriin, jossa ne miksataan midillä ohjattujen syntetisaattoreiden kanssa. Kaikki miksaustoiminnot tein DXB-200:lla ja miksauspöydän sisäisillä UAD-1 korteilla ja VST-plugineilla.
Kappaleen 16-osabassokuvio ajetaan Rolandin analogimallintavalla JP-8000:lla. Säkeistöissä kappaleessa on käytetty FM-synteesipohjaista DX-7:a luomassa aksentteja bassokuvioon. Säkeistön riffi on soitettu Rolandin MC-505:llä. Novationin Supernova hoitaa TB-303 tyyppiset transistoribassonarinat säkeistön väliosassa. Bridgeosan soinnut on soitettu Novationin Supernovalla, jota on käytetty multitimbraalisena äänilähteenä useampaankin instrumenttiin. Kertosäkeessä on käytetty melodiariffin luontiin useampaa syntetisaattoria: Roland Juno-60:a, Yamaha An1x:a ja Yamahan FS1R:a. Rolandin JV-1080 toimii kertosäkeiden pianosointuina. Biisin viimeisessä kertosäkessä Minimoogia on käytetty subbasson luomisessa.
Muuten kappaleessa on käytetty erilaisiin riffeihin ja efekteihin Rolandin Fantomia, Accessin Virus C:tä, Waldorfin Micro Q:ta, Novationin KSR:a sekä EMUn XL-1:a.
Ainoina ulkoisina efektilaitteina toimivat Lexiconin MX400 ja PCM42 delay ja TC Electronicin M-One ja Line 6:n Echo Pro (joka toimii mukavasti midiclockiin synkronoituna). Rumpuryhmä on kompressoitu TC Electronicin Finalizerilla.
Kappale on masteroitu Universal Audion UAD-1:llä pyörivällä Precision Maximizer/Multiband monialuekompressorilla. Monitoroinnissa käytän Genelec:in kaiuttimia 1030A ja subwooferia 1092A . Masterkeyboardina minulla oli tuolloin Novationin Remote, joka integroitui mukavasti tuolloiseen laiteympäristöön. Itselleni yllätyksenä, näin myöhemmin katsottuna, huomasin käyttäneeni tässä kappaleessa varsin paljon moderneja syntetisaattoreita verrattuna albumin muihin biiseihin.
Enemmän Jarkko Tuohimaan ajatuksia musiikista ja laitteista löydät painetusta Riffistä. ©
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan Riffin asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta
