| Parahin lukija!
Vuosituhat päättyy ja on aika kiittää tähänastisesta huomiostasi. Ja kohottaa tietenkin samaan hengenvetoon moraalisormea varoituksen merkiksi: oletko nyt muistanut varmasti huolehtia rakkaimman kaikulaitteesi, sen viime vuonna poistomyynnistä merkillisen halvalla irronneen tallentimesi, vuosia moitteetta palvelleen lempisyntetisaattorisi ja kaikkien pikkustudiosi muiden ihastuttavien vempeleiden Y2K-kelpoisuudesta? Niissä on nimittäin sisällä pikkuisia prosessoreita, joissa on vielä pikkuisempia kelloja, jotka saattavat mennä ihan pikkuisen ymmälleen joskus vuodenvaihteen tienovilla. Vajaan kuukauden päästä me kaikki löydämme yhtäkkiä jälleen akustisen musiikin... Paniikki seis - en tosiasiassa tiedä aiheesta yhtikäs mitään! Ja jos nyt jonkun polon paja sitten pahimmassa tapauksessa todella mykistyisi, niin voihan sitä lohduttautua toteamalla, ettei se kovin todennäköisesti enää toista kertaa omalle kohdalle osu. Mutta ennen tuota suurenmoista finaalia on vielä hyvää aikaa syventyä ympyröimään tästäkin lehdestä sopivia joululahjatoiveita. Tai uppoutua esimerkiksi Leo Backmanin opastuksella siihen, miten korvaamme huijataan ja miksi emme sitä huomaa. Jukka Laaksosen johdolla voi tällä kerralla opiskella, kuinka dynamiikkaa kompressoidaan signaalipiikkejä lytistämättä. Mukavaa kevätretkeä suunnittelevan taas kannattaa lukaista Markku Hennekenin raportti Osnabrückin kitarafestivaaleilta ja unelmiaan hellivä voi rohkaista uskoaan Kauko Liikasen esimerkin voimalla. Mikko Kuustosen kiertueella kävimme dokumentoimassa iloksenne tekniikan taktiikat, ja testiosasto on jälleen laajasti kattava kuten pitääkin. Aika paljon siis taas kaikenlaista ja ensi vuonna peräti kuuden numeron voimalla! Hyvää vuosituhannen loppua toivottaen! Lauri Paloposki,
|