Minusta on aina hienoa, kun bändi yllättää kuulijansa keikalla valikoimalla settiin erikoisia biisejä ja uudistamalla soittolistaa kerrasta toiseen. Bruce Springsteenin ja E Street Bandin kerrotaan treenaavan ennen kiertuetta yli 300 kappaletta omaa tuotantoa sekä covereita ja päätöksiä soitettavista tehdään juuri ennen lavalle astumista.
Nyt käsiteltävänä oleva Gov’t Mule on 20-vuotisen taipaleensa aikana soittanut lähes tuhatta eri biisiä livenä, eikä kahta samanlaista settilistaa tiettävästi ole ollut. Se on aikamoista heittäytymistä ja osoitus rautaisesta ammattitaidosta ja itseluottamuksesta.
Yksi heille tyypillinen ominaisuus on teemaillat, joissa käsitellään covereina klassikkoalbumeita kokonaisuudessaan tai poimintoja jonkin bändin ohjelmistosta. Stoned Side on nimensä mukaisesti taltiointi Mulen Rolling Stones –iltamista Philadelphian Tower Theaterissa Halloweenina 2009.
Jos on bändillä muutoinkin tapana vetäistä ylläreitä hatusta, niin samaan osastoon menee moni biisi tästä 13 kappaleen erästä: eipä Rollareiden omaankaan hitaasti muuttuvaan listaan ole tapana kuulua Monkey Mania, Ventilator Bluesia, Play With Firea tai Slavea, ja Mulellakin melkein kaikki biisit olivat ensi kertaa esillä. Tunnetumpia coverkohteita puolestaan olivat esim. Brown Sugar, Angie ja Paint It Black.
Kitaristi/laulaja Warren Haynes kertoi aikoinaan haastattelussamme, ettei Mule pyri versioimaan covereita täsmälleen alkuperäisen kaltaisina, eikä hän laulaessaan tavoittele jonkun toisen ääntä tai tyyliä. Niinpä siis Mule ei kuulosta aivan Stonesilta, koska Haynesin ääni on aivan erilainen kuin Mick Jaggerin ja lisäksi heillä on usein rosoisempi ja rankempi bändisoundi. Haynes pääseekin pariin otteeseen tuikkaamaan jämerän slidesoolon joukkoon ja muutoinkin louhii esiin ronskisti säröä kitarastaan.Vaikka laulajana hän on väkevän sielukas, on Wild Horses sittenkin koskettavampi Keith Richardsin kolhiutuneella äänellä tulkittuna.
Koska Rollareiden soinnille on ominaista kahden kitaran yhteispeli, Mule on saanut tälle keikalle avukseen sittemmin Black Crowesin jäsenistöön liittyneen Jackie Greenen. Laulamissaan kappaleissa Greene harrastaa jaggermaista paasausta, mikä välillä menee hymyilyttävän tributoinnin puolelle. Kitarapuolella Green toki auttaa tanakan yhteissoundin rakentamista.
Gov’t Mulen keikkataltiointejahan voi ostaa digitaalisena muutenkin, eikä soittoa niihin korjailla. Tältä vain tuplavinyylinä julkaistavasta satsista on jostain syystä jätetty pois yksi biisi, ja tuottajana toiminut Haynes lienee huomannut jäljelle jääneissäkin kohtia, joissa ohi kiitävässä keikkatilanteessa kaikki ei nasahda täsmälleen paikalleen. Mutta mitäpä noista, sillä fiilis ja intensiteetti ovat kovalla tasolla.
Kaikesta hyvästä huolimatta tämä on vain erä covereita taidokkaan bändin soittamana - osoitus siitä, etä Mule uskaltaa tarttua mihin vain ja selviytyä tehtävästä omalla tyylillään.
Toisaalta, Rolling Stonesia ei heidän hyvänä päivänään päihitä kukaan näiden biisien soittamisessa.
Gov’t Mule: Stoned Side of the Mule Vol. 1 & 2 (Provogue 2015, 2-LP)
