Helsingin Vallilassa on tehdas, josta ei moni tunnu tietävän. Siellä Neural DSP on tekemässä Quad Cortexillaan digitaalisille, mallintaville kitaraprosessoreille samaa kuin mitä iPhone teki aikoinaan kännyköille.
Vuonna 2018 toimintansa aloittaneen Neural DSP:n tarina alkoi tavallaan jo vuonna 2004. Tuolloin Neural DSP:n perustaja ja toimitusjohtaja, chileläinen Douglas Castro vietti vuoden vaihto-oppilaana Riihimäen lukiossa ja tykästyi suomalaiseen kulttuuriin ja mielenlaatuun.
”Syy Suomeen tulolle oli metallimusiikissa. Rakastin muun muassa Stratovariusta, Nightwishia ja Children of Bodomia”, Castro kertoo Neural DSP:n toimistolla Punavuoressa.
Lukion jälkeen Castro opiskeli sähköinsinööriksi Santiagossa. Hän soitti myös bassoa, eikä ollut tyytyväinen efektipedaaleistaan irti saamiinsa soundeihin, joten hän päätti ryhtyä kehittelemään sähköbassolle parempia pedaaleja itse.
Ensimmäisiä versioita päätyivät testaamaan muun muassa Stratovariuksen Etelä-Amerikan kiertueella olleet basisti Lauri Porra ja kitaristi Matias Kupiainen, joiden kanssa Castrolla oli yhteisiä tuttuja myös Riihimäen ajoilta.
Castro päätti muuttaa Suomeen vuonna 2009. Hypystä tuntemattomaan syntyi Darkglass Electronics, joka keskittyy edelleen bassoefektien valmistamiseen. Sillä oli Quad Cortexin synnyssä merkittävä rooli, sillä muun muassa Line6 ja Fractal ryhtyivät vuoden 2015 tienoilla mallintamaan Castron luomia pedaaleita.
”Halusimme myös hypätä mukaan digijunaan. En halunnut kovan työn valuvan hukkaan, kun muut ryhtyivät mallintamaan meitä”, Castro kertoo. ”Ajatus Quad Cortexista syntyi silloin.
Kun Neural DSP aloitti toimintansa, mukaan lähti myös oman vaihto-oppilasvuotensa myötä Suomeen päätynyt kitaristi-tuottaja Fransisco Cresp, josta tuli toinen yhtiön perustajista sekä tuotteista vastaava johtaja.
Alkuvaiheessa yritys tuli tunnetuksi erityisen toimivista sähkökitaralle suunnatuista plug-in-efekteistään, mutta Quad Cortexin julkaisu oli alusta asti yksi tavoitteista.
Kun Castro ryhtyi suunnittelemaan Quad Cortexia, hän tutki tarkasti kilpailijoiden vastaavat laitteet.
”Kävi selväksi, että digitaalisessa vahvistin- ja efektimallinnustekniikassa ollaan jo niin pitkällä, ettei suurta teknologista harppausta ole enää edes mahdollista tehdä”, Castro toteaa.
Oli kyse sitten Kemperistä, Line6:sta tai Fractalista, kaikkien huippumerkit olivat keskenään lähes samalla viivalla. ”Ne ovat erittäin kilpailukykyisiä ja hyväsoundisia laitteita”, Castro sanoo.
Eri ominaisuuksien tutkimisen lisäksi Douglas huomasi kuitenkin yhden, muiden valmistajien laitteita yhdistävän asian. Niitä kaikkia oli todella hankalaa käyttää.
Perinteiset kitara- ja bassovahvistimet sekä erilaiset efektit ovat tavallisesti täynnä erilaisia säätimiä ja painikkeita, eikä niissä ole näyttöä laisinkaan.
Nykyprosessoreilla, kuten vaikkapa Kemper Profilerilla ja Helixin eri versioilla on ollut jo erilaisia, pienehköjä signaalitien näyttäviä ja sen muokkaamisen mahdollistavia näyttöjä.
Neural DSP teki Quad Cortexiin kuitenkin jotain, joka lähtökohtaisesti tuntuu keikkakäyttöä kestämään suunnitellulle, lattiamallin kitaraprosessorille lähinnä hölmöltä: ison kosketusnäytön.
Säätimiä tuntuu olevan niin vähän, kuin mahdollista: pelkästään master volume ja lisäksi yksitoista kytkintä, joihin sisältyy yksi laitteen nokkelimmista oivalluksista: kytkimet toimivat myös pyöritettävinä säätiminä vahvistinta, efektiä tai muuta digitaalista laitetta muokattaessa.
Idea oli Castron, ja eräs Neural DSP:n insinööreistä kehitti robotin testaamaan kytkimiä. Se paineli nappuloita jopa 100 000 kertaa kuukaudessa niiden mekaanisen kestävyyden selvittämiseksi.
Paljon ja vaivattomasti
Quad Cortexissa kitaristille tai basistille on tarjolla samassa paketissa kaikki, mitä tarvita saattaa: kymmeniä mallinnettuja vahvistimia, efektejä ja keinoja digitaaliseen äänenmuokkaukseen, Capture-toiminto omien mallinnuksien tekemiseen, sekä älypuhelinsovellus, jolla kaiken voi jakaa tutuille ja tuntemattomille.
Se, mikä varsinaisesti tekee Quad Cortexista digitaalisen kitaraprosessoreiden iPhonen, on laitteen käyttöliittymä. Se on tehty niin loppukäyttäjää ajatellen, että soundien selailu on intuitiivista ja ihanaa myös sellaiselle, jota aikaisemmin selkä vääränä nappuloiden nyplääminen on lähinnä ärsyttänyt.
Käyttöliittymän päänäkymä perustuu samanlaiselle, pedaalilautamaiselle ajatukselle tyhjästä signaalitiestä kuin muidenkin valmistajien laitteilla. Vahvistimien, kaiuttimien, efektien ja muiden tarpeellisuuksien lisääminen, poistaminen ja muokkaaminen sujuu varsin näppärästi.
Myös signaalitien sommittelu on miellyttävää – jaot, erilliset lenkit ja lähtöjen valitseminen sujuvat helposti. Erityisen miellyttäväksi käyttökokemus soundien selailusta tai niiden luomisesta muodostuu silloin, kun laitteen nostaa vaikkapa pöydälle.
Vaan kestääpä laite käyttöä lattiallakin loistavasti. Jalkakytkimet toimivat jämäkästi, ja kosketusnäytön sekä volume-potikan saa halutessaan ”näppäinlukkoon” ohi sohimisten varalta.
Yksi harvoista miinuksista käytettävyydessä löytyy laitteen pohjasta, joka on lattiaa vasten liukas. Kun kytkimelle antaa kyytiä, laite lähtee paljaalla lattialla liike-energian mukaan. Tähän tietysti auttaa joko kiinnitys pedaalilautaan tai kirjoittajan oman kokemuksen perusteella huonekalujen jaloista tutut huopatassut.
Käyttöohjetta tarvitsee lähinnä monimutkaisempien kytkentätapojen järjestelemiseen: Quad Cortexilla voi rakentaa jopa neljä samanaikaisesti toimivaa signaalitietä omilla sisään- ja ulostuloillaan. Niillä pärjää siis hienosti yksittäinen kielisoittaja, mutta tarpeen tullen vielä kolmekin lisää.
Signaalinpolkunsa voi rakentaa tarpeen mukaan joko suoraan äänikorttia tai miksauspöytää varten linjasoittotilanteessa tai käytettäväksi kitaravahvistimen kanssa.
Vaihtoehtoja riittää, sillä lähtöjä on kuulokeliitäntä mukaan luettuna yhteensä viisi, joista neljä toimii joko yksittäin monolähtöinä tai pareittain stereoksi kytkettyinä.
Mukaan saa myös helposti ulkoisia laitteita ja valmistaja on huomioinut myös tyypilliset monikaapelikytkennät, joissa oman kitaravahvistimen etuaste liitetään keskelle Quad Cortexin prosessia ja lopputuotos puolestaan reititetään kitaravahvistimen pääteasteelle.
Myös Capture-toiminnon mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Sillä voi mallintaa kitara- ja bassovahvistimien ja -efektien lisäksi etuasteita ja efektejä vaikkapa puhallinsoittimille tai laululle, jos siltä tuntuu.
Tehtaalla Vallilassa
Ei elektroniikkateollisuus ole Suomesta minnekään kadonnut.
Neural DSP:n tehtaalla on kaksi tuotantolinjaa, joilta jokainen laite aloittaa olemassaolonsa. Työntekijöitä on kaksikymmentäviisi, ja he edustavat yhteensä viittätoista eri kansallisuutta.
Heidän hienovaraisessa hallussaan alumiiniseen kuoreen asennetaan yksitoista jalkakytkintä, seitsemäntuumainen kosketusnäyttö, seitsemän piirilevyä ja lopuksi yhdistetään kaikki komponentit ja kaapelit toisiinsa.
Huipputekniikan valmistaminen on myös tarkkuutta vaativaa käsityötä. Eniola Olayeni kokoamassa Quad Cortexia.
Puolivalmiita laitteita matkalla kokoonpanon seuraavaan vaiheeseen.
Yhtä matkaa kulkevien tuotantolinjojen toisessa päässä laite herätetään lopullisesti henkiin. Se saa sarjanumeron, perusteellisen käyttötarkastuksen, kiillotuksen ja paketoinnin, johon on kiinnitetty erityistä huomiota.
Matka aihiosta valmiiksi laitteeksi sisältää monta välipysäkkiä. Suman Kapali tarkistaa, että kaikki on tip top.
Pakkaus ja sen avaaminen on yhdessä mainostoimiston kanssa suunniteltu kokemukseksi, ja sitä se myös on. Laatikosta paljastuu sormenjäljistä puhtaaksi pyyhitty metallinharmaa kone, jonka saa yhdistettyä langattomasti verkkoon. Tuntuu kuin olisi ostanut oudon näköisen iPadin, joka tuijottaa uutta omistajaansa lattialta.
Huoliteltu pakkaus viimeistelee kokonaisuuden. Manuel Hernandez asialla.
Materiaalit tulevat mahdollisimman läheltä: jalkakytkimiä valmistetaan Raumalla ja pahvipakkaus tulee Latviasta. Elektroniikka on pääosin Kiinasta, mutta se kootaan Haukiputaalla lähellä Oulua.
Angelica Alimagno ja Hugo Chavez työpisteillään Neural DSP:n avarassa ja valoisassa tehdassalissa.
Koronan hellitettyä tuotanto on jälleen täydessä vauhdissa. Thi Lan Huong Do (kasvot kohti kameraa), Sushila Basnet sekä Anna Lysenko työhönsä syventyneinä.
Käyttövalmiiksi säädettyjä ja testattuja Quad Cortexeja valmistuu Vallilassa 130 kappaletta yhdessä työpäivässä. Valtaosa niistä lähtee maailmalle: Yhdysvaltoihin uudenkarheista kitaraprosessoreista matkustaa noin puolet ja Eurooppaan jää reilu kolmannes. Aasian markkinatkin kasvavat jatkuvasti.
Kansainvälisiä osaajia
Kolmen vuoden prosessi Neural DSP:n perustamisesta Quad Cortexin julkaisuun ei varsinaisesti ollut ihan stressitön työmaa. Ensi kerran laite näki päivänvalon NAMM-messuilla Kaliforniassa vuonna 2021.
”Jos ne messut olisivat olleet kaksi viikkoa aiemmin, meillä ei olisi ollut mitään näytettävää”, Castro sanoo. ”Se oli muutenkin aivan hullu vuosi. Lähdin suoraan messuilta rahoituskierrokselle ja sieltä perustamaan tehdasta Vallilaan.
Kiinnostus Quad Cortexia kohtaan oli suuri, sillä laitteita myytiin ennakkoon 2 000 kappaletta vain kolmessakymmenessä tunnissa. ”Se tuntui tietysti hienolta, mutta laittoi myös aikamoista painetta meille kaikille”, Castro sanoo ja viittaa Neural DSP:n työntekijöihin, joita on tätä nykyä jo noin 130 ympäri maailmaa. Osapuilleen puolet heistä työskentelee etänä.
”Yritämme tavata ainakin kerran vuodessa koko porukalla. Meillä on työntekijöitä muun muassa Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Chilessä ja ympäri Eurooppaa, kirjaimellisesti kaikkialla.”
Tyypilliseen suomalaiseen tapaan Castro ei ota Neural DSP:n menestyksestä liiaksi kunniaa itselleen, vaikka syytä ehkä olisi.
”Minulla on aina ollut ideoita, mutta nehän ovat halpoja. Ilman tätä joukkuetta olisin vain yksi sekopää ideoideni kanssa. Meillä on ihan älyttömän hyvä porukka”, Castro kehuu. ”Eikä kyse ole vain siitä, että on fiksu ja pätevä. On kyse myös rohkeudesta ja stressinsietokyvystä, sillä on laitettava itsensä likoon luodakseen uutta. Se on ajoittain stressaavaa ja pelottavaa.”
Tähän mennessä Quad Cortexeja on myyty noin 30 000 kappaletta. Koronaviruspandemian sekoitettua raaka-aineiden ja komponenttien saatavuutta tuotanto oli alkuvuoden 2022 lähes pysähdyksissä, mutta on nyt käynnistynyt kunnolla. Vallilassakin on vielä varaa laajentaa. Mitä siis seuraavaksi?
”Quad Cortexiin on tulossa vielä muutamia oleellisia ominaisuuksia. Ihan ensiksi Cortex Control, jolla laitetta voi käyttää myös tietokoneelta. Tulevaisuudessa myös Neural DSP:n plugareita voi käyttää Quad Cortexilla.”
Laitteen tuoreuden voi laskea sekä miinukseksi että plussaksi. Toisaalta muun muassa yllä mainitut ominaisuudet vielä puuttuvat, toisaalta taas ohjelmistopäivitysten myötä uutta tulee jatkuvasti. Neural DSP myös kuuntelee käyttäjiään: päivitysten mukana on uusien mallinnuksien lisäksi tullut muun muassa looper-toiminto sekä hybrid mode, joka yhdistää näytöllä perinteiset scene- ja stomp-näkymät.
Oleellinen osa Quad Cortexin käyttökokemusta on myös Cortex-niminen sovellus, jonne voi ladata omia soundejaan jaettavaksi tai ladata muiden tekemiä presettejä tai capture-toiminnon kaappauksia.
Sovelluksesta löytyy muun muassa Megadethin Kiko Loureiron, funk-mestari Cory Wongin ja monien muiden tunnettujen artistien itse tekemiä ja käyttämiä soundipresettejä.
”Yhteisön rakentaminen ja käyttäjien luomien juttujen esille tuominen oli meille alusta asti tärkeää”, Castro sanoo. ”Aiemmin soundien jakaminen XML-tiedostoina oli hankalaa ja aikaa vievää. Halusimme kaiken langattomasti samaan paikkaan.”
Neural DSP on saanut mukaansa muitakin nimekkäitä kitaristeja. Firman nettisivuilta löytyvä artistilistaus on vaikuttava.
Miten ihmeessä mukaan on saatu moinen tähtikattaus? ”Otin ensin yhteyttä itselleni tuttuihin tyyppeihin, tunsin esimerkiksi Plinin ennestään. Kun yksi lähtee mukaan, lähtee toinenkin ja sitten homma helpottuu”, Castro kertoo. ”Kaikki myös oikeasti käyttävät meidän tuotteita. Emme halunneet mennä siihen, että maksamme jollekin artistille siitä, että hän seisoo yhdessä kuvassa meidän tuotteen vieressä.”
Ei se tähän pääty
Quad Cortexin kehittämisen lisäksi Neural DSP:llä ja Douglas Castrolla on myös muuta mielessään. Seuraava projekti saattaa liittyä musiikin tuotantoon, miksaamiseen ja masteroimiseen.
”Varastin tämän idean itse asiassa tietokoneiden kehityskaaresta. Aiemmin tietokoneet olivat järkyttävän kokoisia ja niiden käyttämiseen tarvitsi tohtorin tutkinnon. Sitten ne muuttuivat pienemmiksi ja halvemmiksi, mutta niitä oli edelleen vaikeaa käyttää. Kun niistä tuli helppokäyttöisiä, niiden suosio räjähti. Ja saman teki Apple kännyköiden kanssa omalla käyttöliittymällään”, Castro kertoo paljastamatta suunnitelmia vielä sen tarkemmin.
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2023. Vastaavantyyppisiä, musiikin tekemisen eri puoliin syventyviä haastatteluita ja muita artikkeleita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan.
Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
