Alma Sipilän esikoislevy, Pilvet ovat valtameriä, ilmestyi vuonna 2016. Risto Ylihärsilän tuottaman levyn äänitysprosessi kesti vuoden, sitä tehtiin paloissa siellä täällä ja hiottiin pitkään eteenpäin. Uutta Silti-levyään varten Sipilä muutti tekotavan oikeastaan täysin erilaiseksi. Hän matkusti Nashvilleen, jossa paikalliset muusikot olivat hänen kanssaan studiossa viikon, sovitusten syntyessä äänitysten lomassa.
– Kappaleet ovat aika lailla live-ottoja. Laulut on äänitetty joko samaan aikaan tai erikseen silloin, jos soitin itse pianoa. Itse olen taipuvainen uskomaan, että vaikka tekotapa ei suoraan kuuluisi, niin se ainakin tuntuu levyllä, Sipilä kertoo.
Levyllä musisoivat rumpuja soittaneen tuottaja Neilson Hubbardin lisäksi Dean Marold (basso), Megan McCormick (sähkökitara), Juan Solorzano (kitara), Eamon McLoughlin (viulu) ja David Henry (sello). Kappaleiden tekstin sisällön Alma selitti soittajille aina ennen äänittämistä.
– Näin he tiesivät mistä laulussa oli kyse. Tuottaja kuunteli kappaleiden tunnelmaa, ja hänen voimakkain tapansa puuttua niihin oli sanoa, missä otossa tunnelma oli vahvin. Neilsonilla on myös se filosofia, että ottoa ei hiota loputtomiin. Kappaleesta Kaikki mikä mussa laulaa on levyllä aivan ensimmäinen otto, ja se oli myös ensimmäinen kerta, kun laulu soitettiin.
Vaikka Silti-levy onkin tehty Nashvillessa, ihan perinteiseltä ”americanalta” se ei kuulosta.
– Soittajat olivat ihastuttavan innostuneita paitsi vieraasta kielestä, myös siitä, että he saivat soittaa kappaleita, joissa on enemmän kuin kolme sointua ja joissa vaihdetaan sävellajia biisin aikana. Nashvillessa tehdyissä kappaleissa on kuitenkin usein tietty toistuva rakenne sointuineen.
Miksi suomenkielinen levy Nashvillessa?
Koska äänittämisen tekninen toteutus on nykyään yleensä reilassa käytännössä missä vaan, on syytä esittää ilmeinen kysymys: miksi Nashville?
– Nashvillen lauluntekijäperinne ja niin kutsuttu ”americana” on ollut minulle tosi inspiroivaa ja omaa lauluntekemistä mentoroivaa koko lauluntekijyyteni ajan. Sieltä löytyy isoja esikuvia, jotka eivät Suomessa ole niinkään tunnettuja, kuten Gretchen Peters ja Lori McKenna.
Yhteys levyn tuottajana toimineeseen Neilson Hubbardiin löytyi juuri Gretchen Petersin kautta:
– Hän pitää välillä kursseja laulunkirjoittamisesta, joille olen osallistunut. Tapasin hänet ensimmäistä kertaa Edinburghissa ja toisen kerran Yhdysvalloissa. Gretchen kysyi, että haluaisinko hänen yhdistävän minut muihin laulunkirjoittajiin. Tutustuin ensin Ben Gloveriin ja hänen kauttaan Neilson Hubbardiin.
Sipilä myöntää, että mannertenvälinen ja kielirajat ylittävä yhteistyö tuntui aluksi haasteelliselta.
– Olin ensin hyvin epäileväinen sen suhteen, että voiko suomenkielistä levyä tehdä Nashvillessa? Mutta Neilson varmaankin kiinnostui ideasta juuri kieliasian vuoksi, ja tykästyi myös kappaleisiin.
Nyt kun sessioista on jo yli vuosi aikaa, voi kysyä oliko ratkaisu oikea?
– Kyllä se oli, mutta toki aina on sellaisia asioita, jotka paljastuvat vasta projektin jälkeen. Ymmärsin nyt, että minulle on tekijänä tärkeää istua mukana koko miksausprosessin ajan. Nyt tehtiin erilailla, mikä oli paitsi Neilsonin toive, myös käytännön seikoista johtuvaa.
Veneen pitää pysyä pinnalla
Helsinkiläinen, Tampereellakin asunut Sipilä aloitti varsinaisen laulunkirjoittamisen kymmenisen vuotta sitten.
– Lauluja olen alkanut tekemään jollain lailla jo hyvin nuorena – laulaminen ja sanoitukset ovat olleet minulle aina keskeinen elementti. Mutta reilu kymmenen vuotta sitten istuin todella alas pianon ääreen ja aloin kasaamaan omia lauluja ihan itse. Siitä lähtien se on ollut erehdyksen kautta oppimista ja yleisön edessä kasvamista.
Alma haki oppia lauluntekemisen tekniikkaan Heikki Salon ohjauksessa Ikaalisissa.
– Se koulutus antoi tosi vahvan ymmärryksen laulun rakenteesta. Eli siitä minkälainen veneen pitää olla, jotta se pysyy pinnalla. Sen jälkeen omaan tekemiseen tuli tosi paljon enemmän vapautta, koska tiesi mitä oli tekemässä.
Alma tiedostaa, että hänellä on laulujen tekemisessä yleensä tietty prosessi.
– Kirjoitan pääsääntöisesti aika hitaasti, ja sanat ja sävel syntyät saman aikaisesti. Tosin päässä soi yleensä jokin melodia-aihe, ennen kuin alan sitä pianolla etsimään. Laulu alkaa usein jostain sanaparista, jolla pääsee kiinni laulun hännästä. Sitten pitää ruveta katsomaan, että mistä tässä on kysymys. Se on minulle tekijyydessä tärkein ja vaikein kysymys. Paljon kysymys on myös käsityöstä, sanojen etsimisestä ja istumalihaksista.
Tarina voi olla psykologinen
Alma Sipilä on toiselta ammatiltaan psykologi. Hänen lauluissaan käsitellään usein ihmisyyttä ja ihmisuhteita niin, että kohde on hyvin lähellä. Mikä Sipilän suhde on juuri ”americanassa” usein esiintyvään tarinallisuuteen, jossa hyödynnetään maantieteellisiä paikkoja sekä henkilöiden nimiä?
– Odotan, että milloin sellainen on tulossa minun laulunkirjoittamiseeni. Kunnioitan tarinallista kerrontaa, mutta en ole myöskään puskenut itseäni siihen. Koen, että lauluntekijän täytyy luottaa siihen, mitkä on ne laulut, jotka syntyvät luontevasti. Toki elementtejä voi ottaa tarinallisuudesta, yksityiskohtien ja konkretian muodossa.
Ehdotan, että Sipilän lauluissa tarina on ”psykologisempi”?
– Ehkä se on juuri se kohtaaminen ja hetki mikä minun lauluissani on sen laajemman kuvan sijaan, Alma pohtii.
Alma Sipilälle myös englanti on luonteva kieli kirjoittaa, sillä hän on asunut ulkomailla ja käynyt englanninkielistä koulua. Hänen mielestään tekeminen on suomen kielellä vaativampaa, mutta sen avulla täkäläinen yleisö avautuu helpommin.
– Suomen kielessä käytettäviä sanoja on vähemmän, ja tuntuu että englanniksi pääsen helpommalla. Englanniksi voi maalata laveammalla pensselillä, mutta suomeksi jään heti kiinni, jos en ole asian ytimessä.
Sipilä säveltää pääasiassa pianolla, mutta uudella levyllä pari kappaletta on tehty kitaralla, jolla ”rytmiseikat on yleensä vähän erilaisia”.
– Joskus myös juutun johonkin kohtaan, ja silloin on hyvä vaihtaa soitinta.
Tehty teflonista -kappale on kitaralla sävelletty ja kuuluu mielestäni Silti-levyn parhaimmistoon Mistä laulun idea tuli?
– Muistan vain sen tekotilanteen hyvin selkeästi: menin Edu Kettusen keikan jälkeen suoraan työhuoneelle. Minulle laulut alkaa yleensä jostain sanaparista, ja tässä tapauksessa se lähti irti päästämisestä, siitä ajatuksesta, ettei kannata olla aina rystyset valkoisena kun joku asia päättyy. Mutta samalla siinä on se ajatus, ettei se ole mahdollista, sillä ihmistä ei ole tehty teflonista.
Kyseinen laulu on levyn nopeimpia, vaikka verkkaisella biitillä kulkeekin. Olet ilmeisesti mieltynyt tällaiseen tempoon?
– Ilmeisesti. Parhaimmillaan musiikkini liikuttaa ihmistä sisäisesti, mutta ei oikeastaan tanssilattialle. Se on sinänsä hassua, koska olen itse kuitenkin tanssija. Toki myös laulujen aiheet asettaa itse kappaleen tempon.
Olohuonekiertueella laulut kerrotaan
Alma Sipilä ei ole esiintynyt kovinkaan paljon bändin kanssa, lukuunottamatta levynjulkistamiskeikkoja Pilvet ovat valtameriä -levyn tiimoilta. Sen sijaan hän keikkailee yksin, ja nimenomaan ihmisten olohuoneissa. Kotikonserttien idean Sipilä on saanut Yhdysvalloista, missä se on yksi esiintymismuoto varsinkin valtavirran ulkopuolella toimivilla artisteilla.
– Kokeilin sitä ensimmäisen kerran omassa olohuoneessani, ja totesin, että tämähän toimii ihan hyvin. Kun tein ensimmäisen kiertueellisen ”olohuonekonsertteja”, se vain vahvisti käsitystäni. Se olosuhde tarjoaa kuuntelijoille loistavan mahdollisuuden keskittyä vain kuuntelemiseen, ja se on ollut minulle esiintyvän lauluntekijyyden kannalta merkittävä kanava: sinne ei mennä esiintymään, vaan jollain lailla kertomaan ne laulut. Yleisössä istuvat saavat myös jakaa tilanteen eri tavalla kuin jossain ravintolassa, Alma kokee.
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2019. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
