Haastattelut

Frankfurt Musikmessen 2018 helmiä oli mestariluokan opettajana ahkeroinut Ash Soan. Bändirumpalina aloittanut Soan on uinut vähän itselleenkin yllätyksenä ja puolivahingossa arvostetun sessioketun nahkoihin.

Magpie Saluten High Water I -levyn laadukkuus ei yllätä, onhan taustalla juurevan jenkkirockin konkareita. Black Crowesista tutun kitaristi Rich Robinsonin ohella bändistä löytyy muitakin vanhoja Crowes-muusikoita. Syytä puhelulle siis.

Tuomo Huhdanpään innostus lyömäsoittimiin ulottuu kauas soittamisen tuolle puolen. Ahkera freelance-perkussionisti on myös soitinkauppias ja -korjaaja.

Mikko Raita on innostunut. Juri ja Miska Sepän säveltämä musiikki Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvaan on juuri saatu miksatuksi, ja urakkaa varten Studio Kekkosen tarkkaamoon asennetut kattokaiuttimet ovat lunastaneet paikkansa.

Rocka Merilahden (s. 1975) ammattilais-ura käynnistyi 17-vuotiaana suoraan alan korkeimmassa opinahjossa, Remu Aaltosen bändissä. Nykyisin tämän tyylitaiturin kuulaan selkeät melodialinjat sekä oma tunnistettava tyyli ovat lihallinen osa Kaihon Karavaanin soundia.

Doyle Bramhall II singahti vuosituhannen alussa Eric Claptonin luottokitaristiksi, ja vieraili yhden jos toisenkin staran levyillä. Hän on kuitenkin myös sooloartisti, ja on taas viime vuodet keskittynyt urallaan tähän puoleen. Niissä merkeissä Bramhall II myös vieraili Helsingin Juhlaviikoilla 2019, soittamassa keikan Huvilateltassa. Tämä haastattelu julkaistiin alunperin Riffin printtinumerossa 5/2018, jolloin miehen neljäs soololevy, Shades, oli juuri julkaistu.

Michael Landau vastaa puhelimeen Los Angelesissa tammikuun viimeisenä perjantaina. 2018 NAMM-messut ovat meneillään, ja Landau toteaa, että laitteistahan tuolla viikolla lähinnä keskustellaan. Niistä hän puhui osittain myös seuraavan puolen tunnin aikana, sillä syy soittoon oli Landaun uusi sooloalbumi ja sen tekeminen.

Jos basisteista puhutaan, yksi nousee ylitse muiden. Tyylillä ja taidolla oikeastaan kaikissa mahdollisissa genreissä tehty työ on varmistanut yhdysvaltalaisen Tony Levinin aseman maailman sessiomiesten terävimmässä kärjessä.

Legendaarisen Whitesnaken riveistä tuttu ässärumpali Tommy Aldridge (54) vieraili Suomessa vuoden 2004 kuluessa peräti neljästi. Kun miehen meriitteihin kuuluvat myös mm. Black Oak Arkansas, Ozzy Osbourne, Pat Travers ja Thin Lizzy, piti riffistäytyä töihin ja käydä jututtamassa tätä raskaansarjan lyöjää.

D&B Audiotechnikin Soundscape johtaa saliääntä kohti vau-elämyksiä.

Suvaitsevaisuuden ja tasavertaisuuden puolesta puhuvan Palefacen reviiri on laajentunut kirjallisuuden ja näyttämöilmaisun pariin. Back to Square One ja Helsinki-Shangri-La ovat saaneet seurakseen Viidennen Maamme-kirjan, Ihmepoika A:n ja Suomen hauskimman miehen. Samaa tahtia kasvaa vastuu.

Kyllä persoonallisuus vaan on valttia. On aina mukavaa kuunnella muusikoita, jotka ovat suodattaneet vaikutteistaan oman tunnistettavan tyylinsä. Robert Cray on yksi heistä, ja samalla yksi sukupolvensa tärkeimmistä bluesartisteista.

Suomessa on raskaan rockin ja metallin parissa touhuavia kitaristeja enemmän kuin monessa suuremmassa kansakunnassa. Tavallisimmin nämä kuitenkin ovat bändien jäseniä ja musiikkityylin alalajeista riippumatta melodiat lauletaan.

Kuluneen musiikkikesän huippuhetkiä koettiin Äänekoskella heinäkuun viimeisenä 2004, kun järjestyksessään 20. Keitelejazz tarjosi vastaanottavaiselle yleisölle uutta vaihettaan eläväisesti elävän Billy Cobhamin Spectrum-bändin. Fuusiota maukkaasti tarjoilleen kvartetin bassoa hyväili mutkattoman tyylikäs herrasmies, Victor Bailey (44).

Michael Landau vastaa puhelimeen Los Angelesissa tammikuun viimeisenä perjantaina. NAMM-messut ovat meneillään, ja Landau toteaa, että laitteistahan tuolla viikolla lähinnä keskustellaan. Niistä hän puhui osittain myös seuraavan puolen tunnin aikana, sillä syy soittoon oli Landaun uusi sooloalbumi ja sen tekeminen.

24. Tampere Jazz Happening toi syksyllä 2006 Suomeen kitaristi Vernon Reidin (47), jolle mikään musiikkiin liittyvä ole vierasta – tai sellaista, jota ei voisi kokeilla. Sivuroolit ovat vaihdelleet valokuvaajasta tuottajaan sekä säveltäjästä multimediataiteilijaan. Mustien muusikoiden asiaakin on ajettu.

Mental Beauty Records on kolmivuotinen, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoittama hanke, jota ylläpitää Kukunori Ry.
Hankkeen tarkoituksena on edesauttaa mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten luovan musiikillisen toiminnan mahdollisuuksia valtakunnallisesti.

Helsinkiläisviisikko The 69 Eyes on eräs parhaiten menestyviä suomalaisbändejä. Tämän jutun syntyaikaan – alkuvuodesta 2005 – bändin edellisenä syksynä ilmestynyt seitsemäs studioalbumi Devils oli jo myynyt kultaa Suomessa, kun vielä uusia julkaisumaita lisättiin kartalle eri puolilla maailmaa. Kiertueet ja promootio työllistivät eteenpäin puskevaa bändiä, mutta aikaa haastattelulle löytyi ja tulokset julkaistiin alunperin Riffin printti numerossa 4/2005.
Nyt on sopiva hetki kaivaa materiaalit arkistosta ja avata juttu nettiin.

Ilmoitus Vantaan Martinus-salin ovessa kertoo, että John Renbournin konsertti saattaa myöhästyä, sillä lentokone on Helsinki-Vantaalla vasta kello 18. Kuitenkin jo reilun tunnin päästä hän astuu lavalle runsaslukuisen yleisönsä eteen. Fingerstyle-kitaristilta roudaus ja soundcheck käy nopeammin kuin bändiltä…

Kitaransoiton Tom Waits – esimerkiksi tuollaisella vertauksella on kuvailtu yhdysvaltalaisen Jim Campilongon erinomaisuutta kitaristina. Mutta mikä tuo tämän New Yorkin Telecaster-ässän kerta toisensa jälkeen maahamme ja miksi tukikohdaksi on vakiintunut pohjoinen Keski-Suomi?