Lupauksistani huolimatta aloitan vuoden vielä taajuuksien ja kaiuttimien kimpussa. Olin jo hieman tuskastunut keksimään uusia juttuja tästä aiheesta, mutta heti kun olin luvannut jättää asian rauhaan, alkoi juttuaihioita pyöriä päässäni. Samalla huomasin ammottavan aukon artikkelisarjassani ja nyt se sitten paikataan.
Matalien taajuuksien suuntaavuus on puhuttanut meitä äänen ammattilaisia ikuisesti. Vasta jonkin aikaa meille on annettu työkaluja käyttöön matalien taajuuksien suuntaavuuden hallintaan. Näin jälkikäteen tarkasteltuna aina hävettää, että miksi minä en tuota tajunnut ja edes se ei lohduta, että ei moni muukaan oivaltanut. Eikä taida ymmärtää ihan vieläkään. Kaiutintehtailijat ovat onneksi heränneet asian merkitykseen ja hakeneet aktiivisesti ratkaisuja matalien taajuuksien suuntaavuuden hallintaan.
Käytetään esimerkissä yhtä ainoata taajuutta havainnollistamaan ilmiötä. Taajuus olkoon 50 hertsiä, se on sopivan matala ja pitkä taajuus. Aallolle kertyy mittaa noin 6,8 metriä. Tämä matka vastaa taajuuden koko aallonpituutta. Kokonainen aallonpituus on asteina 360. Aikana 50 hertsiä on 20 millisekuntia.
Puolet asteista eli 180 on mittana 3,4 metriä ja aikana 10 ms. Nämä mitat ja ajat ovat vastaavasti oktaavia ylempää 100 hertsin koko aallonpituus.
Näiden kahden mitan väliin mahtuu monta muuta astelukua. Kokonaisen aallonpituuden jälkeen alkaa seuraava aallonpituus ja sen täytyttyä on asteita kertynyt 720. Näitä vaiheen kierroksia kertyy ja kertyy.
Yksittäinen yhdellä kaiutinelementillä varustettu sub-kaiutin on suuntakuvioltaan lähes pallo. Esimerkkikaiutin on d&b Q-sub. Pientä vaimennusta taaksepäin on havaittavissa, mutta vain pari desibeliä, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy.
Nämä suuntakuviot ovat kaikki tuttuja mikrofonien yhteydestä ja ne on tuotu muutaman viuime vuoden aikana sub-kaiuttimiin. Takakaiuttimen polariteetti on käännetty ja tähän takakaiuttimeen on lisätty äänen saapumisen verran sähköistä viivettä.
Reima Saarinen palkittiin Vuoden AV-kouluttajana 26. syyskuuta Helsingin Messukeskuksessa AudioVisual EXPO 2017 -tapahtumassa. Sen kunniaksi availemme nyt syksyn mittaan näitä Reiman aikanaan Riffiin toimittamia kolumneja verkossa luettaviksi. Tämä juttu on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 1/2013.
Vastaavia, musiikin tekemiseen uppoutuvia ja sen liepeille kiertyviä artikkeleita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa myös digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.