Osana järjestyksessään neljättä Musica Kalevi Aho –festivaalia oli Lounais-Hämeeseen saatu soolokeikalleen pianovirtuoosi vailla vertaa, Iiro Rantala (49).
Illan otsikkona oli improvisointia festivaalin nimikkohenkilön, Kalevi Ahon, säveltämien preludien pohjalta.
Kalevi Aho (70), on yksi tärkeimmistä suomalaisista klassisen musiikin säveltäjistä, päätöinään seitsemäntoista sinfoniaansa. Sattuma puuttui kuitenkin taas kerran peliin. Oliko kysymys jostakin inhimillisestä erehdyksestä, jäi ainakin itselleni hiukan epäselväksi. Niin tai näin, saimmekin todistaa nyt Rantalan uuden, vielä ilmestymättömän levyn, My Finnish Calendar, esitystä!
Rantala tunnetaan varsin hyvin uhmakkaasta heittäytymisestään, sanavalmiudestaan ja instrumentaalisesta taituruudestaan. Juuri siksi ei ollutkaan mikään varsinainen pettymys, vaikka illan ohjelmisto muuttuikin kuin koskettimen painalluksella. Illan ja festivaalin isäntä, Kalevi Aho itse, spiikkasi Rantalan sisään, ja tämän jälkeen saikin yleisö pitää hatuistaan kiinni!
Antonio Vivaldi sävelsi Neljä vuodenaikaansa jo 300 vuotta sitten. Aina yhtä lennokkaan kekseliäs ja kieliposkinen Rantala on saanut idean säveltää meidän suomalaisten, ”oman” vuotemme pohjalta uutta musiikkia polskista hymneihin niin, että kukin vuoden kahdestatoista kuukaudesta on saanut oman sitä kuvaavan nimikkosävellyksensä.
Kuinka ollakaan, konsertti alkoi Rantalan selityksellä esityksen luonteesta ja kulusta, ja asiaan päästiin sitten tietenkin tammikuusta. Kappaleiden väliin Rantala nousi aina flyygelinsä äärestä, ja kertoi veikeän totuudenmukaisesti, mikä on meille suomalaisille niin tyypillistä ja tuttua kunkin kuukauden kohdalla. Heinäkuussa Suomi on kiinni, ja toisaalta joulukuussa on täysi paniikki saada kaikki keskeneräiset asiat hoidettua ennen vuoden loppua ja vielä jouluakin pitäisi valmistella!
Esitystä tuki Suomenlinnassa kuvattu filmimateriaali, jossa Rantala – yksi meistä – pällistelee eri kuukausina, vuodenaikojen kirjaimellisesti vaihtuessa, koko suomalaisen ilmaston kalenterivuoden läpi. Taidokkaasti kuvattu tarina tuki maukkaasti Rantalan upeasti soinutta flyygeliä, jota mies välillä ryyditti hienokseltaan läppärinsä pienillä, jopa EDM-tyyliin säksättävillä taustoilla. Pianistin sormet löysivät joka ainoan koskettimen näppäimistöltä vikkelissä lurituksissa parhaimmillaan sillä temmolla, että hirvitti. Haluaisinpa tietää, kuinka keskitason kitaratiluttelija pärjäisi tuossa kyydissä!
Hersyvän hauska ja taidokas esitys jaettiin kahteen osaan, ensin kuljettiin tammikuusta kesäkuuhun, ja väliajan jälkeen kahlattiin kalenteria vielä heinäkuusta joulukuuhun.
Virtuoosi pahoitteli illan otsikon odottamatonta vaihtumista, mutta kyllä sentään pieni välähdys Kalevi Ahon preludiakin saatiin, kunnes parituntinen kulttuuriannos saatiin päätökseen miljööseen ja tilanteeseen – vuodenaikaan – sopivalla versiolla Rauli ”Badding” Somerjoen Paratiisista.
Ensi kerralla tämä virallisestikin Suomen kauneimmaksi työväentaloksi valittu funkkispytinki on varmasti täysi. Kuten edellisellä kerralla samassa paikassa, lähes tasan 25 vuotta sitten Tyyki-jazzien Trio Töykeitten keikalla.
My Finnish Calendar (ACT Music) julkaistaan 30.8.2019.
