Helsingin Viikissä, äänityspalveluita myyvän Transmixin tukikohdan tiloissa asiakkaita palvelee kaksi studiota sekä isohko halli, jotka soveltuvat moneen käyttöön. Poikkeuksellista asiassa on se, että studiot on rakennettu työmaakopeista ja tarvittaessa ne voidaan myös purkaa lohkoiksi ja siirtää kokonaan toiseen paikkaan.
Tutustumiskäynnille pujahdan Mikrofonikauppa.fi:n myymälän kautta ja oppaaksi lähtee ”talonmies” Jukka Nykänen, kokenut äänittäjä-miksaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös mm. Transmixin ulkotuotantoauton operointi.
Jotain hyvää siitäkin
Koronan jyllätessä ilmeni tarvetta pienten musiikkiesitysten striimaamiseen ja sitä varten studiotilat alkujaan rakennettiin. Niistä pienempi on kooltaan 30 neliötä, suuremmassa mittaa on 45 neliötä. Molemmissa on tehokas äänieristys ja sisätila on akustoitu vaimentavaksi. Jo puheäänestä kuitenkin kuulee, ettei vaimennus tapa ääntä tykkänään. Kuulokuvan selkeys on päällimmäinen vaikutelma.
– Sitä on oikeastaan sanoneet myös kaikki muusikot ja bändit, jotka ovat meillä käyneet. Että täällä on äärimmäisen helppo vetää, kun kuulee ensinnäkin kaiken selvästi eikä ole kuitenkaan liian dempattu niin, että tulisi ahdistunut olo tai muuta sellaista, kehaisee Nykänen, ja toteaa, että tarkkuus tuo toisinaan yllätyksiäkin, kun muiden soitosta ”löytyy asioita, mitä ei ole ennen kuullutkaan”.
Myös solistit ovat ilahtuneet siitä selkeydestä, jolla oma laulu ja soittimet tilassa kuuluvat. Arvelen, että hallittu akustiikka soveltuu varmasti monenlaiseen käyttöön ja Nykänen vahvistaa:
– Striimausten lisäksi on tehty haastatteluita, pieniä mainoksia, etäpalavereitakin on pidetty… Valokuvausta, radio-ohjelmia ja sitten tietysti näitä bändihommia.
Kiitosta on akustiikan ohessa jaettu myös asialliselle ilmanvaihdolle, jonka ansiosta kummassakin konttistudiossa on miellyttävä työskennellä. Tilaa on tarpeeksi, ei tule kuuma, eikä lopu happi.
– Vesterisetkin mahtuvat hyvin treenaamaan, vaikka niitä taitaa olla yksitoista, naurahtaa Nykänen, ja toteaa, että työkin on tehokkaampaa, kun ei tarvitse pitää jatkuvasti taukoja happihyppyjä varten.
Monikäyttöisyyttä tuetaan myös visuaalisesti erilaisiin tilanteisiin soveltuvalla sisustuksella. Studioiden seiniä peittävät mustat taustaverhot, eivätkä tummanpuhuvat mattapintaiset lattiat ja katot heijasta nekään valoa hallitsemattomasti. Videokuvaukseen soveltuvat kohdevalaisimet kuuluvat studioiden perusvarustukseen, samoin mikrofonit puheäänen taltiointiin. Vierailija voi tullessaan tuoda myös omaa laitteistoaan, jonka integrointi talon varustuksiin käy helposti.
PA-treenit on POP
Bänditouhuissa kalustoa yleensä tuodaan enemmänkin, sillä keikkasektorin elpyessä pandemian jälkeen ilmeni uudenlainen tarve: ennen rundille lähtöä pitäisi jossain päästä hieromaan repertuaari esityskelpoiselle tasolle myös tekniikan osalta. Bändikämpällä voi tietysti treenata ohjelmiston soitto-osuudet, mutta totuttelu korvamonitorointiin, PA-miksausten ennakkovalmistelu ja ehkäpä valojenkin koeponnistus vaativat isompia puitteita.
Nykäsen havainnon mukaan läheskään kaikilla ammattimaisesti toimivilla bändeillä ei sitä paitsi edes ole nykyisin omaa pysyvää treenikämppää, koska harjoittelemaan saatetaan kokoontua vain muutaman kerran vuodessa ja silloin sitten hyvin intensiivisesti. Niinpä esimerkiksi juuri ennen kiertuetta vuokrattavalle määräaikaiselle harjoitustilalle on luontaista kysyntää. Asia täytyy ennakoida myös kiertueen kulubudjettia laskettaessa, koska tilan ylläpitäjälle kyse on elinkeinon harjoittamisesta ja sitä varten tehdyistä investoinneista, joista pitää voida myös kohtuudella laskuttaa asiakasta.
– Siihenhän kuuluu tilan ja kaluston vuokrat sekä teknikoiden työaika, Nykänen erittelee paketin sisältöä ja vinkkaa, että oppilaitoksissa voisi alalle valmistuvia muusikoita prepata myös erilaisten hankkeiden budjetointiin, jottei siirtymä koulun vapaasti käytössä olleiden resurssien keitaasta itselliselle ammattiuralle poikisi niin jyrkkiä yllätyksiä.
Transmixin hallin 80 neliötä riittävät simuloimaan festivaalilavaa, mutta aina ei ole tarkoituksenmukaisinta sijoittaa ”koko revohkaa” yhteen yhteiseen tilaan. Järkevämpää voi olla, että laitetaan bändi jompaan kumpaan studiokonttiin korvanapeilla varustettuna ja sovitellaan monitorimiksaaja tiskeineen soittajien kanssa samaan huoneeseen. Hallin puolelle puolestaan kasataan PA-setti ja annetaan saliäänestä vastaavan miksaajan ryhtyä siellä hakemaan yleisöä puhuttelevia soundeja omassa työrauhassaan.
– Jokainen päättää itse miten toimii. Ne jotka haluaa, tuovat oman PA:n. Suurin osa tuo kuitenkin tullessaan pelkän monitoroinnin, pääasiassa korvamonitoroinnin, kun sehän nyt on se päivän sana, Nykänen kertoo ja toteaa, että siirtyminen kaiutinmonitoroinnista korvanappeihin on tuonut selkeän parannuksen soiton ja laulun yleiseen tarkkuuteen, vaikka asiaan liittyy kääntöpuolensakin:
– Joillainhan saattaa tulla se tuntu, että se sellainen meininki puuttuu, kun ei ole sitä kauheeta mökkälää ja siinä sitten kokee olevansa vähän olevansa yksin. Mutta silloin juuri tarvitaankin se hyvä monitorimiksaaja, joka osaa tehdä kuuntelun sellaiseksi kuin pitää. Myös sitä voi täällä treenata!
Jos oman PA-järjestelmän haalaus harjoituksiin ei tunnu hyvältä idealta, voi tässäkin tukeutua isännän apuun. Talosta löytyy hallin mittoihin passattu pienikokoinen äänisetti, joka Saarisen Reiman virittämänä antaa Nykäsen kokemusten mukaan erittäin luotettavan kuvan siitä, miltä miksaus tyypillisellä festivaali-PA:lla kuulostaa.
Luonnollisestikin harjoitukset voi samalla myös äänittää, jolloin bändi voi taukoja pitäessään kuunnella soittoaan ja vetää tarpeellisia johtopäätöksiä. Miksaajalle tallenne on yhtä arvokasta materiaalia, jonka kanssa säätöjä voi hakea vielä jälkeenkin päin. Scandinavian Music Groupia keikoilla miksaava Nykänen kertookin itse käyttävänsä juuri tätä metodia.
– Meillä on treenit täällä yleensä kerran vuoteen ja otan silloin samalla matskun talteen. Kun olen saanut hetken aikaa pyöritellä ja tutkia sitä failia, niin ei kyllä ole sitten kesän aikana esimerkiksi tarvinnut juurikaan koskea mihinkään. Sen kun aukaisee laitteet ja alkaa menemään, hän kuvailee menettelyn etuja.
Toimintatapa säästää myös kaikkien hermoja tien päällä.
– Ollaan valmiita, kun ne keikat alkaa, ettei siellä ensimmäisellä keikalla pidetä kymmenen tunnin treenejä, tai haeta keikka keikalta kuuntelua kohdilleen… Se on raskasta kaikille siinä kohtaa, se vie aikaa ja energiaa aivan turhaan. Miksi sitä ei voisi ja kannattaisi tehdä ennakkoon, Nykänen aprikoi.
Tuohon voi toimittajan kynällä lisätä, että myös yleisö saisi nauttia työn hedelmistä, jos se ensimmäinenkin kiertueen keikka sujuu jo esiintyjille tutuilla ja turvallisilla soundeilla sekä balansseilla heti aloitusbiisistä alkaen.
Kun on rakentanut ja purkanut muutaman studion firman toimitilojen muuttojen vuoksi, alkaa tulla surku purkujätteen määrästä.
Jukka Nykäsen ja yhtiökumppaninsa Pekko Simonsuuren kehittämä ratkaisu on suorastaan nerokas: kun studion rungot kootaan konteista, voi lohkot irrotella tarpeen tullen ja siirtää seuraavaan paikkaan. Miten sitä sanottiinkaan: ”kontti selkään ja menoksi…”
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 4/2023. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta, josta löytyvät vuosikerrat 2010 alkaen.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Taannehtivia numeroita voi tilata yksittäin tai vuosikertoina Riffin verkkokaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita on edelleen pääosin saatavilla, niitä koskevat kyselyt kannattaa tehdä sähköpostilla.
