Kiinnostus syntikoihin yhdistää ihmisiä ympäri Suomen ja sai aikaan laitteille pyhitetyn tapahtuman, Synamiitin. Tämä painetussa Riffi-lehdessä julkaistu juttu kertoo vuoden 2014 tunnelmista, mutta aihe on mitä ajankohtaisin, sillä Synamiitti 2015 järjestetään tulevana viikonloppuna Turussa. Asianmukaiset linkit tapahtuman syntysijoille löytyvät jutun lopusta.
Turussa 13.9.2014 järjestetty Synamiitti oli toinen laatuaan, ensimmäinen järjestettiin vuotta aiemmin Turussa Dynamossa ja 2014 tapahtuma oli saanut hieman laajemmat puitteet Turun Klubilta. Tapahtuman ideana oli koota yhteen syntetisaattorien harrastajia ja heidän mielenkiintoisimpia soittimiaan vanhoista analogisyntikoista itse rakennettuihin jäljitelmiin ja laiteuutuuksiin, modulaarisista järjestelmistä monenlaisiin kokeellisiin instrumentteihin, jotka kaikki olivat vapaasti kokeiltavissa.
Tapahtuman järjestäjänä toimi Turun Syntetisaattoriseura, joka koostuu varsinaisesti toimintaa organisoivasta parinkymmenen hengen ydinporukasta. Seura tunnetaan kuitenkin paremmin tällä hetkellä lähes 700 synaintoilijasta koostuvasta Facebook-ryhmästä.
Turun Syntetisaattoriseuran puuhamies Jesse Juup kertoo perustaneensa Facebook-ryhmän baarikeskustelun innoittamana, alunperin turkulaisen kaveriporukan keskustelualustaksi 2,5 vuotta sitten, mutta valtaosa jäsenistä on liittynyt siihen viimeisen vuoden sisällä. Ryhmän nimi hämää sikäli, että siitä on tullut koko Suomen kattava.
– Nettikeskustelu on tärkeää juuri pienemmillä paikkakunnilla asuville, joilla ei ole paikallisia hengenheimolaisia. Myös muusikoiden.netin foorumeilla puhutaan syntetisaattoreista, mutta Facebookissa on helppo käydä välitöntä keskustelua, mikä varmasti selittää ryhmän suosiota, kertoo Jesse Juup.
Monipuolisuus kunniaan
Ryhmää hyödynnetään Juupin mukaan monipuolisesti; linkkaillaan tuoteuutuuksia tai kiinnostavia myynti-ilmoituksia, kerrotaan omista rakennusprojekteista ja kysellään apua niihin liittyvissä ongelmissa tai vaikkapa jaetaan vinkkejä kirpputoreista, joissa voi tehdä musiikkilaitelöytöjä.
– Ryhmää voisi parhaimmillaan kutsua myös eräänlaiseksi ”tiedeyhteisöksi”, sillä jäsenet jakavat mieluusti syvää tietämystään äänen synteesistä ja siihen liittyvästä historiasta.
Synamiitin järjestämisen lisäksi Turun Syntetisaattoriseuran ydinporukka on tuonut mm. Jean Michel Jarren bändissä soittaneen Dominique Perrierin Space Art -yhtyeen keikalle Turkuun, järjestänyt tapahtumia yhdessä Turun elävän musiikin yhdistyksen kanssa ja pitänyt syntetisaattoriaiheisen luentosarjan Turun kaupunginkirjastossa.
Instrumenttien monipuolisuuden esille tuominen on tärkeä motiivi:
– Haluamme näyttää, että syntikoilla saa aikaan paljon muutakin ääntä kuin bändin kosketinsoittajan tiluttelua eivätkä ne ole sidottuja tietynlaisiin juttuihin, vaikka suosittujen artistien myötä syntyykin assosiaatioita laitteiden ja tiettyjen musiikkigenrejen välillä, kertoo Juup.
Seurasta löytyykin hänen mukaansa monenlaisia muusikoita metallimiehistä äänitaiteilijoihin.
Modulaarit muodissa
Synamiitissä nähtiin useita analogisyntetisaattoreiden klassikoita, kuten Roland Jupiter 4, Korg Mono/Poly sekä Yamaha CS-50, ja nämä lukeutuivatkin tilaisuuden suurimpiin yleisömagneetteihin.
Toisaalta Jesse Juup mainitsee tämän hetken trendinä harrastajien keskuudessa uudet pienet ja edulliset pöytälaitteet, joita ei ole ylenkatsottu vaan otettu avosylin vastaan.
Todellisen buumin ovat hänen mukaansa kuitenkin saaneet aikaan modulaariset syntetisaattorit, joiden valmistajia on ilmaantunut viime vuosina kuin sieniä sateella.
– Ihmiset haluavat taas jotain konkreettista näprättävää tietokoneplugarien sijaan, eri osia voi hankkia kokeilumielessä ja myydä taas eteenpäin ja lisäksi moduulien rakentaminen itse on monille homman suola, arvelee Juup suosion tärkeimmiksi syiksi.
Samoilla linjoilla on Synamiitissä vieraillut Heikki Takala, joka on rakennellut Eurorack- ja Serge-tyyppisiä moduuleja.
– Aloittamisen kynnys ei ole suuri: kun rakentaa valmiisiin paneeleihin, homma käy luontevasti eikä siinä tarvita älyttömästi elektroniikan tuntemusta. Tosin voi käydä niin että rakentelu
vie kaiken ajan musiikin tekemiseltä, kertoo Takala.
Putkisoundia syntikasta?
Synamiitin kenties mieleenpainuvin erikoisuus oli Jonte Knifin kehittämä ja rakentama putkisyntetisaattori Knifonium.
– Ajatus kokonaan putkilla toimivasta syntetisaattorista nousi esiin parisen vuotta sitten, seuraavana kesänä rakensin siitä prototyypin ja kaverini ylipuhui minut kauppaamaan sitä, kuvailee Knif soittimen syntyhistoriaa.
Jesse Juup ruuvailee soundeja Synamiitin ”lippulaivasta”, Knifonium-putkisyntetisaattorista.
Sana levisi pääasiassa nettifoorumien kautta ja kulkeutui aina elokuvasäveltäjä Hans Zimmerille asti, joka tilasikin Knifoniumia kaksin kappalein. Nyt Knif odottelee mielenkiinnolla tietoa laitteen roolista Zimmerin tulevissa sävellystöissä.
Laitteen koko signaalitie on toteutettu putkilla, joita siihen menee peräti 25 kappaletta. Ja kuten olettaa saattaa, soundi on lämmin ja eloisa, tarpeen vaatiessa aggressiivinenkin. Knif suunnittelee rakentavansa Knifoniumista toisen 6–8 soittimen sarjan tulevana vuonna, ja hänellä on myös kunnianhimoinen suunnitelma oman esiintymisen osalta.
– Tavoitteenani on päästä Turun tuomiokirkkoon soittamaan keskiaikaista musiikkia, kolmella syntetisaattorilla tietenkin!
Synamiitti 2015 järjestetään Turun Dynamossa lauantaina 5. syyskuuta. Päivätapahtuma on avoinna kello 12.00–18.00 ja iltatilaisuus live-musiikin kera 21.00 alkaen. Katso tästä tarkemmat tiedot tapahtumasta.
Synamiitin järjestää Turun syntetisaattoriseura yhteistyössä Turun Elävän musiikin yhdistyksen kanssa
Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Riffin painetussa numerossa 5/2014.
Vastaavantyyppisiä ajankohtaisi, musiikin tekemiseen sekä tekemisen välineisiin ja menetelmiin keskittyviä artikkeleita julkaistaan jokaisessa Riffin numerossa.
Riffiä myyvät Lehtipisteet, Akateemiset kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa. Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
